Latuja ja hiihtokeskuksia Joensuun ympäristössä kyllä löytyy ja suurin osa laduista on loppujen lopuksi vähällä käytöllä. Jossain vaiheessahan tällaisessa suuruudenhulluudessa tulee luu vetävän käteen ja toimintaa on järkiperäistettävä. Sen olisi voinut tietysti tehdä jo 90-luvulla, jolloin ihan viranpuolesta jouduin seuraamaan tähänkin asiaan liittyvää yhteisten varojen käytöstä käytyä keskustelua ja päätöksentekoa. Rakentamisrahaa jaettiin joka suuntaan ilman tilanteen objektiivista arviointia ja päätöksenteon pohjalle määritettyä strategiaa. Joidenkin päätavoitteena oli vastapuolen hankkeiden kampitus kaikin mahdollisin keinoin. Eri tilanteissa esitetyt perustelut naurattavat vieläkin.

Kun puhutaan puhtaasti terveysliikunnasta kaupungin valitsema ja jo vuosia noudattama latujenhoitostrtegia on oikea. Pyritään pitämään ensisijaisesti huolta kaupungin jopa ruutukaava-allueella olevasta latuverkosta, kaikien saavutettavissa olevista lähiliikuntapaikoista Repokalliolla, Rantakylä-Utrassa ja Linnunlahti-Noljakassa sekä pienimuotoisemmin nykyisen Suur-Joensuun entisissä kuntakeskuksissa. Nämä palvelevat ensisijaisesti terveysiikuntaa ja nopealla silmäyksellä arvioiden suurin osa tähänkin keskusteluun lusikkansa sotkeneista täyttää järkevimmin terveyslikuntatarpeensa em. lähiliikuntaladuilla kuin ajamalla autolla 10-20 km Pärnävaaralle ja takaisin hiihtääkseen siellä. 

Lähialueellamme on kaksi eri talvilajien kilpailutoiminnan mahdollistavaa hiihtokeskusta. Pärävaara on tässä jäänyt selvästi kakkoseksi tapahtumien laadussa ja määrässä. Tässä lienee Pärnävaaralla toimivilla yhteisöillä peiliinkatsomisen paikka. Sitä saa mitä tilaa. Kontiolahden Urheilijat ovat suurella taloudellisella riskillä usein toivottomissakin tilanteissa järjestäneet Hiihtokeskuksessaan eritasoisia talvilajien kilpailuja. Työn tulos näkyy tässäkin asiassa.

Itse hiihtelen Utran harjulla Joensuun kaupungin erinomaisesti ylläpitämillä laduilla, jotka kunnoltaan ja profiililtaan kestävät verrtailun Pärnävaaran kanssa ja ovat helposti saavutettavissa ja vähällä käytöllä. Utran harju ennen Pärnävaaraa. 

#68: Kari Jylhä - Jäitä hattuun 

 Voiko Utranharjulla järjestää yhtä hyvin kisoja kuin Pärnävaaralla? Ei Pärnää voi sulkea.

#68: Kari Jylhä - Jäitä hattuun 

 Tuo on kirjoitettu melkoisella asiantuntemattomuuden tuomalla varmuudella. 

#68: Kari Jylhä - Jäitä hattuun 

 Lähiliikunta paikkana, jokainen tottakai puolustelee omien lähellä olevia paikkoja. Mutta miksi ylämyllyläiset/liperiläiset ei saa lähiliikunta paikkoja?. Liperistä tulee kontilahdelle melkein 50 km suuntaansa eli 100 yhteensä... en todellakaan halua ajaa 100 km päästäkseni hiihtämään.

Pärnävaaran upeiden harjoitusmaastojen myötä olemme saaneet liperin hiihtoseuraan upeita hiihtäjättäreitä Krista Niirasen, Kati Roivaan jne. Tuskimpa tyttäret olisi päässeet SM-tasolle ilman " lähiliikunta paikkaa" kumpikin on aivan aitoja liperiläisiä nuoria naisia, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet pärnävaaran myötä.

Minusta on uskomatonta edes vertailla pärnävaaraa ja kontiolahtea.. kumpikin on " erikoistuneet" omalla alueellaan. Pärnä on jokaisen urheilijan; huippu-kunto ja lapsiurheilijoiden paikka. Kontiolahti on valitettavasti vaan kapeakatsoisemmin huippu-urheilijoiden paikka.