Tarvitsemme yhteistä rintamaa, jossa journalistit tukevat toisiaan. Myös sillä lailla pidetään hengissä laatujournalismi!
-----
Kunpa tämä yhteinen rintama vain olisi olemassa!
Tällä hetkellä jokseenkin jokainen toimittaja on valmis viemään kuvaajan työn, jos se on mahdollista kuvaamalla itse materiaalinsa.
Amatöörikuvaajat antavat ilmaiseksi kuvansa lehtiin..
Toimittajat ovat äärimmäisen riitaisia keskenään.
Liittomme ei piittaa juurikaan kuvantekijöistä, heille on olemassa kirjoittavat toimittajat.
Päällikkötoimittajat jäävät liiton jäseniksi varmuuden vuoksi vaikka ei saisikaan.
Samaten päällikkötoimittajat muuttuvat yhdessä yössä työnantajan miehiksi ja alkavat sortaa esim friikkuja.
TV:ssä uutiskuvantuotannon ammattilaiset ovat kameramiehiä, joita kohdellaan sormia näpsytellen.
Suurimmassa osassa maakuntalehtiä on tiukka sisäinen sensuuri, hankalista asioista kirjoittaminen on yhä vaikeampaa.
Tekstimainonta kukoistaa räikeästi, journalistin ohjeista ei juuri piitata.
Keskustelua alan sisällä ei juuri ole, oma lehtemme journalisti pilkkaa kollegoitaan takasivullaan. ( marttinen)
Erot arvostuksessa ja kommunikoinnissa työpaikalla ovat suuret, esim kuvaajat ja graafikot ovat alaluokkaa, jotka istuvat työpaikkaruokalasa erillään toimittajista.
Alan koulutus on joko teoreettista ( tampere ) tai sitä ei juurikaan ole.
Ns. kokonaisvaltaista journalismia jossa kuva sana ja grafiikka ovat kontekstissa keskenään on vain HS:ssä.
Jne jne...olen tehnyt montaa työtä ja missään en ole kohdannut yhtä uudistumiskielteistä joukkoa kuin alallamme.
Miksi? En tiedä.

#13: Alalla kauan - yhteistä rintamaa

Onko alalla olemassa ns.ammattiliittoa? Sitä kautta tähän astkin on moni palkka- asia saatu aika lailla maassamme  kohennettua;joukkovoimalla.