Tutustuin pikaisesti Askolan kunnan sivuilta löytyviin kouluverkkomateriaaleihin. Tässä muutama ajatus mitkä ensimmäisenä herättivät huomioni.

5-6 luokat yläkouluun

Ensinnäkin tämä jostakin taas kerran esiin tuotu idea siirtää 5-6 luokat yläkoulun yhteyteen. Uudessa OPS 2014 perusteissa sanotaan näin:

 ”Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon.”

Miten Askolassa aiotaan hoitaa 3-6 luokkien opetuksellisesti eheä ja kasvatuksellisesti johdonmukainen jatkumo,  jos 3-4 ja 5-6 luokat opiskelevat erillään ja aivan erilaisissa oppimisympäristöissä?

Tasa-arvo ja yksilöllisyys

Alakoulutyöryhmän muistiossa esiintyy erityisen usein sanat tasa-arvo ja tasavertaisuus. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys tuntuvat näkemyksistä unohtuneen lähestulkoon kokonaan. Mitä tämä tasa-arvo sitten käytännössä tarkoittaa? Olen ymmärtänyt, että Askolan päättäjät haluavat oppilaat tasa-arvoisesti samaan kouluun ja yhtä suuriin luokkiin. Varsinkin kunnanjohtaja on usein tuonut esiin näkemyksensä että ei ole oikein että toisissa luokissa on vähemmän oppilaita kuin toisissa.

Toisaalta OPS 2014 perusteissa todetaan: ”Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.” Kyllä tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että luokissa voi olla eri määrä oppilaita. Ja nimenomaan silloin saavutetaan OPS 2014 tarkoittama tasavertaisuus, kun taataan oppilaalle hänen oppimiselleen ihanteellinen ympäristö. Ei suinkaan niin että joka luokassa on se 25-30 oppilasta.

Entä onko tasa-arvoista että osalle oppilaista koulumatkat tulevat olemaan suhteettoman pitkät? Miltä tuntuu ekaluokkalaisesta, joka päivittäin istuu linja-autossa Särkijärveltä, Porvoon rajalta Juornaankylän kautta kirkonkylään ja takaisin? Toki meillä Suomessa löytyy pitkämatkalaisia koululaisia mutta jos meillä on hyvät mahdollisuudet kyläkouluun, miksi kuljettaa lapsia ympäri pitäjää?

Yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja oppimisympäristö

”Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.” OPS 2014

OPS 2014 perusteissa kautta linjan korostetaan yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta oppimisen ja kasvatuksen perustana ja tukena. Kasvatustieteilijöiden keskuudessa on puhuttu paljon yksilöllisestä oppimisesta. Nyt tutkijat (mm. Marika Toivola, Pekka Peura) ovat huomanneet, että yksilöllinen oppiminen tarvitseekin tuekseen myös yhteisöllisyyden. He ovatkin ruvenneet käyttämään termiä ihmislähtöinen oppiminen. Peura toteaa mm. ”Yhteisöllisessä oppimisessa oppilasryhmän heterogeenisuus nähdään voimavarana, ja oppilaan oikea-aikainen tukeminen tulee todennäköisemmäksi, koska oppilailla on opettajan lisäksi vertaistuki resurssinaan.”

Pienessä kyläkoulussa tämä kaikki edellä esitetty on melkeinpä itsestäänselvyys. Yhdysluokat ovat jo itsessään heterogeenisiä. Yhteistyö eri ikäryhmien välillä on sujuvaa. Opettajien yhteistyö on helpommin järjestettävissä. Kouluyhteisössä kaikki tuntevat toisensa. On itsestään selvää, että pienessä kyläkoulussa, jossa on 40-80 oppilasta ja 5-6 aikuista, yhteisöllisyys on vankemmalla pohjalla ja myös yksilöllisyys voidaan paremmin huomioida opetuksessa. Yhtenäiskoulu, jossa on 700 oppilasta ja henkilökuntaa kymmeniä, on paljon vaikeampaa ja haastavampaa rakentaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteista oppimisympäristöä. Entä pystytäänkö näin isossa yksikössä huomioimaan oppilaiden yksilölliset tarpeet tasavertaisesti?

#5: vieras -  

 Asiaa kirjoitit ja olen täysin samaa mieltä kanssasi.

Askolassa myös kustannukset/oppilas jo nyt Itä-Uudenmaan alhaisimpia...täysin päätön ajatus olisi lopettaa kaikella tapaa hyvin toimivat kyläkoulut. UUsimaassa  19.2 olevassa Askolan kouluverkko harvenee - jutussa sanottiin, että "sivistyslautakunnan iltakoulun työryhmien ykkössuosikki on kahden alakoulun malli, jossa satsataan Monninkylään ja kirjonkylään. Se veisi koulut kunnan itäosasta  ja lisäisi kuljetuksia, mutta päätaajamien palvelut saataisiin kuntoon."

Tämä oli mielestäni kerrassaan pöyristyttävä lausahdus! Aivan kun itäpuolella ei olisi paljon väliä! Ja miten ihmeessä päätaajamien palvelut saataisiin kuntoon sillä että itäpuolelta lakkautetaan kaksi toimivaa kyläkoulua??? Itä-puolelta tulisi kuljetuksen piiriin varmaan reilut 100 oppilasta...pelottaa ajatellakin tämän vaikutusta oppilaiden koulupäivien pituuteen yms sekä kuljetuskustannuksiin.