#369
Ydinvoimaloiden puolustajat näyttävät katselevan peruutuspeiliin. Eli sitä mitä oli. Näin näyttää olevan tuossa tuulivoimatilastojen tulkinnassa.

Tilastoja rumentaa aika pahasti ensimmäisessä vaiheessa rakennettujen pienien ja matalien myllyjen heikot käyttökertoimet. Kemissä 3 myllyä sijoitettiin jopa metsän keskelle. Ei ihme, että käyttökertoimet jäävät keskimäärin aika heikoiksi. Nämä myllyt on nyt purettu ja myyty paremmalle paikalle sijoitettavaksi.

Uutta suunniteltaessa pitää siis katsoa nyt käytettävissä oleva tekniikka ja tieto. Vanhoista virheistä kannattaa toki ottaa oppia. Tuulivoimassa uusi tekniikka tarkoittaa korkeita mastoja ja suuria yksiköitä, 3-5 MW. Uusi tieto taas on uusi tuuliatlas, jonka pohjalta myllyjen paikat kannattaa valita.

Eli uusien myllyjen käyttökertoimena tuo Ajoksen puisto antaa hyvät suuntaviivat. Käytetään siis näitä eikä tuota pienehköjen myllyjen vuosikeskiarvoa 18%.
- Kesällä 20-27% (touko-kesä-hein-elo-syys)
- Talvella 25-35% (loka-marras-joulu-tammi-helmi-maalis-huhti)
Nämä siis kuukausikeskiarvoja

Peruutuspeilistä löytyy myös mielenkiintoista luettavaa. Nimittäin pieleen menneitä ennusteita. Uusiutuvan energian kasvuennusteiden suhteen viralliset ennusteet näyttävät menneen pahemman kerran pieleen. http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/blogi/iean-hidas-herminen-energiavallankumoukseen/blog/37762/#.Tru8egWgVHE.facebook

#374: Alfa - Tuulivoimasta taas 

No niin, hyvä että sinäkin esität pitkän aikavälin lukuja. Mikäli saan huomauttaa, olet itse ensimmäisenä tällä palstalla viitanut VTT:n raporttiin, virheellisesti poimien siltä yksittäisiä huippulukuja. Tähän asti olet poiminut rusinat pullasta ja esittänyt 40 - 60% hetkellistä tuotantoa normina. Kuten olen sanonut uudemmat laitokset ovat hieman tehokkaampia kuin vanhat ja merialueella tuo 30 % on jo saavutettu. Sulon kerrostalovoimalat jäänevät pysyvästi paljon alle tuon murheellisen 18%.

Noissa merialueen voimaloissa on huonona puolena hinta, joten niiden rakentaminen tuskin on kovin yleistä. Todennäköisemmmin rakennetaan maalle hyvin korkeamastoisempia laitoksia, joissa siis on parempi vuosituotos. Ne ovat kalliita, mutta muuten ok kunhan eivät muodosta liian suurta osuutta sähköntuotannosta suuren tuotantovaihtelunsa vuoksi. Sulon kaipaamia voimalakohtaisia energiavarastoja tuotannon tasoitukseen ei koskaan kannata rakentaa, vaan tasaaminen on edullisinta tehdä koko verkon tasolla joko säätövoimalla tai kulutusta säätämällä.