Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa
Ota yhteyttä adressin tekijään
Vieras#427 Dec 07, 2012, 10:26
Eu
Kiirellä kun sössitään lakeja pystyyn vaan kaikkea vastaan niin lopuuhan se kehitys kohta pärevalon alla... Kuka maksaa miljoonainvestoinnit...
Vieras#428 Dec 07, 2012, 10:41
NOO lähetään tekeen kosteikko eduskuntatalon kohalle ja sopivin välimatkoin siinä suomen velkakin rupeaa tippumaan, kun tekiät saahaan pois... Vaan tehään ilman valoja kun verotus nousee niin jää rahat suomeen... ja kansalla on leipää ja sirkushuveja
Vieras#429 Dec 07, 2012, 10:54
LEIKATTUA KONJAKKIA
se kosteikko käsittelis hyvin jaskapuheetkin hyvinvoinnista ja näkymistä kun jokainen ois onkivapa ojossa että sais jotain suuhunsa laitta... Siinä talossa ei miljoonakaan näy kun se menee rajan yli ja suomessa leikataan ja säästetään kaikessa... Kätevää
Vieras#430 Dec 07, 2012, 11:44
Re: Itsenäisyyspäivänä 6.12.2012
#425: JUSSI - Itsenäisyyspäivänä 6.12.2012
eipä tainnu perän pekkakaan olla juhlissa - tai en ainakaan huomannu :D
Jukka Finni#431 Dec 07, 2012, 12:15
KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 7.12.2012
Entinen turvesuo
tuotti hyvin energiakoivua
Metsäntutkijoiden mukaan loppuun nostetut turvesuot sopivat hyvin
koivun kasvatukseen energiapuuksi.
Suomessa vapautuu vuosittain turvetuotannosta suota liki 3 000 hehtaaria. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) 37 vuotta Kihniön Aitonevalla jatkuneen tutkimuksen mukaan suopohjille luontaisesti syntyneet koivikot voisivat ”palvella erinomaisesti energiantuotantoa”.
Koivikko voidaan kasvattaa tiheänä ja lyhyellä kiertoajalla energiaksi. Koivun kasvu vauhdittui merkittävästi tuhkalla tai fosfori-kalilannoitteella (PK).
Luontainen
uudistuminen
Metlan mukaan parhaiten energiakasvatukseen soveltuvat helposti luontaisesti uudistuvat ja nuorena nopeakasvuiset lehtipuut. Tuotoksen ja kannattavuuden maksimoimiseksi kasvatustiheys on suuri ja kiertoaika lyhyt. Korjuun jälkeen syntyy uusi metsä vesoista ilman lisätöitä.
Turvetuotannosta vapautuvilla suonpohjilla on ohut turvekerros, joka on varsin hapan. Typpeä on puun juurille runsaasti, kalista ja fosforista on pulaa.
Metlan tutki koivikon vesottamista ja ravinnetaloutta vertaamalla lannoittamattomia, PK-lannoitettuja sekä tuhkaa saaneita koealoja.
Koivu sitoi
reippaasti hiiltä
Tutkimuksen mukaan koivun kiertoajan tulisi olla yli 21 vuotta, jotta biomassatuotos olisi mahdollisimman suuri.
Koivikon ravinnetalous kyetään varmistamaan yhdellä tuhkalannoituksella kiertoajassa.
Metla hakkasi vuonna 1981 koealat turpeen noston jälkeen 1960-luvulla luontaisesti syntyneeseen raudus-hies-paju-sekametsikköön. 16-vuotiaaseen metsikköön tehtiin aukko yhdeksälle koealalle, yksi jätettiin kasvamaan. Avohakatuille koealoille perustettiin myös lannoituskoe.
Koivikossa oli ennen hakkuuta keskimäärin 11 000 runkoa hehtaarilla. Runkoluku 7-kertaistui kahdessa vuodessa avohakkuusta. Sitten runkoluku laski vähitellen ja oli 21-vuoden iässä 8 700 kappaletta hehtaarilla. Käsittelemättömällä koeruudulla oli 37 vuoden iässä 4 100 runkoa hehtaarilla.
Lannoittamattomien koealojen lehdetön maanpäällinen biomassatuotos oli 62 tonnia kuiva-ainetta, PK-lannoitettujen 85 ja tuhkalla lannoitettujen 95 tonnia hehtaarilla.
Kuutiometreinä määrät ovat huomattavasti isommat, mutta niitä ei mitattu.
Koko 37 vuoden jakson aikana lannoittamattomat, PK- ja tuhkalannoitetut metsiköt olivat sitoneet hiiltä 61, 73 ja 78 tonnia hehtaarilla.
Tuhkalannoitus nosti turpeen pintakerroksen pH:n 4,5:sta 5,5:een. Lannoituksen vaikutus pieneni tutkimusjakson loppua kohden eikä ollut enää merkitsevä 21 vuoden tutkimusjakson lopussa.
JUHA AALTOILA
tuotti hyvin energiakoivua
Metsäntutkijoiden mukaan loppuun nostetut turvesuot sopivat hyvin
koivun kasvatukseen energiapuuksi.
Suomessa vapautuu vuosittain turvetuotannosta suota liki 3 000 hehtaaria. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) 37 vuotta Kihniön Aitonevalla jatkuneen tutkimuksen mukaan suopohjille luontaisesti syntyneet koivikot voisivat ”palvella erinomaisesti energiantuotantoa”.
Koivikko voidaan kasvattaa tiheänä ja lyhyellä kiertoajalla energiaksi. Koivun kasvu vauhdittui merkittävästi tuhkalla tai fosfori-kalilannoitteella (PK).
Luontainen
uudistuminen
Metlan mukaan parhaiten energiakasvatukseen soveltuvat helposti luontaisesti uudistuvat ja nuorena nopeakasvuiset lehtipuut. Tuotoksen ja kannattavuuden maksimoimiseksi kasvatustiheys on suuri ja kiertoaika lyhyt. Korjuun jälkeen syntyy uusi metsä vesoista ilman lisätöitä.
Turvetuotannosta vapautuvilla suonpohjilla on ohut turvekerros, joka on varsin hapan. Typpeä on puun juurille runsaasti, kalista ja fosforista on pulaa.
Metlan tutki koivikon vesottamista ja ravinnetaloutta vertaamalla lannoittamattomia, PK-lannoitettuja sekä tuhkaa saaneita koealoja.
Koivu sitoi
reippaasti hiiltä
Tutkimuksen mukaan koivun kiertoajan tulisi olla yli 21 vuotta, jotta biomassatuotos olisi mahdollisimman suuri.
Koivikon ravinnetalous kyetään varmistamaan yhdellä tuhkalannoituksella kiertoajassa.
Metla hakkasi vuonna 1981 koealat turpeen noston jälkeen 1960-luvulla luontaisesti syntyneeseen raudus-hies-paju-sekametsikköön. 16-vuotiaaseen metsikköön tehtiin aukko yhdeksälle koealalle, yksi jätettiin kasvamaan. Avohakatuille koealoille perustettiin myös lannoituskoe.
Koivikossa oli ennen hakkuuta keskimäärin 11 000 runkoa hehtaarilla. Runkoluku 7-kertaistui kahdessa vuodessa avohakkuusta. Sitten runkoluku laski vähitellen ja oli 21-vuoden iässä 8 700 kappaletta hehtaarilla. Käsittelemättömällä koeruudulla oli 37 vuoden iässä 4 100 runkoa hehtaarilla.
Lannoittamattomien koealojen lehdetön maanpäällinen biomassatuotos oli 62 tonnia kuiva-ainetta, PK-lannoitettujen 85 ja tuhkalla lannoitettujen 95 tonnia hehtaarilla.
Kuutiometreinä määrät ovat huomattavasti isommat, mutta niitä ei mitattu.
Koko 37 vuoden jakson aikana lannoittamattomat, PK- ja tuhkalannoitetut metsiköt olivat sitoneet hiiltä 61, 73 ja 78 tonnia hehtaarilla.
Tuhkalannoitus nosti turpeen pintakerroksen pH:n 4,5:sta 5,5:een. Lannoituksen vaikutus pieneni tutkimusjakson loppua kohden eikä ollut enää merkitsevä 21 vuoden tutkimusjakson lopussa.
JUHA AALTOILA
Vieras#432 Dec 07, 2012, 13:40
Puutakaan ei saa polttaa
HEH!
Nyt aletaan jo marmattamaan puun poltosta :D
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/puun-energiakayton-mahdollisuudet-suomessa-tunnustettava
Ei hyvää päivää suomalaiset, nyt järki käteen siinä miten me talvi tarjetaan. Kesät mennään hyvin vaikka aurinkolämmöllä ja sähköllä mutta talvea ei pärjätä.
Nyt aletaan jo marmattamaan puun poltosta :D
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/puun-energiakayton-mahdollisuudet-suomessa-tunnustettava
Ei hyvää päivää suomalaiset, nyt järki käteen siinä miten me talvi tarjetaan. Kesät mennään hyvin vaikka aurinkolämmöllä ja sähköllä mutta talvea ei pärjätä.
Vieras#433 Dec 08, 2012, 19:42
hyvää päivää vaan, sulla taitaa olla vaikeuksia ymmärtää lukemasi? Asiallinen aihe junttimaista luulla, että mehtät on loputtomat, eihän tuossa puun käyttöä kyseenalaistettu vaan miten sen käyttö taataan myös tulevaisuudessa. Sinun pitäisi olla kiitollinen sensijaan että valitat, sun logiikallasi päädyttäisiin ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, ettei ole mitä polttaa. Järki käteen.
Vieras#434 Dec 08, 2012, 21:53
Re:
Pointti lienee siinä, että esim SLL tarjoaa kaikkea muuta kuin toimivia ratkaisuita. Tai tarjotuista "ratkaisuista" seuraa vain kehäpäätelmiä. On hyvä olla huolissaan puun riittävyydestä kun se on ongelma etenkin alueellisesti, mutta olisi kiva että SLL:kin pystyisi tarjoamaan realistisia ratkaisumalleja, jotka toimivat ympäri vuoden Suomessa eivätkä tyytyisi piikittelemään ja huutelemaan vieraisiin pöytiin vailla toimivaa ratkaisua.
Toisaalla SLL kehoittaa korvaamaan turpeen puulla ja nyt sitten ikään kuin pyörretään sanoja, eikö sitä kestävää käyttöä olis voinut jo alun perinkin markkinoida, se tässä on "hyvän päivän asia".
Lähdetäänkö menemään kehää pitkin?
Turpeen poltto pitää lopettaa. Syntynyt energiatuotevaje täytyy paikata jollakin muulla. Puulla voidaan osa paikata, mutta etenkin alueellisesti siinä tulee rajat vastaan, ei onnistu. Kivihiilellä onnistuisi, muttei hyvä juttu. Ydinenergialla onnistuisi, muttei hyvä juttu. Tuulivoima ei pelasta paukkupakkasilla. Aurinkoenergia ei pelasta talvella. Vesivoima olis hyvä mutta kun sitä ei käytännössä saa lisää rakentaa, tehostamismahdollisuuksia on vähän, ne kannattaa hyödyntää. Jätteitä vois ehkä polttaa lisää?
PS. SLL:n suosuojelukampanja on parasta mitä olen heiltä tähän mennessä nähnyt. Konkreettisia tekoja luonnon puolesta, se on oikein! Vielä kun jättäisivät ottamatta vastaan sen suojelukorvauksen joka kaikkien veronmaksajien pussista menee, olisi hienoa.
Vieras#435 Dec 09, 2012, 10:35
Energian kuluttaja maksaa siis jatkossakin
Suora lainaus maikkarin nettisivuilta
"Dohan ilmastoneuvottelujen lopputulos oli suunnilleen odotettu.
Jo etukäteen tiedettiin, että Kioton sopimuksen jatkosta on pakko sopia, koska Kioton sopimuksen ensimmäinen kausi loppuu vajaan kuukauden päästä. Kukaan ei halunnut, että ilmastonmuutoksen torjunnassa siirryttäisiin jälleen täysin sopimuksettomaan tilaan.
Riemuvoitosta ei kuitenkaan voida puhua. Kioton sopimuksessa mukana olevista maista Kanada, Japani ja Venäjä ilmoittivat jo etukäteen, etteivät osallistu Kioton toiselle kaudelle. Näinollen toiselle kaudelle osallistuvat maat - esimerkiksi EU ja Australia - tuottavat vain 15 prosenttia maailman päästöistä.
Maailman suurimmat hiilidioksidipäästäjät Kiina, Yhdysvallat ja Intia eivät nekään ole mukana Kioton toisella kaudella.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta Kioton toinen kausi on siis lähes merkityksetön. Jos sillä jotain merkitystä on niin se on symbolista: maailman päästövähennyksiä jatketaan vuosikymmenen loppuun teollisuusmaiden johdolla.
Nyt kaikki energia pitäisikin suunnata siihen, että kaikki maat kiristäisivät omia päästövähennyslupauksiaan ja vähentäisivät päästöjään jo ennen vuotta 2020. Tiedemiesten mukaan maailman päästöt pitäisi kääntää laskuun vuoteen 2015 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen vielä voitaisiin pysäyttää kahteen asteeseen. Dohassa saatiin myös kirjattua lupaus, että päästövähennystavoitteita pyritään kiristämään ensi ja seuraavana vuonna."
Pikkuisen Suomen pitää siis pelastaa koko maailma. Kiina tuottaa päästöjä muutamassa vuorokaudessa saman verran kuin Suomi vuoteen (365 vrk). Entäpä Intia? Olisi hienoa että SLL perustaisi päämajan vaikka em. paikkaan, teoilla olisi jotakin merkitystä! Puhtaasta on vaikea tehdä puhtaampaa mutta pa*kasesta kyllä ja sillä tulisi konkreettisia tuloksia. Jo pelkästään Intiassa ja Kiinassa on kutakuinkin 2 mrd. ihmistä, Suomessa n.5.5 miljoonaa.
"Dohan ilmastoneuvottelujen lopputulos oli suunnilleen odotettu.
Jo etukäteen tiedettiin, että Kioton sopimuksen jatkosta on pakko sopia, koska Kioton sopimuksen ensimmäinen kausi loppuu vajaan kuukauden päästä. Kukaan ei halunnut, että ilmastonmuutoksen torjunnassa siirryttäisiin jälleen täysin sopimuksettomaan tilaan.
Riemuvoitosta ei kuitenkaan voida puhua. Kioton sopimuksessa mukana olevista maista Kanada, Japani ja Venäjä ilmoittivat jo etukäteen, etteivät osallistu Kioton toiselle kaudelle. Näinollen toiselle kaudelle osallistuvat maat - esimerkiksi EU ja Australia - tuottavat vain 15 prosenttia maailman päästöistä.
Maailman suurimmat hiilidioksidipäästäjät Kiina, Yhdysvallat ja Intia eivät nekään ole mukana Kioton toisella kaudella.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta Kioton toinen kausi on siis lähes merkityksetön. Jos sillä jotain merkitystä on niin se on symbolista: maailman päästövähennyksiä jatketaan vuosikymmenen loppuun teollisuusmaiden johdolla.
Nyt kaikki energia pitäisikin suunnata siihen, että kaikki maat kiristäisivät omia päästövähennyslupauksiaan ja vähentäisivät päästöjään jo ennen vuotta 2020. Tiedemiesten mukaan maailman päästöt pitäisi kääntää laskuun vuoteen 2015 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen vielä voitaisiin pysäyttää kahteen asteeseen. Dohassa saatiin myös kirjattua lupaus, että päästövähennystavoitteita pyritään kiristämään ensi ja seuraavana vuonna."
Pikkuisen Suomen pitää siis pelastaa koko maailma. Kiina tuottaa päästöjä muutamassa vuorokaudessa saman verran kuin Suomi vuoteen (365 vrk). Entäpä Intia? Olisi hienoa että SLL perustaisi päämajan vaikka em. paikkaan, teoilla olisi jotakin merkitystä! Puhtaasta on vaikea tehdä puhtaampaa mutta pa*kasesta kyllä ja sillä tulisi konkreettisia tuloksia. Jo pelkästään Intiassa ja Kiinassa on kutakuinkin 2 mrd. ihmistä, Suomessa n.5.5 miljoonaa.
Vieras#436 Dec 09, 2012, 18:20
Tietyt järjestöt puhuvat kovaa sen puolesta että Suomen pitää pitää olla taas suunnannäyttäjä ja pyrkiä hiilineutraaliuteen ensimmäisten joukossa. Helsingin pitää luopua hiilestä jne.
Ajatus on hyvä, mutta järki unohtuu jälleen siinä, että Suomi on sen verran pohjoisessa ettei hiilineutraalius meille helpoin juttu ole. Mahdollinen se on, mutta sitten täytynee käyttää esim, sosiaaliturvarahat hiilineutraaliuteen, sen verran kalliiksi se meillä tulee ensimmäisten joukossa käymään. Eteläeuroopassa neutraalius olisi jo helppo juttu kun aurinkoenergialla pärjäisi huomattavasti pidemmän ajan vuodesta kuin meillä.
Ajatus on hyvä, mutta järki unohtuu jälleen siinä, että Suomi on sen verran pohjoisessa ettei hiilineutraalius meille helpoin juttu ole. Mahdollinen se on, mutta sitten täytynee käyttää esim, sosiaaliturvarahat hiilineutraaliuteen, sen verran kalliiksi se meillä tulee ensimmäisten joukossa käymään. Eteläeuroopassa neutraalius olisi jo helppo juttu kun aurinkoenergialla pärjäisi huomattavasti pidemmän ajan vuodesta kuin meillä.
Vieras#437 Dec 09, 2012, 23:53
Suomi ei itse pysty juurikaan vaikuttamaan omilla energiankäyttö- ja tuotanto tavoillaan koko maailman 'puhdistamiseen', mutta eiköhän se pointti ole kuitenkin oman pesän puhtaana pitäminen.
Vieras#438 Dec 10, 2012, 15:24
järki käessä vaiko pääsä
Onneksi se hiilen tuonti loppuu kun saahaan laivoille rikkiverot ja laivat mereltä kuivalle maale. No saapahan maahanmuutajat suksia suksilla suomeen
Vieras#439 Dec 10, 2012, 15:31
miksi itsenäisyys...kuin kakka pöntössä
Viisasta olla itsenäinen maa kun saa päätää sissä on mukana. Amerikat ja Kiinat ja veeenäjät... Ei tartte hyppiä muitten mukana jos ei huvita... Kun se ei mee niin
Vieras#440 Dec 10, 2012, 15:44
Mitä päätäjän pääsä pyörii... tuuliko
Onneksi turve ja puu kasvaa ilman vihreitä... loppupeleissä aika vihreää yhtään tartte että jompikumpi ei uudistuisi... ja montatuhatta saa leipänsä perhana mistäs leipä tulee kohta ulkomaila... ruoka apua ootellessa... mitäs niilä pelloillakaan...
Vieras#441 Dec 10, 2012, 15:47
näin meillä 2000 luvulla
1600-luvun suuri nälänhätä vei kolmanneksen Suomen väestöstä ...
Vieras#442 Dec 11, 2012, 22:01
24/7 työmaala... ei ole mustalaisongelmaa ainut vapaa maa
Häkämies: Viikkoon lisää TYÖTUNTEJA
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdottaa esimerkiksi kahta lisätuntia työviikkoon lisää...(Vuorokauteen 2 lisätuntia ehdotan)
kalansyöjä#443 Dec 11, 2012, 22:38
Poijjaat ajasta jäljessä...
Voi voi...
valtaosa ihan hakoteillä täällä kommentteineen. Turvetuotanto on kerta kaikkiaan vanhanaikainen menetelmä energian tuottoon. Haitat ja hyödyt TODELLA huonossa suhteessa. Toivottavasti pian tajuavat puuenergialla korvata koko touhun...
valtaosa ihan hakoteillä täällä kommentteineen. Turvetuotanto on kerta kaikkiaan vanhanaikainen menetelmä energian tuottoon. Haitat ja hyödyt TODELLA huonossa suhteessa. Toivottavasti pian tajuavat puuenergialla korvata koko touhun...
urakkanuppi jänkhältä#444 Dec 12, 2012, 18:02
Päästöt päästöt päästöt Loppuu järki tuommosten viherpiipertäjien kans! noh saaha sitä rahhaa sossutätiltä jos ei suohommista :))
Vieras#445 Dec 13, 2012, 00:34
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/vapolle-vaaditaan-yhteisosakkoa-ympariston-turmelemisesta-ahtarissa-1.1303757
Miksei saa enää rauhassa tehdä oikeita TÖITÄ jossa kura lentää!
Vieras#446 Dec 13, 2012, 15:18
JA muutaman tuhatkin vuotta valunu veet siltäkin suolta ja nyt sakotetaan
Jukka Finni#448 Dec 14, 2012, 12:47
KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 14.12.2012
Kari Salonen
Kari Salonen Turvetta saatiin tänä vuonna nostettua vain 40 prosenttia tavoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tänä talvena joudutaan turvautumaan öljyyn, mikäli tulee huippupakkasia.
Turvetta saatiin tänä vuonna nostettua vain 40 prosenttia tavoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tänä talvena joudutaan turvautumaan öljyyn, mikäli tulee huippupakkasia.
Huoltovarmuuskeskus näkee turpeen tärkeänä sekä teollisuuden että taajamien energiahuollossa, sillä se ei ole altis kansainvälisille markkinahäiriöille.
Turpeen toimitusvarmuus on heikentynyt huomattavasti 2000-luvun alusta. Huoltovarmuuskeskuksen energiajohtaja Risto Leukkunen on huolissaan, kun turvevarastot ovat tyhjiä ennen uuden tuotantokauden alkua. Pöyryn keräämien tilastojen mukaan vielä 1990-luvulla varastoja oli yli vuodeksi.
Leukkusen mukaan vain öljytuotteiden varastotilanne on nyt hyvä. ”Jos talvesta tulee kylmä, poltetaan öljyä.”
Suomi tuo kaksi kolmasosaa energiastaan ulkomailta. Turve ei ole altis kansainvälisille markkinahäiriöille, joten Huoltovarmuuskeskus lisäisi turvevarojen käyttöönottoa.
Kiristyvät ympäristövaatimukset hidastavat uusien tuotantoalueiden hankintaa, mutta parantavat yleistä hyväksyttävyyttä.
Suvi Niemi
Kari Salonen Turvetta saatiin tänä vuonna nostettua vain 40 prosenttia tavoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tänä talvena joudutaan turvautumaan öljyyn, mikäli tulee huippupakkasia.
Turvetta saatiin tänä vuonna nostettua vain 40 prosenttia tavoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tänä talvena joudutaan turvautumaan öljyyn, mikäli tulee huippupakkasia.
Huoltovarmuuskeskus näkee turpeen tärkeänä sekä teollisuuden että taajamien energiahuollossa, sillä se ei ole altis kansainvälisille markkinahäiriöille.
Turpeen toimitusvarmuus on heikentynyt huomattavasti 2000-luvun alusta. Huoltovarmuuskeskuksen energiajohtaja Risto Leukkunen on huolissaan, kun turvevarastot ovat tyhjiä ennen uuden tuotantokauden alkua. Pöyryn keräämien tilastojen mukaan vielä 1990-luvulla varastoja oli yli vuodeksi.
Leukkusen mukaan vain öljytuotteiden varastotilanne on nyt hyvä. ”Jos talvesta tulee kylmä, poltetaan öljyä.”
Suomi tuo kaksi kolmasosaa energiastaan ulkomailta. Turve ei ole altis kansainvälisille markkinahäiriöille, joten Huoltovarmuuskeskus lisäisi turvevarojen käyttöönottoa.
Kiristyvät ympäristövaatimukset hidastavat uusien tuotantoalueiden hankintaa, mutta parantavat yleistä hyväksyttävyyttä.
Suvi Niemi
Jukka Finni#449 Dec 14, 2012, 12:53
KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 14.12.2012
Vapo yrittää tehdä
turvekentistä puhdistuslaitoksia
Vapon kunnianhimoinen tavoite on saada vuodesta 2016 lähtien uudet tuotantoalueet vähentämään suon kiintoaine- ja humuskuormitusta lähtötilannetta pienemmäksi.
Lisäksi turveyhtiö aikoo saada kaikki tuotantosuot kesän turpeennostoajaksi päästötarkkailuun ja puolet soista ympärivuotiseen tarkkailuun.
Yhtiö lisää myös vuorovaikutusta turvehaitoista kärsivien kanssa, jotta turpeen energiakäyttö hyväksyttäisiin paremmin.
Vapo esitteli uudet linjauksensa turvetuotannon ympäristösitoumuksesta keskiviikkona Helsingin Musiikkitalossa.
Ongelmia
mittareiden kanssa
Vapon ympäristöjohtaja Mia Suominen kertoi, että mittalaitteiden kanssa on ollut ongelmia, eikä mittaustuloksia ole vielä saatu reaaliaikaisena verkkoon, kuten aiemmin on luvattu.
”Siinä olemme jääneet tavoitteesta jälkeen.”
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on arvostellut Vapoa parhaan vesienkäsittelytekniikan viivästymisestä.
”Nykyisen ympäristölupien mukaan päästöjen pitäisi jo nyt olla parhaan tekniikan mukaisella tasolla”, liitto huomauttaa tiedotteessaan. Vapon ilmoituksen mukaan tämän vuoden lopussa parhaan tekniikan piirissä on 82,5 prosenttia tuotantoalueista.
Suominen kommentoi, että vesiensuojelun tehostamisellekin tarvitaan lupa, mikä osaltaan viivästyttää parannuksia.
Suoluokitukseen
selkeyttä keväällä
Seminaarissa kaivattiin selkeyttä suoluokitukseen, jotta tuotannon ulkopuolelle jätettävistä soista olisi selkeät pelisäännöt.
Luokituksessa suot arvioidaan asteikolla 0–5 niiden luontoarvojen mukaan. Vapo lupasi jättää luonnontilaiset, luokan 4 ja 5 suot rauhaan.
SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava mainitsi ainakin Virtain Isonevan ja Perhon Meranevan, joille Vapo on hakenut lupaa ja jotka kuuluisivat hänen mielestään luokkaan 4. Vapon mielestä suot ovat luokkaa 3.
”Luokitus on tulkinnanvaraista”, Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoi.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ilkka Heikkinen kertoi, että hänen vetämä työryhmä paneutuu suoluokitukseen keväällä.
”Ympäristö
nostettu keskiöön”
Sähköiseksi kaavailtu turvetilaisuus jäi odotettua rauhallisemmaksi, kiivasta väittelyä ei nähty. Vapon johto esiintyi ympäristöväen, asiantuntijoiden ja toimittajien edessä nöyränä.
Päätöspuhujaksi kutsuttu kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) kiitteli Vapoa ympäristöasioiden nostamisesta keskiöön.
”Hyvä, että yhtiö tarttuu ongelmiin eikä käännä keskustelua vahvuuksiinsa.” Haaviston mukaan ympäristölle haitallista toimintaa perustellaan liian usein esimerkiksi kotimaisuudella ja sen työllistävällä vaikutuksella.
Turpeennoston haitalliset ilmastovaikutukset toimitusjohtaja Yli-Kyyny kuittasi hoituvan päästöoikeuskaupan avulla.
SUVI NIEMI
turvekentistä puhdistuslaitoksia
Vapon kunnianhimoinen tavoite on saada vuodesta 2016 lähtien uudet tuotantoalueet vähentämään suon kiintoaine- ja humuskuormitusta lähtötilannetta pienemmäksi.
Lisäksi turveyhtiö aikoo saada kaikki tuotantosuot kesän turpeennostoajaksi päästötarkkailuun ja puolet soista ympärivuotiseen tarkkailuun.
Yhtiö lisää myös vuorovaikutusta turvehaitoista kärsivien kanssa, jotta turpeen energiakäyttö hyväksyttäisiin paremmin.
Vapo esitteli uudet linjauksensa turvetuotannon ympäristösitoumuksesta keskiviikkona Helsingin Musiikkitalossa.
Ongelmia
mittareiden kanssa
Vapon ympäristöjohtaja Mia Suominen kertoi, että mittalaitteiden kanssa on ollut ongelmia, eikä mittaustuloksia ole vielä saatu reaaliaikaisena verkkoon, kuten aiemmin on luvattu.
”Siinä olemme jääneet tavoitteesta jälkeen.”
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on arvostellut Vapoa parhaan vesienkäsittelytekniikan viivästymisestä.
”Nykyisen ympäristölupien mukaan päästöjen pitäisi jo nyt olla parhaan tekniikan mukaisella tasolla”, liitto huomauttaa tiedotteessaan. Vapon ilmoituksen mukaan tämän vuoden lopussa parhaan tekniikan piirissä on 82,5 prosenttia tuotantoalueista.
Suominen kommentoi, että vesiensuojelun tehostamisellekin tarvitaan lupa, mikä osaltaan viivästyttää parannuksia.
Suoluokitukseen
selkeyttä keväällä
Seminaarissa kaivattiin selkeyttä suoluokitukseen, jotta tuotannon ulkopuolelle jätettävistä soista olisi selkeät pelisäännöt.
Luokituksessa suot arvioidaan asteikolla 0–5 niiden luontoarvojen mukaan. Vapo lupasi jättää luonnontilaiset, luokan 4 ja 5 suot rauhaan.
SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava mainitsi ainakin Virtain Isonevan ja Perhon Meranevan, joille Vapo on hakenut lupaa ja jotka kuuluisivat hänen mielestään luokkaan 4. Vapon mielestä suot ovat luokkaa 3.
”Luokitus on tulkinnanvaraista”, Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoi.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ilkka Heikkinen kertoi, että hänen vetämä työryhmä paneutuu suoluokitukseen keväällä.
”Ympäristö
nostettu keskiöön”
Sähköiseksi kaavailtu turvetilaisuus jäi odotettua rauhallisemmaksi, kiivasta väittelyä ei nähty. Vapon johto esiintyi ympäristöväen, asiantuntijoiden ja toimittajien edessä nöyränä.
Päätöspuhujaksi kutsuttu kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) kiitteli Vapoa ympäristöasioiden nostamisesta keskiöön.
”Hyvä, että yhtiö tarttuu ongelmiin eikä käännä keskustelua vahvuuksiinsa.” Haaviston mukaan ympäristölle haitallista toimintaa perustellaan liian usein esimerkiksi kotimaisuudella ja sen työllistävällä vaikutuksella.
Turpeennoston haitalliset ilmastovaikutukset toimitusjohtaja Yli-Kyyny kuittasi hoituvan päästöoikeuskaupan avulla.
SUVI NIEMI
Jukka Finni#450 Dec 14, 2012, 13:01
KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 14.12.2012
Lukuisat lannoitetehtaat pilaavat Itämerta
Yli 10 jättikokoisen lannoitetehtaan
fosforipäästöistä
Itämereen ei ole
tietoa. Tutkijat
aavistelevat pahinta. Itämeren suojelu-
komissio Helcom ei ole tehtaiden päästöihin puuttunut.
Itämeren suojelukomissio Helcom pitää listaa Itämeren pahimmista ravinnekuormittajista. Valtaosa niistä on tehtaita, jätevedenpuhdistamoja tai maataloutta.
Parissakymmenessä vuodessa päästölähteiden määrä on supistunut 162:sta 54:ään. Näyttäisi, että iso osa ongelmallisista toimijoista on saanut ravinnepäästönsä kuriin.
Helcomin kuormitusryhmässä istuva erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta ei kuitenkaan pidä listaa luotettavana.
Knuuttilan mukaan Helcom on poistanut niin kutsutulta hot spot -listalta toimijoita, jotka eivät ole raportoineet ravinneleikkauksista. Lisäksi Itämeren valuma-alueella toimii useita kuormittavia tehtaita, jotka eivät ole koskaan olleetkaan listalla.
Listalta puuttuu esimerkiksi toistakymmentä suurta lannoitetehdasta. Knuuttilan mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää saada niiden päästöistä mittaustuloksia, jotta voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin Itämeren suojelemiseksi.
Tietoja pyydetty
kolmelta tehtaalta
Helsingin Sanomien (30.11.) mukaan Helcom on vaatinut päästötietoja kolmelta lannoitetehtaalta.
Riskitehtaina komissio pitää Pulawy-konserniin kuuluvaa Fosfory-tehdasta Puolan Gdanskissa, Azoty Tarnow -konserniin kuuluvaa kemiantehdasta Puolan Policessa ja Lifosaa Liettuan Kedainiaissa.
Jälkimmäinen on ainoana lannoitetehtaana Helcomin hot spot -listalla.
Huoli tehtaiden vuotavista kipsivuorista kasvoi, kun Venäjän Kingiseppissä sijaitsevalla Fosforitin tehtaalla paljastui vuosi sitten valtava päästö Laukaanjokeen ja edelleen Suomenlahteen.
Puolassa muhii
fosforipommi
Knuuttilan mukaan Puolassa sijaitsevat kipsikasat ovat suurempia kuin Venäjän Fosforitin. Kaiken lisäksi ne sijaitsevat lähellä vesistöjä. Päästömääriä tutkija ei uskalla edes arvata. Se tiedetään, että kasoihin on sitoutuneena kymmeniä tuhansia tonneja fosforia.
Lannoitetehtaiden päästöjen laajuudesta kertoo se, että yksittäisen venäläisen lannoitetehtaan päästöt olivat vuosi sitten yhtä suuret kuin koko Suomen fosforikuormitus. Katastrofin paljastuttua tehtaan päästöt on saatu puolitettua noin tuhanteen tonniin vuodessa.
Suomen maatalous päästää fosforia Itämereen noin 1 500 tonnia vuodessa, eikä siitä kaikki ole liukoisessa muodossa. Suomen maatalous komeilee Helcomin ongelmalistalla, mutta Fosforit-tehdas ei.
EU:n vaatimukset
eivät paljon paina
Puolan ja Liettuan lannoitetehtaat ovat EU-direktiivien alaisia ja siksi velvollisia raportoimaan viranomaisille tietyn kynnyksen ylittävistä päästöistä. Tehtailla on myös EU:n vaatimat luvat. Siitä huolimatta mittaustuloksia ei ole saatavilla.
Sen sijaan Suomen kaksi lannoitetehdasta ovat leikanneet päästöjään esimerkillisesti. Näin sanoo Puhdas meri -hankkeen johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä.
Hän kertoo, että myös Ruotsissa lannoitetehtaiden päästöongelmiin on tartuttu kierrättämällä jätekasojen fosforia. Tekniikan soisi leviävän muihinkin lannoitetehtaisiin.
KATJA KOLJONEN
Yli 10 jättikokoisen lannoitetehtaan
fosforipäästöistä
Itämereen ei ole
tietoa. Tutkijat
aavistelevat pahinta. Itämeren suojelu-
komissio Helcom ei ole tehtaiden päästöihin puuttunut.
Itämeren suojelukomissio Helcom pitää listaa Itämeren pahimmista ravinnekuormittajista. Valtaosa niistä on tehtaita, jätevedenpuhdistamoja tai maataloutta.
Parissakymmenessä vuodessa päästölähteiden määrä on supistunut 162:sta 54:ään. Näyttäisi, että iso osa ongelmallisista toimijoista on saanut ravinnepäästönsä kuriin.
Helcomin kuormitusryhmässä istuva erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta ei kuitenkaan pidä listaa luotettavana.
Knuuttilan mukaan Helcom on poistanut niin kutsutulta hot spot -listalta toimijoita, jotka eivät ole raportoineet ravinneleikkauksista. Lisäksi Itämeren valuma-alueella toimii useita kuormittavia tehtaita, jotka eivät ole koskaan olleetkaan listalla.
Listalta puuttuu esimerkiksi toistakymmentä suurta lannoitetehdasta. Knuuttilan mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää saada niiden päästöistä mittaustuloksia, jotta voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin Itämeren suojelemiseksi.
Tietoja pyydetty
kolmelta tehtaalta
Helsingin Sanomien (30.11.) mukaan Helcom on vaatinut päästötietoja kolmelta lannoitetehtaalta.
Riskitehtaina komissio pitää Pulawy-konserniin kuuluvaa Fosfory-tehdasta Puolan Gdanskissa, Azoty Tarnow -konserniin kuuluvaa kemiantehdasta Puolan Policessa ja Lifosaa Liettuan Kedainiaissa.
Jälkimmäinen on ainoana lannoitetehtaana Helcomin hot spot -listalla.
Huoli tehtaiden vuotavista kipsivuorista kasvoi, kun Venäjän Kingiseppissä sijaitsevalla Fosforitin tehtaalla paljastui vuosi sitten valtava päästö Laukaanjokeen ja edelleen Suomenlahteen.
Puolassa muhii
fosforipommi
Knuuttilan mukaan Puolassa sijaitsevat kipsikasat ovat suurempia kuin Venäjän Fosforitin. Kaiken lisäksi ne sijaitsevat lähellä vesistöjä. Päästömääriä tutkija ei uskalla edes arvata. Se tiedetään, että kasoihin on sitoutuneena kymmeniä tuhansia tonneja fosforia.
Lannoitetehtaiden päästöjen laajuudesta kertoo se, että yksittäisen venäläisen lannoitetehtaan päästöt olivat vuosi sitten yhtä suuret kuin koko Suomen fosforikuormitus. Katastrofin paljastuttua tehtaan päästöt on saatu puolitettua noin tuhanteen tonniin vuodessa.
Suomen maatalous päästää fosforia Itämereen noin 1 500 tonnia vuodessa, eikä siitä kaikki ole liukoisessa muodossa. Suomen maatalous komeilee Helcomin ongelmalistalla, mutta Fosforit-tehdas ei.
EU:n vaatimukset
eivät paljon paina
Puolan ja Liettuan lannoitetehtaat ovat EU-direktiivien alaisia ja siksi velvollisia raportoimaan viranomaisille tietyn kynnyksen ylittävistä päästöistä. Tehtailla on myös EU:n vaatimat luvat. Siitä huolimatta mittaustuloksia ei ole saatavilla.
Sen sijaan Suomen kaksi lannoitetehdasta ovat leikanneet päästöjään esimerkillisesti. Näin sanoo Puhdas meri -hankkeen johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä.
Hän kertoo, että myös Ruotsissa lannoitetehtaiden päästöongelmiin on tartuttu kierrättämällä jätekasojen fosforia. Tekniikan soisi leviävän muihinkin lannoitetehtaisiin.
KATJA KOLJONEN
| This discussion has been closed. |
This comment has been removed by the person who wrote it.