Santahaminan kaikki ampumatoiminta lopetettava heti!

Raskaat ja kovaa meteliä pitävä ammuntaharjoittelu on pakko siirtää monta kilometriä asutuksesta missä se ei aiheuta nämä haitat mitä on lueteltu adressissa.
Parhain terveisin,
Jollas asukas 1950 luvulta saakka jolla on koira joka mieluiten hakeutuu kellarin pimeimpään nurkkaan täristen joka päivä kun ammuskelut ovat kovempia.

Varuskuntien lähistöllä yleensä tavataan harjoitella ammuntaa. Olisitte ostaneet asuntonne muualta.

#3: -

Miksi ihmeessä, Santahaminan toiminta on ollut aikaisemmin sillä tasolla kuin sen näin lähellä asutusta ja pääkaupungissa kuuluu olla. Esimerkkinä mainittakoon suurimmalle osalle maalta muuttaneille upseereille ja kiväärimiehille, että 60- ja 70 luvulla ammuttiin koko vuoden aikana Santahaminassa 5-6 päivää tykeillä ja silloin kesto oli tunnin, puolentoista luokkaa päivässä ja 10-15 päivää räkäpäillä kestoltaan noin tunnin päivässä. Nyt kun asutus ja väkiluku kyseisellä Laajasalon alueella on huomattavasti kasvanut pitäisi ammunnan kaiken "kaupunkilaisjärjen" mukaan olla vielä huomattavasti vähäisempää ellei kokonaan kiellettyä näin lähellä tiivistä asutusta.

Pyssyjen pauketta rakastava upseeristo on järkyttynyt, kun Helsingin kaupunginvaltuutettujen enemmistön mielestä Santahamina tulee ottaa asutuskäyttöön (HS 4.10.). En halua ottaa kantaa siihen, tuleeko alue asuttaa vai säilyttää ympäristönsuojelualueena. Kannanottoni liittyy pelkästään Santahaminan lisääntyvien ammuntojen aiheuttamaan kohtuuttomaan melurasitukseen ja ympäritön saastuttamiseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (upseeri) paheksuu normaaliin demokraattiseen käytäntöön perustuvaa valtuuston aloitetta. Hän haluaa erityisesti säilyttää Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun, koska se on Itä-Helsingin ainoa korkeakoulu. Miksei laitos voisi olla nykyisellä paikallaan, mutta uuden asutuksen keskellä?

Puolustusvoimat (upseerit) vastustaa aloitetta, koska toimintojen siirtäminen tulisi kalliiksi. Puolustusvoimilla on sisämaassa lakkautusuhan alaisia varuskuntia, joissa on riittävät maa-alueet ja rakennukset. Kustannus ei voi olla suuri suhteessa todellisiin ympäristövaurioihin, joita Santahamina nyt aiheuttaa ammunnoillaan.

Santahaminaseuran puheenjohtajan (upseeri?) mielestä saarelle ei voi rakentaa, koska se on pohjavesialutta. Puolustusvoimat on oman ilmoituksensa ja Ely-keskuksen selvityksen mukaan kylvänyt viime vuosina saaren maaperään ja mereen noin 1,5 miljoonaa ammusta ja 1300 kiloa tulenkuvauspanoksia.

Tämä toiminta on tapahtunut nimenomaan pohjavesialueella, jonka ympäristölaki yksiselitteisesti kieltää. Ammuksista liukenee luonnolle ja ihmiselle erittäin vaarallisia raskasmetalleja. Ne säilyvät ehkä satoja vuosia, eikä niitä voida kerätä pois merestä. Rahaa siis riittää mereen ja taivaalle räiskittäväksi. Miten tämän toiminnan voisi kääntää luonnon suojelemiseksi?

Se että luonto on kyennyt monimuotoisuudessaan sopeutumaan tuohonkin saastutukseen, on hämmästyttävää. Mutta siitä ei voida Puolustusvoimille antaa ensimmäistäkään ansiota. Voidaan vain unelmoida millainen tuo saari olisi nyt, jos sinne ei olisi kylvetty lyijyä ja aiheutettu eläimille sietämätöntä melustressiä.

Valtuustoaloitteen vastustajat eivät ehkä tiedä, että Santahaminan toiminta on laitonta, sille ei ole ympäristölupaa. Eikä sille voitaisi sellaista ilmeistesti myöntääkään edellä kerrotuista syistä.

Ensisijaista on lopettaa sellaiset toiminnat, jotka rasittavat vakavasti sekä luontoa että ympärillä asuvia ihmisiä. Santahamina on vain noin 3×3 neliökilometrin kokoinen saari. Vesi kantaa ääntä estettä, joten pääkaupungin keskellä se ei nykyiseen toimintaan.

Etenkin raskasase-ammuntojen impulssimelu saa naapureiden seinät tärisemään ja ikkunat helisemään. Melurasitus on Ely-keskuksen tilastojen mukaan moninkertaistunut vuodesta 2008.

Kuluvan lokakuun aikana on vain viisi arkipäivää, ja kaksi lauantaita, joina asukkaiden kotirauhaa ei häiritä. Ammunnat kestävät Puolustusvoimien varoilmoitusten mukaan usein klo 8:sta klo 23:een. Tämän lisäksi poikkeusluvilla räiskitään yli puolena vuoden viikonlopuista. Niinä päivinä ja iltoina, jolloin Puolustusvoimat ei itse ammu, saaren valtaavat ampumaharrastajat.

Monet Laajasalon lapset joutuvat kasvamaan terveyttä vaarantavan melurasituksen keskellä, lähimmät päiväkodit ovat vain kilometrin päässä ammunnoista. Myös ihmiset ovat osa luontoa, ja heitä – etenkin tulevaa sukupolvea, tulee suojella sekä ympäristömyrkyiltä että melulta.

Upseeriston nautintaoikeutena Santahaminasta on tullut suomalainen datsha. Meren äärelle kutsutaan korkea-arvoisia vieraita saunomaan ja ihailemaan, millaisia sotatilan lavastuksia uusilla asehankinnoilla saadaan aikaan. Vieraanvaraisuus ja kohteliaisuus ovat toki hyveitä, mutta ensisijaisena kohteliaisuutena tulisi olla naapureiden kotirauha. Pääkaupunkia ei voida siirtää sisämaahan. Ammunnat voidaan.

#3: -

Hei,

Kiitos mielenkiintoisesta palautteesta ja toisen maailmansodan historiankertauksesta. Tarkoituksena ei ole
nostaa kenekään verenpainetta, vaan tuoda esille sen faktan, että Santahaminassa ammutaan nykyisin vuosittain leikkisästi sanottuna enemmän kuin laki sallii. Kyse ei ole siitä että eikö jokainen meistä ole voinut valita oman asuinpaikkansa, vaan se että varuskuntasaari muistutta tänäpäivänä ampumamääriltään enemmän sotatoimialuetta, kuin normaalia lakisääteistä joukkotuontoa kouluttavaa varuskuntaa. Totta on myös sekin että ihmiset ovat muuttaneet nimenomaan varuskunnan naapuriin eikä siviili-ampumaradan jona myös Santahaminaa tänäpäivänä laittomasti
käytetään.
Esimerkkinä mainittakoon muilta paikkakunnilta muuttaneille henkilöille, että 60- ja 70 luvulla ammuttiin koko vuoden aikana Santahaminassa 5-6 päivää tykeillä ja silloin kesto oli tunnin, puolentoista luokkaa päivässä ja suunnilleen 10-15 päivää räkäpäillä kestoltaan noin tunnin päivässä. Silloiset Puolustuslaitoksen kenraalit eivät olisi  ikinä sallineet tällaista mielivaltaista meluterroria lähinaapurustolleen, tuskin olisivat edes mielessään  kuvitelleet että tulevaisuudessa Santahamina aiheutta ympäristölleen niin paljon melusaastetta kuin se nykyisin tekee. Nyt kun asutus ja väkiluku kyseisellä Laajasalon alueella on huomattavasti kasvanut pitäisi ammuntojen kaiken "kaupunkilaisjärjen" mukaan olla vielä
huomattavasti vähäisempää ellei kokonaan kiellettyä näin lähellä tiivistä asutusta jossa myös perheen pienimmät ottavat kehityksen ensi askeleitaan. Näin ollen mielestäni kyseisistä ammuntasessioista pitäisi päästä kokonaan eroon ja siirtää ne ympäristöön josta niistä ei ole haittaa asutukselle, pohjavedelle, eikä merelle.

 

Valittakaa sitten meluhaitoista kun on halua maksaa PV:lle, jotta harjoitukset saadaan toteutettua muualla. Santis on rajoittunut ja pieni ampuma-alue; muuhunkaan ei ole varaa. Vievät meiltä 800 miljoonaa, ja vielä pitäisi harjoituksetkin siirtää?

#6: Järki käteen -  

 Saaren luontohan ei tule kärsimään siitä, että rikkaat rakentavat sen täyteen huviloita? Harvinaisen surkea adressi.

#8: Naapurissa antoivat 511 mrd. euroa? - Määrärahat?

Kukaan ei varmaan vähättele puolustusvoimien saavutuksia 40 –luvulla, mutta maailma on kovasti muuttunut sen jälkeen. Mm. peruste siihen miksi koko Santahamina on perustettu eli rannikkotykistö ei vastaa enää merialueiden puolustuksesta, vaan ne hoidetaan merimaaliohjuksilla kokonaan muulta käsin. Sodan jälkeen Laajasalon laitakaupungille sijoitettiin mm. öljysatama. Kaupunki on kasvanut, öljysatama purettu ja alueelle ampumaradan läheisyyteen sijoitetaan 11.000 ihmistä nykyisen 14.000 Laajasalolaisen lisäksi asumaan.

 

Siksi on perusteltua kysyä, pitääkö armeijan harjoitusalueiden sijaita näin lähellä keskustaa ja tiivisti asutettuja alueita? Tämän voisi ymmärtää, jos meillä olisi Suomessa pulaa maasta, mutta Kehä III jälkeen pohjoiseen riittää harjoitusalueita mistä valita.

 

Sen sijaan jos Santahamina myytäisiin asuntorakentamiskäyttöön, voitaisiin sillä rahalla kattaa jo lähes koko puolustusvoimien tulevaan budjettiin kohdennettu säästötarve. Meillä Suomessa ei ole pulaa rahasta, vaan pulaa näkemyksestä kuinka yhteisiä varoja käytetään

Jos santahamina lakkautetaan niin helsingi on melkosessa kusessa

#16: - Sotilas

Nyt kun varuskuntia lakkautetaan niin, Santahaminan pitäisi olla ehdottomasti ykkösenä listalla. Aiheuttaa ylivoimaisesti eniten häiriötä Suomen kaikista varuskunnista lähinaapurustolleen, muulla toiminnalla kuin vain lakisääteisellä varusmieskoulutuksella. Saarella esitellään Patrian kalustoa ulkomaalaisille delegaatioille ja koulutetaan lähes puolet Etelä-Suomen varuskunnista.

Lisäksi Helsinki on siirtänyt oman ampumaratahankkeensa Santahaminaan. Viikonloppuisin ja arki-iltasin saarella harrastetaan siviiliammuntaa ja reserviläisten kertausharjoituksia. Ammuntaa on viikon jokaisena päivänä, myös maavoimien raskasase-ammunnat on tuotu Santahaminaan vaikka lähimmät ala-asteen koulut ja päiväkodit ovat vain alle 1,5 km päässä ampumapaikalta. Santahaminan ampumatoiminta  ei kestäisi päivänvaloa missään muussa länsimaisessa sivistysvaltiossa / demokratiassa

Jos ihan aikuisten oikeasti haluatte ammuntojen vähenevän Santahaminassa niin kannattaa huomioida pari kylmää faktaa - Santahaminassa ammutaan nykyään paljon koska:
1. Varuskunta-verkostoa on karsittu yhä harvempaan ja samanaikaisesti pääkaupunkiseudulle pakkautuu yhä isompi osa väestöstä. Tästä johtuen pääkaupunkiseudun jatkuvasti suureneva varusmiesmäärä koulutetaan yhä suuremmissa määrin Santahaminassa, jonka varuskunnan koko on kasvanut vuosi vuodelta.
2. Pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden muita ampumaratoja on lakkautettu urakalla viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Näin ollen pääkaupunkiseudun urheiluampujat, reserviläiset ja metsästäjät joutuvat yhä enemmän käyttämään Santahaminan ampumaratoja muiden vaihtoehtoisten ampumaratojen puuttuessa.

Mitenkö noita Santahaminan ammuntoja sitten voidaan vähentää:

Parhaiten pystytte edistämään asiaa kun tuette uuden kansainväliset mitat käyttävän ampumakeskuksen rakentamista muualle pääkaupunkiseudulle. Kyseisen ampumakeskuksen rakentaminen vähentäisi muita kuin puolustusvoimien suorittamia ammuntoja Santahaminassa radikaalisti. Modernilla tekniikalla heti alusta asti suunniteltuna ja rakennettuna kyseinen ampumakeskus ei myöskään tuottaisi ympäristöönsä niin paljon melua kuin vanhat ampumaradat.

Puolustusvoimien ammuntojen väheminen vaatisi puolestaan paljon enemmän - käytännössä sen että Puolustusvoimat saisi toisen pääkaupunkiseudulla tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan ampuma-alueen tai kokonaisen varuskunnan, johon ainakin osa Santahaminan toiminnoista voitaisiin siirtää.

#21: Reserviläinen - Pari kylmää faktaa

 

 

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus kysyi Kansanterveyslaitokselta vuonna 1992, voiko vanhan ampumaradan alueelle rakentaa virkistys- ja asuinaluetta. Vuosikymmenien käytön jälkeen rakennettavaksi suunnitellulla ampumarata-alueella oli satoja tonneja metalliromua ja lyijyä. Hehtaarien alueella metsässä oli paljon hauleja, jotka saattoivat ympäristökeskuksen mielestä altistaa marjastajia ja varsinkin lapsia.

Helsinkin kaupunki suunnitteli Itä-Helsingissä sijaitsevan Viikinmäen ampumaradan muuttamista asuin- ja virkistyskäyttöön. Alueella oli harrastettu ampumista jo 30 vuotta. Kaupunki oli teettänyt perusteelliset ympäristöselvitykset, joiden mukaan ampumaradan alueella oli 188 000 kg haulimaista lyijyä ja luotiromua ampumaratojen taustavalleissa noin 46 000 kg. Suppealla alalla lyijyhaulien määrä maaperässä oli yli 20 kg/m3. Maaperän lyijypitoisuudet olivat niin korkeat, että perusteellinen kunnostaminen vaikutti välttämättömältä. Geologinen tutkimuskeskus oli ehdottanut, että runsaslyijyisimmällä alueella erotellaan lyijyhaulit maasta ensin. Jäljelle jäävään maahan lisättäisiin kalkkia ja apatiittirikastetta alentamaan lyijyn liukoisuutta. Sitten maa kapseloitaisiin savimassoilla nykyiselle ampumarata-alueelle. Koska kysesssä on monen hehtaarin alue, kustannukset olisivat miljoonia markkoja. Lisäksi ympäröivässä metsässä on monen hehtaarin alueella paljon lyijyhauleja maan päällä kivikoissa. Kalliot, joilla on runsaasti lyijyhauleja, on suunniteltu peitettäviksi puolen metrin paksuisella maakerroksella.

KTL:n mielestä suunniteltu puhdistus oli riittävä. Edes lapsilla ei metallinen lyijy imeydy hyvin suolistosta. Lyijyhaulien siivilöiminen ja siihen liuenneen metallisen lyijyn muuttaminen vaikealiukoiseksi estäisivät pohjavesien saastumisen ja muun altistumisen savikapseloinnin jälkeen.

Kapselointi olisi kuitenkin välttämätöntä, koska jo nyt mitattu alueen pohjaveden lyijypitoisuus ylitti suositusarvot kahdeksankertaisesti. Talousveden lyijyn enimmäispitoisuudeksi suositellaan enintään 50 mg/l ja mitatut pitoisuudet olivat yli 400 mg/l. Myös pintaveden lyijypitoisuudet ylittivät suositellut enimmäispitoisuudet yli kaksinkertaisesti. Kasvienkin lyijypitoisuuksia oli tutkittu ja puolukoissa ne ylittivät 15-kertaisesti suomalaiset ohjearvot. Sienissä pitoisuudet olivat erityisen korkeat, 498 mg/kg. Altistumisen estämiseksi KTL:n mielestä haulit pitäisi poistaa kallioisilta, paljailta alueilta. Vaikeammin puhdistettavat alueet olisi peitettävä ainakin puolen metrin paksuisella maakerroksella.

Helsinki päättää itsenäisesti, kuinka se puhdistaa hankalat ampumarata-alueet, mutta asiantuntijalta saatu apu auttaa tekemään ratkaisuja, jotka ovat asukkaiden terveyden kannalta turvallisia.

Nyt olisi mukava kuulla missä kunnossa on Santahaminan maaperä sekä pohjavesialue, siellä kun on ammuttu huomattavasti enemmän kuin aikanaan Viikissä. Myös raskaat aseet ovat jättäneet omat jälkensä niin saaren maaperään kuin pohjavesiin. Unohtamatta jatkuvasti mereen ammuttuja kupariyhdisteitä jotka ovat tappaneet kaiken rakkolevän Santahaminan lähivesiltä. Todellista ympäristönsuojelututyötä  pv. n puolelta, vai kuinka?  Onneksi Santahaminan ampumaratojen ympäristöluvat ovat olleet hakusessa Etelä-Suomen Avi. a 27.4.2012 lähtien.

Helsingin hiljaiset alueet

Jollas

Alueen kuvaus: Laajasalon itäisen osan pientalo- ja viheralue.
Alueluokka: Lähivirkistysalueet
Äänimaisema: Jollas on etäällä valtaväylistä ja on siksi yksi Helsingin hiljaisimmista alueista. Erityisen hiljaista on Itäniityn laaksossa, jossa luonnonäänet hallitsevat äänimaisemaa. Ranta-alueilla kesäisin vesiliikenteen ääniä.
Äänitaso: <40 dB
Hiljaisen alueen (<50 dB) osuus: 100%

Ammunnasta aiheutuva melu on mennyt aivan tolkuttomaksi. Paukutus alkaa aamulla kahdeksalta, joskus jo ennen seitsemääkin(onkohan edes sallittua?). Melua on tauotta myöhään iltaan. pahimmillaan 22 saakka. Miten on mahdollista, että melu vaan lisääntyy vuosi vuodelta. Pihaan ei melun takia enää viitsi mennä eikä ikkunoita pitää auki. Eikö se, että asutus on aivan ampuradan tuntumassa vaikuta mitenkään esim. ampuma-aikoihin? Nyt tuntuu siltä, että asukkaita ei ole kuultu lainkaan. Eikö muita jollaslaisia todellakaan häiritse melu, kun tuntuu siltä, että mitään ei tapahdu. Vai leimautuuko/leimataanko epäisänmaalliseksi, jos asiasta valittaa. Jonkinlainen kompromissi asiassa pitää löytyä jossa myös asukkaiden näkökannat otetaan huomioon.

#22: Jollakselainen - Re: Pari kylmää faktaa

Ainakin killan saunan rannassa on rakkolevää. E tiedä mistä ne levät ovat kuolleet.