Hakkuut Aalistunturin kansallispuistoaloitteen alueella keskeytettävä

Scroll for english and swedish

JPA_1225_(Custom).jpg

Me allekirjoittaneet toivomme Metsähallituksen keskeyttävän hakkuut Aalistunturin kansallispuistoksi kaavaillulla alueella kansallispuistoaloitteen käsittelyn ajaksi. Tunturin alueella oleville hakkuille ei ole järkeviä perusteluja. 

Aalistunturin alueella elää uhanalaisia luontotyyppejä ja siellä on monimuotoisuudeltaan selkeästi arvokkaita luontokohteita sekä niiden väliin jääviä talousmetsäalueita, jotka toimivat ekologisina käytävinä. Metsähallituksen toteuttamat harvennushakkuut heikentävät merkittävästi näiden alueiden mahdollisuuksia kehittyä luontaisesti monimuotoisemmiksi.

Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maapinta-alastaan sekä pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aalistunturin seudulla toteutettavat hakkuut eivät edistä Suomen tavoitteita.

Taloudellinen hyöty Aalistunturin lähimetsien hakkuista on marginaalinen, kun sitä vertaa alueen matkailua edistäviin ja kansanterveydellisiin hyötyihin. Metsäteollisuudelle myytäessä kuitupuusta saatu nettotulo per kuutio on keskimäärin noin 14-20e. (Luonnonvarakeskus) Tämänhetkiset hakkuut ovat laajuudeltaan 400 hehtaaria, joista valtiolle saataisiin siis tuloja noin 240 000-320 000 e. Edellä mainittu summa ei riitä kattamaan niitä menetyksiä, jotka syntyvät ainutlaatuisen vaaramaiseman tuhoutumisesta. Lisäksi kun hiilinielu pienenee, valtio joutuu maksamaan yli kaksinkertaisen summan jokaisesta hakatusta kuutiosta hakkuutuloon verrattuna kansainvälisessä päästökaupassa.

Valtio joutuu maksamaan hiilinielujen romahduksestaan useita miljardeja euroja, kun hiilinielutavoitetta ei saavuteta. Suomessa joudutaan korvaamaan arviolta 50-80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotka aiheutuvat nielujen pienenemisestä, eli laskun suuruus asettuu Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän laskelmien mukaan 2-7 miljardin euron haarukkaan. (Frilander & Eskonen 2022, yle.fi)* 

Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin palautuu monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Keskimäärin kävijät tuovat lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä mainittuakin korkeampi (Metsähallitus)*. Sijaintinsa puolesta Aalistunturille esitetyn kansallispuiston realistinen kävijämäärä on arvioltaan noin 70 000 – 95 000 henkilöä vuodessa. Aalistunturin tulovaikutusarvio olisi tällöin noin 3,5-4,5 miljoonaa euroa, kun puisto on täydessä toiminnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkaiseman Suomen matkailustrategia vuosille 2022–2028 -raportin mukaan Suomen tavoitteena on tulla Pohjoismaiden kestävimmin kasvavaksi matkailukohteeksi. Samassa strategiassa sanotaan myös että “Kestävän luontomatkailun (ml. erämatkailu) kehittäminen sekä kansallispuistojen ja retkeilyalueiden hyödyntäminen ovat keskiössä erityisesti kansainvälisen matkailukysynnän kasvattamiseksi. ” (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 3) Eikö näin ollen olisi järkevää perustaa kansallispuisto sellaiseen paikkaan, johon on jo valmis junayhteys monen suuren kaupungin kautta?

Adressin laatijat

  • Iina Askonen, valokuvaaja ja matkailualalla työskentelevä, Pello
  • Anna Pietiläinen, eräopas ja opinto-ohjaaja, Kajaani
  • Neeta Murtomäki, Rovaniemi
  • Eveliina Paksuniemi, kulttuurituottaja, Rovaniemi
  • Antti-Pekka Palokangas, matkailuyrittäjä, Pello
  • Jouko Sirkkala, kalatalousyrittäjä, Pello/Oulu
  • Johanna Mikkola, matkailuyrittäjä, Muonio
  • Noora Pusa, Kittilä
  • Sanna Huttunen, Rovaniemi
  • Mikko Kunnari, Rovaniemi
  • Laura Turunen, Muonio
  • Petra Raudaskoski, hankekoordinaattori, Rovaniemi
  • Hanna Lakkala, Tulevaisuudentutkija, Ylitornio/Oulu
  • Samu Hurskainen, Inari
  • Rauno Virta, Matkailuyrittäjä, Kemi
  • Seija Piippola, käännösalan yrittäjä, Ylitornio
  • Anna-Leena Nordberg, yrittäjä, Muonio
  • Heidi Satokangas, Inari
  • Janne Sarajärvi, Inari
  • Tino Rautiainen, Rovaniemi
  • Juho Lintinen, Rovaniemi

Lähteet:

Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2022 https://www.luke.fi/fi/tilastot/teollisuuspuun-kauppa/teollisuuspuun-kauppa-joulukuu-2022 Viitattu 25.1.2023Frilander, J. & Eskonen, H. 2022. Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila”, sanoo professori. Yle Uutiset 21.12.2022. https://yle.fi/a/74-20009763. Viitattu 25.1.2023.

Metsähallitus. Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle. https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/taloushyotyja-luonnosta/kansallispuistojen-hyotyja-paikallistalouteen/. Viitattu 25.1.2023.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun : Suomen matkailustrategia 2022–2028 ja toimenpiteet 2022–2023. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:51. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164279

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-772-4. Viitattu 25.1.2023.

 

************************* ENGLISH *************************

Stop logging in a future national park

We, the undersigned, wish to suspend logging in the area in Aalistunturi while the national park application for it is still being processed. There is no rational justification for logging in the Aalistunturi forest area.

The Aalistunturi area contains threatened species and sites of good biodiversity values, as well as interspers-ed areas of commercial forest that serve as ecological corridors. The current thinning operations will significantly reduce the potential for these areas to become more naturally diverse  and will also harm the outcome of the national park acceptace decision.

The economic benefits of felling in the Aalistunturi are quite marginal when compared to, for example, the tourism and the social and physical health benefits that the area could provide. The net revenue of the wood sold the forest industry is around 14-20 euros per cubic meter. The current planned area of thinnings/cuttings are 400 hectares, which will generate revenue of around 240 000-320 000 euros for the state. We do not think that this is enough to destroy the natural values of the area.

The Finnish state will have to pay several billion euros for the collapse of the land-use carbon sinks because Finland did not reach their EU target and now must correct the situation. More specifically, Finland will have to compensate for an estimated 50-80 million tonnes of carbon dioxide emissions caused by the reduction in sinks, which, according to calculations by Professor Jyri Seppälä of the Finnish Environment Institute, puts the bill in the range of €2-7 billion (yle.fi)*.

Finland has also committed to protecting 30% of its land area and halting biodiversity loss by 2030.

The amount of money the state invests in national parks is returned many times over in the form of local business and jobs. On average, visitors bring more than €10 to the local area for every €1 invested in the park's hiking services and nature centres. In national parks located in tourist areas, the efficiency is even higher (Metsähallitus, metsä.fi)**

The proposed national park for Aalistunturi is realistically located and has a visitor population of around 70 000 - 95 000. is estimated to have 70 000 - 95 000 visitors annually. The revenue impact of Aalistunturi national park is estimated at around EUR 3.5-5.0 million when the park would be fully operational. In the Finnish Tourism Strategy 2022-2028 published by the Ministry of Economic Affairs and Employment in 2022, it is stated that the vision is to be the most sustainable growing tourist destination in the Nordic countries. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 3) So why not start with establishing a national park in Aalistunturi, which has many good rail connections across Finland?

************************* SVENSKA ******************************

Stoppa avverkningen i Aalistunturi nationalpark

Vi undertecknade vill att avverkningen upphör i det område som planeras bli en nationalpark tills skyddsansökningen behandlats. Det finns ingen berättigad motivering för avverkning i fjällområdet.

I Aalistunturi-området finns hotade biotyper och områden med ett tydligt värde för den biologiska mångfalden, samt blandade områden med kommersiell skog som fungerar som ekologiska länkar. Den nuvarande avverkningen kommer att avsevärt minska möjligheterna för den biologiska mångfalden att öka på dessa områden.Finland har också åtagit sig att skydda 30 procent av sin markyta och stoppa förlusten av biologisk mångfald senast 2030.

De ekonomiska fördelarna med avverkning i Aalistunturi är marginella jämfört med t.ex. turism och nyttan för folkhälsan i området. Nettointäkten per kubik virke som säljs till skogsindustrin är cirka 14-20e. Den nuvarande avverkningen uppgår till 400 hektar, vilket kommer att ge staten intäkter på cirka 240 000-320 000 e. Vi anser inte att detta är tillräckligt för att förstöra naturvärdena i ett magnifikt skogstäkt fjällandskap.

Staten måste betala flera miljarder euro för kolsänkornas kollaps när målet för kolsänkorna inte uppfylls. Mer specifikt måste Finland kompensera för uppskattningsvis 50-80 miljoner ton koldioxidutsläpp som orsakas av minskningen av sänkorna, vilket enligt beräkningar av professor Jyri Seppälä vid Finlands miljöinstitut innebär en kostnad på mellan 2 och 7 miljarder euro (yle.fi)*.

De pengar som staten investerar i nationalparkerna kommer tillbaka många gånger om i form av lokala företag och arbetstillfällen. I genomsnitt ger besökarna mer än 10 euro till det lokala området för varje euro som investeras i parkens vandringstjänster och naturcenter. I nationalparker som är belägna i turistområden är effektiviteten ännu högre (Forststyrelsen, metsä.fi)**

Den föreslagna nationalparken i Aalistunturi är belägen för att ha en realistisk besökarmängd på cirka 70 000-95 000 personer årligen. Inkomsterna från Aalistunturi beräknas uppgå till cirka 3,5-5,0 miljoner euro när parken är i full drift.I Finlands turismstrategi 2022-2028, som publicerades av arbets- och näringsministeriet 2022, står det att visionen är att bli den mest hållbara och växande turistdestinationen i Norden*** Så vad är då bättre än att inrätta en nationalpark på en plats med järnvägsförbindelser till många större städer?

Källor:

*https://yle.fi/a/74-20009763

**https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/taloushyotyja-luonnosta/kansallispuistojen-hyotyja-paikallistalouteen/

***https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164279    


Neeta Murtomäki, Rovaniemi    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Neeta Murtomäki, Rovaniemi voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI







Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 1000 ihmiselle.

Lisätietoja…