Porin yhteiskampus Puuvillaan!

Eivät keskeiset sidosryhmät ole puuvillassa. Keskeiset sidosryhmät ovat pitkin Poria ja maakuntaa, erityisesti suurimman osan opiskelijoiden (SAMK) kohdalla. Eli yritykset, sairaalat jne. Puuvillan opiskelijat ovat pisara meressä, eikä tälläisia päätöksi voi tehdä "siistii opiskella Puuvillassa" -ajatuksen pohjalta. Todelliset asiantuntijat ovat sanansa sanoneet, Puuvillan opiskelijat tyytyköön osaansa.

#1: JoopaJoo - Turhaa melua

Jos kommentoit lukematta tai ymmärtämättä, ammut metsään. Väittely on turhaa ennen kuin opettelet tämän:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Siis ihan oikeesti ei ole mitään järkeä sijoittaa vanhaan puuvillatehtaaseen yhtään euroa enempää, vanha rakennus, sen saneeraaminen on vain ajan ja energian hukkaa. Porin liikenne tukkoisin paikka on juuri tuo vanha aikansa elänyt silta, olisi täysin järjetöntä kasvattaa liikenne painetta tällä alueella. Onneksi päättäjillä on järkeä.

#1: JoopaJoo - Turhaa melua

Tämän kirjoittaja ei tunne Markku Linnan arviointiraporttia Porin yliopistokeskuksesta, josta yhteiskampusajatus tuli. Sen ideana oli saada aikaan lisää synergiaa korkeakoulujen välillä, ja tätä Porissa nyt tavoitellaan. Synergian kannalta olisi erittäin outoa jos yliopistokeskus opiskelijoineen osallistuisi yhteiskampukseen ja sen valmisteluun vain äänettömänä yhtiömiehenä. Silloin asema-aukiolle saataisiin pelkkä Vähä-Rauma 2.0 - tuskin ainakaan nykyistä innovatiivisempi.

#3: duunari - Mistä näitä tyhmiä riittää???

Puuvillaahan ollaan nytkin saneeraamassa. Vanhat tehdasrakennukset on alunperin tehty muunneltaviksi tuotantoprosessien muutostarpeen takia ja siksi ne sopivat mainiosti uuskäyttöihin. Monet yliopistot ovat hyödyntäneet niitä ja tehneet niistä osan brändiään, Suomessa mm. Aalto/Arabia, Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi. Korkeakoulut eivät kuitenkaan ole tehtaita eikä niissä käydä töissä pillin mukaan, mikä tasaa ruuhkahuiput. Puuvillaan on hyvät yhteydet eri suunnilta ja monen sillan kautta, siksihän kauppakeskuskin sinne tuli. Myös joukkoliikennettä pitäisi kehittää Porissakin.

Minne tahansa kampus tuleekin (Puuvilla ehdottomasti paras), niin miksi Citycon: "Cityconin omistusrakenne ja hallitus kansainvälistyivät" (Cityconin omilta sivuilta lainattu)

Kannattaa selvittää vapaamuurari ja muut hyvävelikytkökset, vai mitä?
Ilmaisen vinkin vain annan.
Ehdottomasti uuteen selvitykseen ja asia pöydälle.
Veronmaksajat tämänkin lystin kuitenkin maksaa.

Kyllähän vanha kiinteistö aiheuttaa haasteita ammattikorkeakoulun laitojen vaatimalla laitteistoille. Labroja on useita eri aloilla, laitteet ovat isoja ja painavia, pelkästään laitteiden saaminen puuvillan tiloihin on haaste. En ole asiaan sen kummemmin perehtynyt, labrathan voisivat mahdollisesti olla toisessa paikassa.

On asia erikseen tarvitseeko ammattikorkeakolun ja yliopiston olla samalla kampuksella. Opintojen ja opiskelijoiden vertailua "amkkilaisten" ja yliopistolaisten välillä pidän lapsellisena, kumpiakin tarvitaan ja pääsääntöisesti työllistymisaste valmistumisen jälkeen on hyvä kummallakin koulutustasolla. Yhdistymisessä olisi kuitenkin monta positiivista asiaa, esim. Insinööreille mahdollisuus lukea DI-opintoja sekä mahdollisesti opettajien ristiin työskentely. AMK:ssa on myös runsaasti tohtorin tutkinnon suorittaneita, pätevyys pitäisi olla kunnossa.

Itse asiaan kuitenkin näin yritysmaailmassa toimivana, harvemmin työntekijäpuolta ihan kauheasti otetaan mukaan päätöksentekoon työpaikan sijainnin muutoksissa. Mielipidettä toki kuunnellaan, mutta päätökset tehdään faktojen mukaan, vaikka sitä kuinka mukavaa olisi ollakin vanhassa upeassa rakennuksessa töissä. Siihen pitää vain sopeutua, niin yritysmaailmassakin tehdään ja muistaa että ainoa pysyvä on jatkuvat muutokset. Oma asenne siis vain kuntoon, eikä jäädä katkerana murehtimaan! Yliopiston toiminta tuskin supistuu sijainnin takia, ymmärtääkseni sieltä hankitaan koulutus ja häivyttäen, sijainti opiskelijalle toissijaista. Tutkimustyöstä yritysten kanssa tulokset ratkaisevat, ei sillä pitäisi olla mitään merkitystä yliopistokeskuksen brändille onko se nyt sitten puuvillasta vai uudella kampuksella!

Yliopistokeskushan (eli emoyliopistot) oli mukana työryhmässä tukemassa nimenomaan Asema-aukiota. Vaikuttaa melko kummalliselta, että henkilöstö on nyt lähtenyt työnantajiaan vastaan adressit.comin tielle vaatimaan yhteiskampusta Puuvillaan. Yliopistokeskuksen kohdalla korkeakoulupolitiikkaa tehdään emoyliopistoissa, ei Porissa, ja nykykehityksen tiellä Porin korkeakouluyksikön kohtalona voi hyvinkin olla vain täydennyskoulutuksen tarjonta. SAMK on alueen suurin korkeakoulutoimija ja ratkaisuja on aivan perusteltua tehdä kaupunkikehityksen ja paljolti SAMKin tarpeiden näkökulmasta.

#4: Maunu Häyrynen - Re: Turhaa melua

Poriin 1800-1900 lukujen vaihteessa rakennettu uskomattoman hieno puuvillatehdas on osa kaupungin historiaa. Paikka on upea, Kokemäenjoen ranta ja joen vastapuolella arvokkaat kivitalot, lähellä kaunis Kirjurinluoto...Porilaiset päättäjät ymmärsivät aikoinaan paikan arvon ja sinne sijoitettiin Yliopistokeskus. Kannatan linja-autoaseman siirtämistä juna-aseman viereen sekä hotellin rakentamista niiden välittömään läheisyyteen. Näin kaikki Poriin tulevat luennoitsijat, jazz- ja messuvieraat sekä turistit voisivat majoittua ja liikkua parhaiten. Kuten on jo ehdotettukin, raitiovaunuyhteys juna-asemalta läpi kaupungin Yliopistokeskukseen Puuvillaan olisi kiinnostava vaihtoehto bussiliikenteelle. Eiköhän SAMK voisi ilman Yliopistokeskustakin muuttaa entisiin Citymarketin tiloihin. Opiskelijat  ja opettajat pystynevät tarvittaessa liikkumaan oppilaitoksesta toiseen.

 

Samaa mieltä. Eikö jo SAMK:n yksiköiden ja DIAKin yhdistymisestä saataisi riittävä synergiaetu? Miksi yliopistokeskuksen pitäisi muuttaa samoihin tiloihin? Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on erilainen tehtävä koulutuskentässä. (Enkä nyt mitenkään väheksy AMK-koulutusta, koska itselläni on sekä AMK- että yliopistotutkinto.)

Yliopistokoulutus ansaitsee arvoisensa tilat. Kyse ei ole pelkästään opiskelijoiden tai henkilökunnan viihtyvyydestä, vaan siitä, että yliopistokeskus toimii käyntikorttina Porin kaupungille. (Järjestetäänhän siellä yliopisto-opetuksen lisäksi myös paljon yritysten ja muiden tahojen seminaareja ym.) Ehkä kuvastaa kaupungin hallinnon asenteita, että yliopistokeskus ollaan valmis siirtämään mihin hyvänsä teollisuushalliin. Mikäli liikenneyhteydet ja parkkipaikat ratkaisevat, ehdotan, että Porin hallintokin siirretään nykyisestä kivilinnasta vaikkapa Mikkolan Cittariin ja kulttuuriasiainkeskuksen voi siirtää raatihuoneelta vaikkapa Hesburgerin yhteyteen. Näin tavoitetaan kätevästi kansa ja saavutettavuuskin on toteutettu. Kaupungintalon kiviportaita kun ei vaikkapa pyörätuolilla nousta.  Parkkipaikka-argumenttiin lisäisin vielä, että suurin osa opiskelijoista ei suinkaan liiku autolla, vaan jalkaisin tai pyörällä.

Asia uudelleen pöydälle! Porin päättäjille, jotka ehkä eivät tiedä, pitäisi kertoa, että muissa kaupungeissa Suomessa vastaavia tehdasrakennuksia suojellaan ja ne toimivat ko. kaupunkien arvorakennuksina mm. yliopistokampuksina. Porilaisena häpeän, että näin hienoon kokonaisuuteen saadaan rakentaa joku kauppakeskus ja sen perään vielä halutaan yliopisto pois näistä tiloista. Muiden yliopistojen vastaavat tehdasrakennustilat ovat hyvin muunneltavia ja niitä voidaan tarvittaessa muuttaa uusia tarpeita vastaavaksi. Puuvilla ei ole varmaan yhtään sen huonommin muunneltavissa tarvittaessa. Yhteiskampus olisi tarvinnut kauppakeskukselle annetut tilat, jotta hieno kokonaisuus oltaisiin saatu säilymään! Vanhan cittarin alue vaatii myös ympäristön mukaisen rakennelman, eikä sitäkään aluetta saa pilata millään hökötyksillä, jollaisia tässä kaupungissa jo on tarpeeksi.

Lainaus adressista: >>>Sen edistämiseksi esitämme, että Porin kaupunki ottaa yhteiskampuspäätökseen uuteen tarkasteluun, jossa eri vaihtoehtoja voidaan arvioida vapaassa keskustelussa tosiasioiden pohjalta ja johon kaikki osallistahot voivat ottaa osaa.<<<

Jospa toteutuisikin tämä adressin lause. Ja kaikki osallistahot saisivat ottaa kantaa, myös me, maksajat, Porin Kaupungin veronmaksajat. Käsittämättömiä suunnitelmia uudisrakentamisesta, kun taas toisaalta Pori sulkee omistamiaan kiinteistöjä eniten Perusturvan puolella. Koulutuspuolella on Porin kaupunki sulkenut pienessä liitoskunnassa Ahlaisissa, koulun keittolan ja rakentanut uudisrakennuksena muutama vuosi sitten vanhainkodin yhteyteen keskuskeittiön. Uusi keskuskeittiö suljettiin vuoden 2012 syksyllä. Nyt koululaisten ruoka kuljetetaan keskikaupungilta Ahlaisiin yli 30 km. matkan.
Verovaroin rakennettu keittiö tai yhteiskampus pitäisi tehdä niin pitkän tähtäimen suunnittelulla että sen sulkeminen tai alasajo ei tulisi kuuloonkaan. Puuvilla on jo olemassa oleva ja jonka sulkemisesta "hätätapauksena" päättää tiukanpaikan tullen Porin kaupunki, vaikka paloturvallisuuspäätöksellä, jolla myös Ahlaisten keskusskeittiö suljettiin, sen yhteydessä olevan Vanhainkodin varjolla.
Mitä on näiden päätösten taustalla? Kehitystä tottakai kannatetaan, mutta ei varojen tuhlausta.

#9: Porilainen - Henkilöstö sooloilee

Emoyliopistot eivät olleet tässä työryhmässä,vain yliopistokeskuksen johtaja. Yliopistojen asioista päättää käsitykseni mukaan rehtorit, ei yo-keskuksen johtaja. Adressissa on myös yliopistojen johtajien nimiä, ei vain henkilökuntaa. Jotain outoa asiassa on. Työryhmää on viety kuin "pässiä narussa". Citycon on valmistellut kauppakeskusta ko. rakennukseen nettisivuja myöten (löytyy googlettamalla, aseman ostari pori, http://www.citycon.fi/kauppapaikat/kehityshankkeet/kehityshanke/?MapID=50&name=Aseman+Ostari%2C+Pori%2C+Pori. Väkisin tulee mieleen että nyt pistetään Porilaiset veronmaksajat maksamaan myös ostoskeskushankeen. Sitähän kuvaa myös se että haluttiin nopea päätös asialle, vaikka tiedot ovat puutteellisia.

#9: Porilainen - Henkilöstö sooloilee

Oikaisen samantien virheellisen väitteen. Emoyliopistot eivät ole vielä ottaneet mitään kantaa yhteiskampusvaihtoehtoihin. Yliopistokeskus, jonka edustaja kuului yhteiskampustyöryhmään, ei ole yliopistolaisten työnantaja. Sinänsä se, minkä kannan yliopistot ottavat, ei rajoita minun oikeuttani julkisiin kannanottoihin, joka on turvattu perustuslaissa ja yliopistolaissa.

Näyttää tosiaan siltä, että Pori tekee nyt ratkaisujaan pitkälti SAMKin etuja silmällä pitäen. Samalla tuo "isommat ensin" mentaliteetti saattaa pahimmillaan antaa esimakua siitä, mitä yhteinen päätöksenteko yhteiskampuksella tulisi olemaan. Mutta jos yliopistokeskuksella kerran on niin mitätön painoarvo, miksei sitä yhtä hyvin voisi jättää Puuvillaan? SAMKin siirto riittää varmasti Porin kaupunkikehitystavoitteiden toteuttamiseen ja sekä kaupunki että yliopistot välttyvät lisäkustannuksilta.

 

#8: Ihmettelevät ex-opiskelija - Kummastellen

Kiitos asiallisesta kommentista! Itse en pidä yhteiskampusajatusta huonona, ainoastaan tapaa jolla sitä on viety eteenpäin. Ei ole korkeakoulujen eikä Porin edun mukaista jos yhteiskampus toteutuu huonoista lähtökohdista eikä vastaa eri osapuolten odotuksia. Jos lähdetään liikkeelle ylimalkaisista kaupunkikehittämisen visioista, lopputulos voi olla susi.

Yliopisto- ja amk-opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeää. Useilla koulutusaloilla on risteäviä teemoja, jotka vahvistaisivat opiskeluedellytyksiä puolin ja toisin ja saattaisivat luoda ainutlaatuisia yhdistelmiä, mikä olisi työllistymisen kannalta tärkeää. Amk-opiskelijoiden rekrytointi tukisi yliopistokeskuksen maisteriohjelmia - jo nyt niihin tulee paljon amk-taustaisia eri puolilta. Amk-opettajien pätevöittäminen yhdistyisi hyvin yliopistokeskuksen jatkotutkintotavoitteisiin.

Itse asiasta olen eri mieltä. Isot yliopistot panostavat nyt nimen omaan kaupunkikampuksiin, joissa tutkimus, opiskelu ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat jatkuvasti avoimessa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Tähän on päädytty juri siksi että kaupunkikampukset muokkaavat tehokkaammin maaperää uusille innovaatioille kuin laitakaupunkien tieto- ja tutkintotehtaat, jotka eivät ole täyttäneet odotuksia. Pori tulee asema-aukion kanssa ikävä kyllä pahasti jälkijunassa.

Opiskelijat valitsevat nykyisin opiskelupaikkakuntansa vähintään yhtä paljon ympäristötekijöiden kuin oppiainetarjonnan tms. perusteella. Pori kohtaa tässä isompien keskusten kovan kilpailun, ja Puuvillan viihtyisän ympäristön ja yhteisön avulla Satakunnasta lähtijöiden virta on viimeisenä kymmenenä vuotena saatu käännettyä takaisinpäin. Asema-aukion vetovoimasta en olisi varma.

Yliopistokeskuksen työntekijät tuntevat huippuyliopistoja ja innovaatioympäristöjä eri puolelta Suomea ja muuta maailmaa ja osa on ollut mukana toteuttamassa sellaisia. Asiantuntijamielipiteitä olisi viisasta kuunnella kun sellaisia on läheltä saatavilla. Kyse ei ole katkeruudesta vaan tulevien toimintaedellytysten varmistamisesta.

Mitä ajattelevat kaupungin virkamiehet ja päättäjät, jotka siirtävät nykyisen hienon yliopistokeskuksen tavara-aseman ja teollisuusalueen viereen rakennettavaan kerrostaloon? Miksi viimekauden kaupunginhallitus teki päätöksen pikavauhtia? Miksi esim. yliopistokeskuksen henkilökunta ei saanut sanoa asiaan mitään? Mistä tässä oikein on kysymys? Tätä ihmettelemme me tavalliset porilaiset. Mitä kaikkea Pori menettää, jos kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän monen mielestä ajattelemattomasti ja puoliksi salaa hihasta vedetyn sijoituspaikan? Paljon siitä, mitä on työllä ja vaivalla saatu aikaan parissa vuosikymmenessä. Jatkossa vierailijat eivät ihaile hienoa muista yliopistokeskuksista edukseen poikkeavaa massiivista rakennusta, jokirantaa ja muuta miljöötä. Jatkossa kukaan täällä kävijä ei muista rakennettavaa laatikkokerrostaloa kuten tähän asti on muistanut nykyisen yliopistokeskuksemme Helsingissä tai vielä Atlannin takanakin kotiin palatuaan. Voi päättäjät. Mitä meinaatte tehdä? Jos SAMK ei halua/voi tulla puuvillaan, tehtäköön sille tilat entiseen citmarkettiin, mutta annetaan jyhkeä yliopisto olla nykyisellä paikallaan.

#5: Maunu Häyrynen - Re: Mistä näitä tyhmiä riittää???

Niin tässä ollaan todellakin hukkaamassa vahva brändi, jos tätä sanaa halutaan käyttää. Porin yliopistokeskuksen hakuoppaasta 2013 lainattua, "Porin yliopistokeskuksen toimitilat sijaitsevat idyllisessä miljöössä vanhassa Puuvillan kiinteistössä kaupungin keskustassa". Mitenkähän Citycon-kampusta tullaan markkinoimaan? Citycon-kampus sijaitsee Porin viehättävän rautatieaseman välittämässä läheisyydessä, joten täältä pääsee nopeasti pois. Puuvillan kaltaisen miljöön markkina-arvoa mahdollisten opiskelijoiden valinnoihin ei pidä väheksyä.

Suunnitelmat Kampuksen rakentamisesta Asema-aukion kupeeseen on hyvä osoitus Porin kaupunkisuunnittelun lyhytnäköisyydestä siinä mielessä, että siinä ei ole otettu huomioon Porin Jokikeskus-suunnitelmia siltoineen, jotka toivottavasti jossakin vaiheessa toteutetaan. Lisäyhteydet Puuvillanalueelle helpottaisivat omalla tavallaan alueen kampuksen saavutettavuutta. Miksi opiskelijat pitäisi sieltä häätää pois, vai onko on tarkoitus Puuvillasta kehittää joku viihdekeskus?

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja emoyliopistot ovat kantansa ilmaisseet. Eriskummallista tällaisten adressien keruu. Satakunnan Kansa taitaa olla tämänkin takana? Kiinnostaisi tietää, kuinka monta "ilmaista lounasta" fiman piikkiin SK:n ja Renorin porukat ovat tätä juoniessa viettäneet? Epätoivoista.

onko SAMK:n ja yliopistojen välisen yhteiskampuksen hyödyistä olemassa muuta kuin toiveita ja "MaTu-tietoa" (=selvitysmies Markku Linnasta tuntuu, että synergioita voisi syntyä...)?

Joku voisi listata todelliset "synergianäytöt" ajalta, jolloin Tampereen teknillisen korkeakoulun Porin yksikkö toimi SAMK:n yhteydessä Vähälläraumalla. Ei liene pitkä lista, koska niistä aikoinaan TTKK:n siirtyessä puuvillaan oltiin valmiit luopumaan.
Itse tuolloin TTKK:lla opiskelleena ainoaksi havainnokseni jäi SAMK:n opettajan (muistaakseni yliopettaja Ojala) vetämä matematiikan peruskurssi korkeakoulun puolella. Ihan pätevä kaveri, mutta opetettavien lisäännyttyä TTKK:lle (nyk. TTY:lle) tuli tarve hankkia ko. asiaankin omat resurssit (prof. Tanttu?).
Jos vastaavaan opettajavaihtoon vielä tulisi tarvetta, niin halvempaa olisi varmaankin ajeluttaa yliopettajaa tai professoria taksilla kuin siirtää kokonaisia kampuksia.

Hyviä perusteluja yhä laajenevalle yhteiskampukselle voisivat olla myös nykyisestä yliopistojen välisestä yhteiskampuksesta eli puuvillasta syntyneet "synergianäytöt". Esimerkiksi TTY:n ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköt tekevät tahollaan hyvää työtä, eikä niitä varmaankaan kannata kumpaakaan puuvillasta pois roudata. Joku asiat minua paremmin tunteva voisi kuitenkin kertoa, miten laitosten toimiminen samojen seinien sisällä on esimerkiksi niissä tehtyyn tutkimukseen vaikuttanut? Veikkaan ettei mitenkään.
Opetuspuolella voi varmaankin joku yhteinen markkinoinnin peruskurssi löytyä, ja hyvä niin. Jos on todellista tarvetta, niin eipä varmaankaan olisi kummoinen asia viedä samaa kurssia Vähälleraumalle tai avata puuvillassa toteutettua kurssia SAMK:laisille. Ei tuollaisten takia kannata kampuksia siirrellä.

Edellä Häyrysen vastauksessa viitattiin "Amk-opiskelijoiden rekrytoinnin tukevan yliopistokeskuksen maisteriohjelmia". Näin tottakai onkin, mutta ei siinäkään yhteiskampusta tarvita. Ja lähtökohdan pitää kuitenkin olla, että pääsääntöisesti ammattikorkeakoulututkinnonkin jälkeen ollaan jo valmiita työelämään. Ammattikorkeakoulujen ensisijainen tehtävä on kait joku muu, kuin toimia "esikouluna" tiedekorkeakouluille/-yliopistoille?
Hyvä toki, että AMK:n jälkeisiin jatko-opintoihin on mahdollisuuksia, mutta eipä opiskelupaikan fyysisestä muuttumisesta ko. tilanteessa suurta haittaa liene. Vallankin, kun jatko-opintojen olisi hyvä tapahtua vasta työelämään "tutustumisen" jälkeen.

Onko tässä kirjoituksessa halu hakea oma osuus jostain kiinteistöjen hinnoista?

#23: - Oma osuus

Kirjoituksen #22 tarkoitus oli siis kyseenalaistaa koko yhteiskampushanke, jos/kun mitään todellisia synergiahyötyjä ei aiemmistakaan samojen seinien sisällä toimimisesta ole realisoitunut. Epäilemättä edullisinta kaikille osapuolille on tällöin jatkaa nykytiloissaan. Adressin allekirjoittajien toive Porin yliopistokeskuksen säilymisestä arvoisissaan puitteissa Puuvillassa voisi siten toteutua.

Piti vielä edellisen kirjoitukseni (#22) jälkeen kaivaa Linnan selvitys esiin, josko sieltä olisi perusteluja yhteiskampukselle löytynyt. Oleellisin sieltä löytämäni tiivistyy seuraavaan: "Selvitetään, olisiko mahdollista ja tarkoituksenmukaista siirtää Porin yliopistokeskuksen toiminnot ammattikorkeakoulun yhteyteen Vähärauman Tiedepuistoon."

Eli Linnankaan mielestä hänen esittämiensä muiden kehittämisajatusten edellytys EI ole SAMK:n ja Yliopistojen yhteiskampus!

Onkohan tuollainen Linnan esittämä selvitys tehty?

Epäilen, että tekemättä on jäänyt. Selvitykseltä olisi ainakin pitänyt edellyttää yhteiskampuksen hyötyjen aukotonta osoittamista, eikä vain vaihtoehtoisten paikkojen miettimistä. Toki rakennuksista on päättäjien paljon helpompi puhua kuin satakuntalaisen korkeakoulutuksen ytimestä - aluetta palvelevasta opetuksesta ja tutkimuksesta.

 

 

Ainoa oikea paikka kampukselle on Puuvillan alue. Näkyvyys, näyttävyys ja kulttuuri sijaitsevat Kokemäenjoen rantakaduilla. Vajaa 10v. sitten Puuvilla kunnostettiin samoin Vähärumalle tehtiin uusi kauppis. Porissa on lyhytnäköistä toimintaa. Yhteisestä kampuksesta on puhuttu jo 1990 luvun alussa. Miksi nyt tälläinen kiire ja salailu.