Kuten jo useampaan kertaan on todettu, Sorolan osayleiskaava ei pakota kuntaa mihinkään eli Mäntyveräjän korttelia 96 ei todellakaan ole mikään pakko asemakaavoittaa. Jos tällainen lakiperusteinen pakko olisi, se olisi jo tullut esille näissä keskusteluissa ja se olisi toteutettu jo aikaa sitten sopivan noususuhdanteen siivittämänä.

Valtuustolla on siis täydet valtuudet aloittaa esim. maanvaihtoneuvottelut Sorolan perikunnan kanssa ja sitten muuttaa tämä alue oyk:ssa virkistys-liikunta-alueeksi (VL-alue) muun Kirkkoharjun tapaan. Neuvotteluja ei estä kunnan ja Sorolan välinen sopimuskaan vuodelta 1992. Päinvastoin, ao. sopimus sallii täyden mahdollisuuden sopimusmuutoksiin. Tämän tiedän, koska olen sen niin tarkkaan lukenut.

Maanvaihtoa voi harrastaa raakamaana tai ei-raakamaana, rakennusoikeuksilla tai ilman niitä, ei siinä sen kummempaa. Tärkeää tietenkin on, että neuvottelut ovat kaikille osapuolille oikeudenmukaiset. Jos hyvää tahtoa löytyy, niin sellaiseen lopputulokseen varmasti voidaan päästä.

Tottakai maanvaihdolla on tietty arvo, mutta kuten jo todettu, sitä arvoa ei tarvitse rahalla välittömästi maanvaihdon yhteydessä realisoida. Eikä kunta maanvaihdossa ole pelkästään jotain antamassa (esim. nykyisen lukion alueelta vastaavaa rakennusmaata vastaavine rakennusoikeuksineen): saahan kunta ja me kuntalaiset vastineeksi upean 2.9ha palan Kirkkoharjua! Näin Kirkkoharju säästyisi hienona kokonaisuutena ja Kangasalan maine tunnettu harjupitäjänä pysyisi yllä. Se taas houkuttelisi Kangasalle uusia asukkaita, yrityksiä ja muuta uutta elinvoimaa. Mielestäni vielä kohtuullisen eheä Kirkkoharju kannattaa nähdä Kangasalalle tärkeänä imagomoottorina eikä vain kasana soraa, jonka voi rahastaa.

Yllä Erkin kaveri numero 104 ehdottaa, että kaavoitetaan vaan ao. alue ja kunta tekisi siitä sitten kilpailevan tarjouksen ja sitä kautta saisi sen itselleen ja säästäisi alueen virkistyskäyttöön. Tämä olisi kunnan ja Kirkkoharjun suojelun kannalta varsin huono menettelytapa: jos kunta ei voittaisi, niin ao. alue Kirkkoharjua voitaisiin tuhota alta aikayksikön; jos taas voittaisi, niin hinta saattaisi olla vedätetty pilviin. Ja kunnan kannalta ei olisi mitään järkeä käyttää kaavoitusmonopoliaan alueeseen, jonka se haluaisi suojella eli jättää kaavoittamatta.

Nähdäkseni valtuusto on tässä(kin) asiassa avainasemassa. Ilman kaavoitusmonopolin haltijan tahtoa Kirkkoharjuun tai muuallekaan ei asemakaavoiteta yhtään mitään. Tämä on kaikkien hyvä ymmärtää eli lopulta me kuntalaiset valtuuston kautta päätämme minne annetaan lupa rakentaa ja minne ei. Ja tuskin alueen nykyomistajatkaan haluavat ehdoin tahdoin hävittää ao. osan Kirkkoharjun pohjoisrinnettä. Heille kysymys lienee puhtaasti taloudellinen eli se intressi heille täytyy turvata muualta esim. näillä ehdotetuilla maanvaihtojärjestelyillä.

Lopuksi. Kunnan menojen vertailuja voi hakea monesta paikkaa, uimahalli oli vain yksi esimerkki siitä, että Kangasala ei ole niin köyhä kuin usein annetaan ymmärtää. Uimahalli on mielestäni kaikin puolin hieno juttu. Liikuntaihmisenä kannatan. Silti sen 12-13 miljoonan rakentamiskustannuksia (joista valtaosan maksoi Kangasala) ja vuosittaisia käyttökuluja (hallimaksujen jälkeenkin kunnalle jää siitä vuosittain maksettavaa n. 0.5 miljoonaa euroa) pitää uskaltaa käyttää vertailukohtana Kirkkoharjun säästämisestä aiheutuviin kuluihin. Jokainen ymmärtää, että ao. Kirkkoharjun säästäminen rakentamiselta olisi selvästi pienempi kertaluonteinen satsaus upean harjuluontomme ja luontoliikunnan puolesta.

#105: Pekka Kannus, Pro Kirkkoharju - Mikään pykälä tai sopimus ei pakota rakentamaan Kirkkoharjua 

 Kunnan ei tarvitse jättää tarjousta mikäli alue tulee myyntiin. Kunta voi käyttää halutessaan etuosto-oikeutta.