Koko Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät pitäisi laittaa hyviksi myös. Mutta aloitetaan vaikka tästä.

Pistän tiedon tästä HUS:n hallituksessa istuvalle kaverilleni kunhan näen häntä. Kerron sitten mitä mieltä oli, varmaan viikon sisällä.

Sama pätee aivan hyvin myös kaikkiin muihin julkisen sektorin tietojärjestelmiin.

Hyvin toimivia terveydenhuollon tietojärjestelmiä voisi löytyä Intiasta, jossa on ajateltu koko toiminnallisuus uusiksi. Siinä missä länsimaissa tietokoneet vain korvasivat paperit, Intiassa myös työmenetelmiä on muutettu tietokoneiden tuomien mahdollisuuksien ansiosta.

#3: - Myös muut järjestelmät

Tuo Intian tapaus kuulostaa kiinnostavalta. Et sattuisi tietämään jotain linkkiä missä siitä kerrotaan enemmän?

Tämä HUS-hanke on senverran iso, että sen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikutaa koko Suomen terveydenhuollon toimialan tietojärjestelmä hankintojen tulevaisuuteen. Muu maa seuraa kyllä perässä, jos tällä onnistutaan oikeasti muuttamaan toimintamalleja järkevämmiksi. Iso kiitos Otso asian nostamisesta keskusteluun!

Lokitietojej tarkistus on erittäin oleellinen asia, että potilas saisi tietää onko terveystietoja käyty asiattomasti penkomassa.

Tuore ja erinomainen artikkeli aiheesta. HUS:lla olisi mahdollisuus tässä hypätä kokonaan uudelle kestävällä tasolle, joka on joustava sekä skaalautuu uusiin tarpeisiin. Nyt harkinnassa olevat systeemit on olennaisilta osiltaan kehitelty jo 60 -luvulla. Nyt pitää hyödyntää aivan toisenlaisia teknologioita. Kuten artikkelissa todetaan ne ovat standardeja, koetetltuja ja niihin läytyy globaalisti osaamista. Kysymys on päätöksistä, ei siitä, onko jokin asia teknologisesti mahdollista

http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp1203102?query=TOC&

Asiaa olisi hyvä pohtia, mitä tarkoitetaan "Toimivuudella". Tietojärjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen tarvitaan asiaansa paneutuneita osaajia sekä asiakkaan (HUS) että toimittajan puolelta sekä siltä väliltä. Julkisen sektorin- ja tässä tapauksessa erikoissairaanhoidon järjestelmä on erittäin monimutkainen ja korreloi yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin. Järjestelmä ei ole koskaan "valmis". Valmiutta kehittämiseen on oltava joka tasolla, koko ajan. Pääperiaatteena on se, että asiakkaalta tulee tarve, joka pyritään toteuttamaan toimittajan puolelta niin hyvin, kuin mahdollista. Onko toimimattomuus siis järjestelmässä, prosessissa, määrityksessä, asiakkaan vai toimittajan osaamattomuudessa?

Yksi nykyään tarjotuista vaihtoehdoista lienee Epic joka on koodattu MUMPSilla, joka tarkoittaa harmaita hiuksia hamaan tulevaisuuteen. Pienemmiltäkin tahoilta voi ostaa toimivaa ja jopa avointa koodia, jolloin sen saisi integroitua kaikkialle terveydenhuoltoon missä sähköisiä reseptejä tarvitaan.

#6: -

Pyydettäessä kyllä kerrotaan kuka tietoja on käynyt katsomassa. Ainakin eräässä harjoittelupaikassani (ei HUS-alueella) joku hoidossa ollut oli pyytänyt saada potilastietojensa lokitiedot ja tietenkin tiedot hänelle annettiin.

#8: Tööt - Mikä on toimiva?

Taidat olla töissä Tiedolla, Logicalla tai muilla perinteisillä julkisen sektorin lypsijöillä? Tuota mantraa nimittäin kuulee tavattoman paljon noilta lypsijöiltä. Kyllä jotain vastuuta on sovelluskehittäjältä, ei minusta pidä olettaa, että aivan joka ikinen yksityiskohta pitää erikseen pyytää. Eikö voisi olettaa, että halutut ominaisuudet ovat ohjelmassa helposti löydettävissä, toimivat, näyttävät kivalta, eikä tarvita turhia klikkailuja?

Eikö se ole niin, että tilaajan ei tarvitse itse osata tehdä sitä ohjelmaa? Ei tilaaja välttämättä osaa heti ohjelmaa tilatessa kertoa ihan pienintä palkin nurkkaa (pyöristetyt kulmat, laatikko, pallo), että mitä ohjelmalta vaaditaan.

Minusta ohjelmistoyritysten pitäisi käyttäytyä niin, että tilaaja on heidän asiakkaansa. Jos menen kenkäkauppaan ja sanon, että haluan ostaa kengät, niin ei mulle sanota pelkkää hintaa ja sen jälkeen tungeta kenkiä kouraan. Totta kai myyjä kysyy, minkälaiset kengät haluan, minkä kokoiset jne.

Yhtä turha addressi. Menkää softa-alalle töihin, tiedätte miten homma toimii. Täälläkin on niin turhia kommentteja että oksettaa, mm. tuo "lokitiedot olis kivat". TUTKI H*LVETTI ENSIN MITÄ JÄRJESTELMÄ TARJOAA ÄLÄKÄ VALITA!! Tuossa järjestelmässä on niin monta tekijää ja hämmentäjää että pelkästään esimiesten ristiinkusemisen estäminen vaatii useamman hengen.

Todellisuudessa KELA on valinnut oikean mallin eli kehittäjät talon sisällä. Julkisiin hankkeisiin se toimii parhaiten.

#12: giev - Ja maailmaan rauha.

Juuri tälläisten takia adressi pitää allekirjoittaa.

Nämä softa-alan besserwisserit sietäisivät saada kenkää ihan jokaikinen.

Nimenomaan ei tutkita mitä järjestelmä tarjoaa vaan määritellään vaatimukset ja haluttu prosessi.
Sen jälkeen valitaan joko valmis tuote jota räätälöidään (kallis) tai koodautetaan järjestelmä (kallis).

#6: -

Lokitietojen tarkistus ei vielä vaadi 1.000 miljoonaa euroa.
Vaikka lokitietojen tarkistamiseen rakentaisi helpon käyttöliittymän,
se ei maksa vielä juuri mitään.

En ymmärrä tämän kommentoijan pointtia. Tottakai lokitiedot pitää pystyä tarkistamaan.
Vähän sama kuin olisi kirjoittanut, kyllä potilastiedot pitää pystyä tarkistamaan järjestelmästä.

Nettikeskustelussa on esitetty useissa kommenteissa oikeaa toteutustapaa hankkeelle:
1. tietovarasto (avoin rajapinta, tietosuoja ym)
2. Toiminnat moduleina jotka käyttävät tietovarastoa rajapinnan läpi
3. Kaikki järjestelmän osat tilaajan omistukseen lähdekoodeineen.

#6: -  

 Lokiteidot voi pyytää ko. hoitopaikan arkistosta aina, säilytysaika kuitenkin on vain pari vuotta...

Tällainen tietojärjestelmä pitäisi rakentaa sisältä päin. Eli olisi oma IT yksikkö jolle annettaisiin aikaa ja TARVITTAVAT PÄTEVÄT resurssit kunnolla paneutua asiaan (tekemään vaatimusmäärittely) ja sen jälkeen toteuttamaan ja testaamaan sama. Jos ratkaisut (vaatimukset) osoittautuvat toteuttaessa tai testatessa vääriksi, vaatimuksia voidaan muuttaa ns "lennossa" ilman kovin kankeaa byrokratiaa ja kustannusten uudelleenlaskentaa(mikä lisää kustannuksia aina yksityisten kanssa toimiessa). Jos tällaiselle sisäiselle projektille annetaan ensi alkuun 10 miljoonaa ollaan vuoden kuluttua jo todella pitkällä. Älkääkä puuttuko nyt tuohon arvaukseen 10 miljoonaa, joka tapauksessa murto osa 1800 miljoonasta.

Hieno juttu.

Siinä kirjoittaa näköjään katkeroitunut henkilö, joka ei siedä todellisuutta! Meissä lukijoissa on paljon asiantuntevuutta. Kyseessähän on veronmaksajien rahan säästöstä. Totuus on kuitenkin se, että pitää osata tilata oiken ja pitää osata vaatia toimivaa, tiukoilla tilaajan ehdoilla. Tilaajan on saatava vapaasti muokata tietokantaohjelmaa. Muu toiminta tapa ei käy päinsä.#12: giev - Ja maailmaan rauha.