Henkilökohtaisen avustajan työn epäkohdat

"Henkilökohtainen avustaja auttaa vammaista henkilöä, joka on samalla hänen työnantajansa. Henkilökohtaisen avustajan työtehtävät riippuvat hänen työnantajansa tarpeista ja elämäntilanteesta.

Yleisimmin tehtäviin kuuluu auttaminen päivittäisissä toiminnoissa. Tehtäviin kuuluu avustaminen elämän rutiiniluontoisissa perusasioissa, henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa, liikkumisessa, kodin hoidossa jne.

Avustaja auttaa myös asioiden hoidossa, opiskelussa, harrastuksissa, työnteossa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Henkilökohtaisen avustajan tehtävänä on suorittaa ne toimet, joihin työnantaja ei yksin pysty, mutta jotka hän ei-vammaisena suorittaisi itse. Tavoitteena on vammaisen henkilön itsenäinen ja omaehtoinen asuminen ja eläminen, perhe-elämä ja selviytyminen myös työelämässä ja opiskelussa.

Työympäristö vaihtelee tehtäväkuvan mukaan. Se voi olla työnantajan koti ja sen lähiympäristö, päiväkoti, koulu, opiskelu- tai työpaikka, kokous- tai harrastustila. Jotkut vammaiset tarvitsevat ympärivuorokautista avustajaa, toiset koko- tai osapäiväistä." Teksti lainattu sivustolta Ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/294_ammatti?link=true

 

Henkilökohtaiset avustajat olivat Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n kärkihanke vuonna 2015. Paljon luvattiin työolojen, työehtojen, jne. parantamisesta. Miten kävi? Työehtosopimus sitoo edelleen vain HETA- liittoon kuuluvien työnantajien avustajia. Palkkaus kunnissa vaihtelee useita euroja tunnilta ja on työnkuvaltaan laajaan työhön nähden pieni. Työterveyshuolto on pakollinen mutta suurimalle osalle henkilökohtaisista avustajista sitä ei ole järjestetty, koska työnantaja ei tiedä tämän olevan lakisääteinen asia. Työnkuvat vaihtelevat kevyestä asiointiavustamisesta kokopäiväiseen hoivaan, useimmiten vammainen työnantaja ei edes tiedä mitä töitä henkilökohtaisella avustajalla ei saa tettää. Näihin lukeutuvat mm. hoidolliset- ja lääkinnälliset toimet, joita valitettavasti henkilökohtaiset avustajat joutuvat työssään tekemään. Sijaisia on mahdoton saada nopella aikataululla mm. sairaslomien ajaksi koska useissa kunnissa ei ole toimivaa sijaisrinkiä ja koska työterveyshuolto puuttuu joutuu henkilökohtainen avustaja usemmiten maksamaan lääkärikäyntinsä itse saadakseen vaaditun sairaslomatodistuksen.

Henkilökohtaisen avustajan palkan maksaa yleensä kunta vammaispalvelulain nojalla. Kunnan vammaispalvelu määrittää mikä on palkan suuruus ja henkilökohtaiseen apuun myönnettävän tuntimäärän jonka perusteella palkka maksetaan. Vaikka usein työnantajana toimiikin vammainen henkilö niin kunta määrittää palkanmaksupäivän ja vaatii todistukset mm. sairaspoissaoloista, vaikka työnatajana toimiva henkilö päättäisikin että sairaslomatodistusta ei tarvita. Muutoinkin monessa kunnassa työnantajan ja vammaispalvelun välinen yhteydenpito on huonoa, joissakin sitä ei ole ollenkaan. Tämä näkyy mm. siinä että työnantajaa ei ole ohjeistettu lomautuksissa, työajoissa, työntekijän työnkuvassa, palkanmaksuissa, työterveyshuollossa jne. epäkohtia on useita.

Suurin epäkohta henkilökohtaisen avustajan työssä on jo edellä mainittu työnkuva. Työnkuvat vaihtelevat työantajan tarpeen mukaan. Tässä esiintyy todella paljon henkilökohtaisen avun väärinkäytöksiä. Henkilökohtainen avustaja on myönnetty vammaisen henkilön avustajaksi mutta valitettavasti usein tämä avustaja joutuu tekemään muidenkin perheenjäsenten töitä mm. pesemään koko perheen pyykit, tekemään ruoat koko perheelle, hoitamaan lapsenlapsia jne. Pahimmassa tapauksessa avustaja joutuu tahtomattaan tekemään asioita joita hänen ei kuuluisi tehdä mutta hänen on pakko, irtisanomisen uhalla. Jos työstä kieltäytyy voi työnataja pahimassa tapauksessa huonontaa työntekijän työoloja sietämättömälle tasolle mm. puhumattomuudella, huudolla, työtehtävien lisäämisellä jonka vaikutuksesta avustaja usein hakeutuu sairauslomalle työssä jaksamattomuuden tai loppuunpalamisen vuoksi.

Tapetille on noussut myös työantajan kykenettömyys toimia työnantajana. Osa työnantajista joutuukin toimimaan työnantajana avustajalleen tahtomattaan. Nämä ovat tapauksia joissa työnantajalla ei ole tietoa/taitoa työnantajan velvollisuuksista saati työlaki asioista. Usein näiden työsuhteiden kohdalla päädytään ristiriitoihin, riitoihin ja pahimmassa tapauksessa laittomiin irtisanomisiin.  

 

Me henkilökohtaiset avustajat toivommekin nyt Julkisten- ja hyvinvointialojen liitolta (JHL:ta) parannuksia alalla toimivien työntekijöiden hyväksi. Toivomme että saisimme koko alaa sitovan työehtosopimuksen jotta meitä kaikkia solmisivat samat ehdot ja oikeudet. Toivomme että työnantajille tehtäisiin tämän kaikkia sitovan työehtosopimuksen pohjalta yhteinäinen ohjeistus. Toivomme että myös meidät huomioitaisiin tärkeätä työtä tekevinä työntekijöinä - ammattiryhmänä, jossa kaikilla olisi samat pelisäännöt.

 

Asiasta uutisoinut Hämeen Sanomat 04.02.2016 sivuilla 3,4 ja 5

Allekirjoita tämä adressi


TAI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista sivustollamme. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.
Facebook
Tulisiko nuuskan myynti sallia Suomessa?