Jos Röjsjö-turvekenttä kaivettaisiin kaavaillun 213 hehtaarin alalle, päästäisi se minimissään yli 20 kg turve-kiintoainetta joka päivä vesienkäsittelyjärjestelmien ohi alapuolisiin vesistöihin. Ilmastomuutokseen liittyvien sadepäivien ja päiväkohtaisten sademäärien lisääntymisen myötä päivittäiset kiintoainepäästöt kuitenkin kasvanevat tuosta laskelmasta pahimmillaan moninkertaisiksi.
Röjsjö-turvekentän vuotuiset kiintoainepäästöt vesistöön olisivat keskiarvotaulukon mukaan n. 7,8 tonnia, ja koko 20 vuotisen kaivuujakson aikana runsaat 155 tonnia (kuivaa) kiintoainetta.

Ilmastomuutokseen liittyy myös talvien (roudattoman ajan) lyheneminen sekä maaperää suojaavan lumipeitteen ohentuminen (tai satunnaisuus) mikä merkitsee vesi- ja tuulieroosion vaikutuksen huomattavaa vuotuista kasvua kasvipeitteettömällä turvekentällä. Vesiensuojelurakenteet eivät tällöin toimi ja vesivirrat sekä tuuli irrottavat ennakoitua enemmän turvekiintoainetta valumavesiin.

Pelkästään vesistöpäästöihin hukkaantuisi vähimmilläänkin siis yli 1500 tonnia kuivattamatonta suoturvetta. Esim. Koskenkylänjoen vuollejokisimpukoille sekä alapuolisten vesien muun pohjaeliöstön pääosalle turvelietekerros merkinnee tuhoa. Kalaston kutupaikkojen liettyminen sekä vesistöjen biologisen hapenkulutuksen selkeä kasvu tulevat olemaan kohtalokasta vesitöjen kalantuotantokyvylle. Pernajanlahden Natura-alueen meriekosysteemi tullee kärsimään yksipuolistumisesta, jos turvetuotantoalue avataan. Natura-suojelualueen idea ei lie tarkoittanut tällaista?

Turvekentän kuivatusojia joudutaan, kaivuun edetessä syvempiin kerroksiin, syventämään ja ruoppaamaan lukuisia kertoja mikä kasvattaa kiintoainekuormituksen "piikkejä", jolloin lietettä suorastaan tulvii vesiensuojelurakenteiden ohi jopa päivien ajan. Nämä ylitykset eivät ilmene turvelupaehdoissa, eikä niitä osata täysin ennakoida keskimääräistä vesistökuormitusta laskettaessakaan. Ne ovat siis "extraa" päästöihin ja ne on helppo todentaa kentän alapuolisten vesistöjen vedenlaadussa.

Metsäojitusten kiintoainepäästöihin verrattuna turvetuotantoalueiden ojittamisen hehtaarikohtainen vesistökuormitus on moninkertainen, edellä mainittuihin seikkoihin perustuen. Metsäojituksissa eroosiovaikutuksetkin jäävät huomattavasti turvetuotantoa pienemmiksi.

#2: Martti Peltola - Röjsjö-suoalueen odotettavissa oleva kiintoainekuormitus 

Kiitos asiantuntevasta tekstistäsi. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita toivoisin asiasta päättävienkin käsittelevän ammattitaidolla ja vakavasti.

Löytyykö mistään tietoa kuinka tällaisia turvesuo -hankkeita on pystytty pysäyttämään jo suunnitteluvaiheessa? Eli kuinka tulisi toimia ja mihin tahoihin olla yhteydessä, jotta hankkeen suunnittelukin voitaisiin pysäyttää? YVA - katselmuksen kommentointi on tietysti jo ihan perusasia, mutta huoleni on se, että tästä huolimatta hanke etenee. Mitä muuta asian eteen voisi tehdä?