Pienkoululisä takaisin

pitkät koulumatkat bussissa ovat lapselle rasitus. Esim. terveydelliset syyt.

Olen ihmetellyt kuinka lehtikirjoituksissa ollaan kyllä huolissaan pienistä lukioista, joihin ei tahdo riittää oppilaita, kun taajamien suuret lukiot kiinnostavat nuoria. Sillä kohtaa kyllä ymmärretään yhteisöllisyys, lähikoulun merkitys ja tuttu, turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö. Kunpa päättäjät olisivat yhtä pontevasti olleet puolustamassa pienten koululaisten alkutaipaleella juuri noita edellä mainittuja, tärkeitä arvoja. Mielestäni lukioiden vähentäminen oppilaspulan vuoksi ei ole lainkaan niin vahingollista kuin kyläkoulujen lakkauttaminen pieniltä koululaisilta.

Ennenkuin "Pienkoulut alas-tsunami" taas pyyhkii, olisi korkea aika rehellisesti tutkia ne paljonpuhutut, rahalliset säästöt. Onko niitä? Toivottvasti tämä Koulutuksen arviointivirasto pureutuu asiaan. Kiinnittäisin huomiota ennen kaikkea kuljetuksiin ja matkoihin, niin oppilaiden kuin ruokakuljetusten osalta. Kun tähän vielä lisätään muistamisen arvoiseksi asiaksi se, ettei koulu lopu suinkaan kaikilla samaan aikaan. Odotetaanko ja kuinka kauan vai ajetaanko edestakaisin? Väsymistä, päivän pidentymistä ei voida mitata rahassa.
Monenlaisissa kouluissa, ala-,ylä-,keski- ja erityiskouluissa opettaessani havaitsin, että varsinkin niin suurta tarvetta kalliisenn, luokalliseen erityisopetukseen ei olisi, jos koulut ovat pieniä. Erilaisuutta siedetään,lapsen/ nuoren vahvuudet saadaan esiin. Eihän elämä ole pelkkää lukuaineissa onnistumista! Kulttuuri on usein " Koko kylä kasvattaa". Käytöstapojakin vielä vaalitaan.Vanhemmat tuntevat toisensa samoin opettajan, ei tarvitse käräjiä käydä! Kiertävät erityisopettajat ovat apuna tarvittaessa esim. luku-ja kirjoitusvaikeuksissa ja puheopetuksessa.
Kyläkoulu ei enää loista vain "omien kynttilöidensä" valosta, vaan se antaa virtaa koko kylälle vilkkaan harrastustoiminnan ja kokoontumispaikan muodossa.Se luo yhteishenkeä ja saa aikaan mitä huikeimpia innovaatioita, kuten nyt tämä adressi lienee hyvä esimerkki. Taitaa ollakin oikein adressibuumi kyläkoulujen puolesta!

että nykypäättäjiksi on valikoitunut lähes pelkästään ihmisiä, joiden ajatus ei ulotu millään omaa nenää ja tätä päivää kauemmaksi.Miksi ei enää uskota, että investointi lapsiin, nuoriin ja koulutukseen tulee moninkertaisena takaisin?

Järkyttää tämä nykyhetken suuntaus! Sitten vasta näitä kyläkouluja arvostetaan, kun niitä käytännössä ei sitten enää ole!

Kyläkoulu on todella paljon muutakin kuin opinahjo, se on sykkivä sydän koko kylien asukkaille, ja aikamoinen sydänkohtaus se oli kun se lopetettiin kotikylässäni. Ollaan toki siellä vielä elossa, vaan sanotaanko "jatkoajalla".

Yhteistyöllä ja hyvällä tahdolla saa paljon aikaan, toivon päättäjienkin sen jo viimein ymmärtävän. Summat joista tässä asiassa puhutaan, eivät valtion budjetissa ole kuitenkaan mitkään mullistavat, vaan on vielä pieniä oppilaita ja tulevia oppilaita, joille tästä on mittaamaton merkitys.

Eipä uskoisi mitä tapahtuu lasten kustannuksella

Nyt mukaan kaikki kansanedustajaehdokkaat linjaamaan Suomen koulutuspolitiikkaa; jatketaanko keskittämistä vai tunnustetaanko, että Suomen vahvuus ja voima on sivistyksessä, jonka yksi tukipilari ovat kyläkoulut. Ne vastaavat kokonaisvaltaisesti maaseudun hyvinvoinnista ja kaiken ikäisten ihmisen sivistyspalveluista. Kyläkoulut tuottavat pääomaa...Niiden lopettaminen merkitsee sivistyksen ja osaamisen rapauttamista. Onko meillä varaa siihen?

Koululla on tärkeä merkitys myöskin kylän elämän jatkumiselle.Muutammeko palvelujen perässä ja jätämmekö tänne muutamat maatalousyrittäjät yksin hommiinsa?Tuota kun ei voi kaupuniin keskittää.

Meillä täällä Ranualla ollaan kovasti ajamassa tätä meidän kyläkoulua alas. Jo kaksi kertaa olemme saaneet kovalla taistelulla koulumme säilymään... Ainut kyläkoulu koko pitäjässä, jossa lapsimäärä kasvussa. Silti ollaan ajamassa koulua alas. Ja kun kaikki normaalit ihmiset ymmärtävät jo tänä päivänä, että pienet kyläkoulut ovat ehdottomasti paras koulumalli, yhteisluokkineen ym. Vanhemmat, opettajat ja lapset ovat mahtavassa yhteistyössä ja jokainen tuntee toisensa!!! Ja kun ne lasketut säästöt ovat todellisuudessa olemattomat. Tuntuu, että sivistystoimenjohtajan on vain saatava yksi uusi sulka hattuunsa. Kylläpä alkaa taas sapettaa!

Suomalaisten kyläkoulujen on annettava olla olemassa, aivan kuten muutkin erilaiset tavat oppia ja opiskella. Suomalaisen opetuksen on saatava riittävä rahoitus kuntien ja valtion budjetissa. Suomalaisille lapsille on ja kouluille on annettava työrauha ja edellytykset oppia ja kehittää opetusmenetelmiä. Suomalaisen opetuksen pitää olla jatkossakin vähintäinkin vertailukelpoista muun maailman kanssa. Suomalaisten lasten tulee antaa saada kasvaa turvallisessa ja tutussa ympäristössä. Meidän suomalaisten pitää oppia luottamaan itseemme ja arvostamaan itseämme. Varmana, vahvana ja vapaana. Niin on hyvä.

Kyllä maaseudun autioitumisesta on puhuttu jo pitkään, vuosisatojen ajan on muuttoliike ollut maalta kaupunkiin ja radanvarsien maalikyliin.

Ja valtio tukee toimillaan maaseudun autioitumista. Puolueiden ja poliitikkojen ohjelmissa ja juhlapuheissa puhutaan maaseudun tärkeydestä...

Kyläkoulujen ja kaikenlainen pienyhteisöjen, kuten kyläyhdidtysten toiminnan turvaaminen
on tärkeää siksi, että syrjäkylien syke
säilyy ja kulttuuria, toimintaa, virikkeitä
sosiaalisia konatakteja ja palveluja syntyy ja pysyy lähellä ihmistä.

On eri asia jos latu lähtee pihasta kuin että ajetaan kymmeniä kilometrejä ladun varteen ja takaisin.

Arto

Olen tässä asiassa sitä mieltä, että kouluja on jo lopetettu liikaa.
Monelle kylälle on elin ehto että koulu sälytetään. Nykyisellä toiminnalla kylät hiljenevät kokonaan palvelut vierään keskustoihin. Meillä suomessa on pitkään haluttu tyhjentää maaseutu ja siirtää asukaat pois kotiseurultaan.

On tärkeää että kylillä säilyy koulut ja palvelut, näin säilytetään mahdollisuus kylien kehitykselle ja tulevaisuudelle.

kyläkoulut säilytettävä koska niissä lapset viihtyvät.Kyläkoulut saavat koko kyläyhteisön tukemaan ja tekemään paljon yhdessä.

Moikka!
Voisiko adressin perustaja laittaa jonkin tiedotteen adressista esim. Maaseudun Tulevaisuuteen, joka on maaseudun ja maalla-asujien asialla? Ja vaikkapa jotain juttua kyläkouluista samalla. Maaseudun Tulevaisuus jaetaan jokaiselle kansanedustajalle, että tälläkin jutulla voisi olla jotain painoarvoa, jotta saataisiin se pienkoululisä takaisin. Lisäksi saisi adressin suuren yleisön tietoisuuteen, eli tulisi lisää allekirjoittajia. Nyt tarvisi ruveta puolustamaan kyläkouluja suurella rintamalla! Usein kunnissa kylät ovat yksin asiansa kanssa, mutta jos saataisiin ympäri Suomea väkeä asian taakse, niin uskon että jotain voisi alkaa tapahtumaankin. Lisäksi kyläkoulut ovat kohta uhanalaisia, että tästä voisi tehdä EU:hun jonkin aloitteen että kyläkoulut uhanalaisten lajien listalle!!

Mielipidesivulta maanantaisesta lehdestä löytyy kirjoitus ja yhteystietoja sekä maininta tästä adressista.

Maalaismiljöö on terveellinen ja tukee lapsen kasvua, ympäristö antaa virikkeitä fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja sisäiseen rauhaan.

Lastemme hyvinvointi on tärkeä ja heissä meillä on tulevaisuus. Kyläkoulujen merkitys kasvun tukemiselle on todella edesauttavaa ja oikeita arvoja rakentavaa pitkällä tähtäimellä, niin myös taloudellisesti.

Kiviniemen hallituksessa on useita nuorkauppakamari-kokoomuslaisia,jotka elävät ahtaassa virtuaalimaailmassa.Opetusmnisteri Virkkunen on yksi heistä. Hänelle Suomi on vain Jyväskylä ja Helsinki.Koko laaja, pienten taajamien ja kylien Maaseutu-Suomi on hänelle maa, jota ei ole olemassa. Pienet kylät ja kyläkoulut joutaa kuolla, mutta draamaopetusta tarvitaan, että voi näytellä sivistynyttä, vaikka pää on ontto kuin tyhjä viemäriputki.

Kylä toimii koulun, lasten päivähoitotoimen ja kaupan varassa. Kaikki näistä ovat tärkeitä, ja uusien asukkaiden saamiseksi on koulu kaikkein tärkein.

On tarpeellista säilyttää kyläkouluja ja tukea koulujen toimintaa. Syrjäkylien palveluiden lakkauttaminen ja siirtäminen kuntien ja kaupunkien keskuksiin eivät välttämättä tuo säästöjä. Pitkälle katsottuna yksilöllisempi opetus ja onnistumisen kokemuksista palautteen saaminen, rauhallisempi oppimisympäristö ja sosiaalinen vahvistaminen kyläkouluissa kantaa hedelmää oppilaan myöhemmälle elämälle tukien hänen itsetuntemustaan ja -arvostustaan ottaen huomioon myös ympäristön ja muut kanssaihmiset.Näin syrjäytymisprosentti saadaan pysymään pienempänä, joka vähentää perusturvan kuluja, työttömyyttä ja koulupudokkaita, masentuneisuutta, rikollisuutta ja päihdeongelmaa yms.

Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään
kyläkoulua. Koulu on avainasemassa sivu-
kylien elinvoimaisuuden puolesta toimies-
samme. Tulevaisuus näyttää valoisammalle
niin kauan kuin lapset ovat kuvassa mukana.

#2: SUOMALAISET PELKÄÄVÄT MAAHANMUUTTAJA TAUSTAISIA LÄHIÖITÄ. - KYLÄKOULUT TELEE SÄILYTTÄÄ

Tuommoiset hysteeriset ksenofobit vain edistävät pienten koulujen lakkauttamisia. Häpeäisit edes.