KARVASUO SUOJELTAVA
Ota yhteyttä adressin tekijään
Turve uusiutumaton!
Turveteollisuus on tärkeä teollisuudenala koko EU:ssa
Karvasuolla ei ole mitään erityistä suojeltavaa. Sitäpaitsi alueen halkoo jo rautatie ja sähkölinjoja on vedetty alueen poikki.
Turveteollisuus on hyvin tärkeä teollisuudenala Suomessa ja koko Euroopassa. ( toki muuallakin käytetään paljon turvetta). Tässä hieman alaisevaa tietoa turpeesta EU:n alueella. Turvetta tarvitaan paljon muuhunkin käyttöön kuin vain polttoon. Koko Euroopan laajuisesti ajatellen kyse on todella merkittävästä teollisuudenalasta. Koko maailman turvemaista on käytetty turveteollisuuden tarpeisiin vain 0,03%. EU-maissa tilanne on samankaltainen ja tuotannossa on 0,4 %. Huolimatta turvetuotannon pienestä osuudesta turvemaiden käytöstä turveteollisuuden ja turpeen käytön merkitys on huomattava EU:ssa. Turvetta tuotetaan noin 64 milj m3 vuosittain. Suurimmat tuottajamaat ovat Suomi, Irlanti, Saksa, Ruotsi ja Viro. Puolet tuotetusta turpeesta käytetään energiana ja puolet kasvualustana ja muihin käyttötarkoituksiin.
Energiana turvetta käytetään Suomessa, Irlannissa, Ruotsissa ja Virossa. Kokonaiskäyttö on noin 3,4 Mtoe eli 39 TWh vuodessa. Suurin merkitys turpeella on Irlannissa ja Suomessa, jossa turpeen osuus primäärienergiasta on 5-7%. Ruotsissa ja Virossa osuus vaihtelee 1-2% välillä. Turpeella lämmitetään noin 2 miljoonan ihmisen koti EU:ssa. Suomessa ja Ruotsissa turve käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Näissä maissa turvetta käytetään seospolttoaineina edistämään heikkolaatuisen metsä– ja peltoenergian käyttöä. Irlannissa turvetta käytetään talokohtaisessa lämmityksessä ja sähkön tuotannossa. Energiaturpeen kaupan arvo on noin 500 milj €/a ja se työllistää noin 13 000 ihmistä.
Lähes puolet turpeesta käytetään kasvualustana. Turpeen merkitys kasvualustana ammattiviljelyssä on ratkaisevan tärkeä, peräti 86% ammattiviljelyssä käytetystä kasvualustasta on turvepohjaisia EU:ssa, sillä turpeen erinomaisia ominaisuuksia on vaikea korvata muilla materiaaleilla. Harrastajatuotteissa turpeen osuus on 70%. Suurimmat turpeen käyttäjämaat ovat Saksa, Hollanti, Italia, Englanti, Ranska, Belgia ja Espanja. Eniten turvetta käytetään kukkien kasvatuksessa, vihannesviljelyssä ja taimitarhoilla. Kasvualustojen tuotannon arvo ja työllisyys on merkittävä, sillä myynnin arvo on 1,3 Mrd € ja työpaikkojen määrä 11 000. Turvepohjaisista tuotteista riippuvaisen puutarhatalouden myynnin arvo EU:ssa on 62 Mrd € ja työpaikkojen määrä 773 000.
Turvetta käytetään pienempiä määriä myös muihin tarkoituksiin kuten eläinten kuivikkeena, ympäristön hoitoon jne. Tulevaisuudessa tupeen rooli tulee olemaan tärkeä EU:ssa, sillä energiahuollon varmuus ja omavaraisuus tulevat olemaan entistä tärkeämpiä, eikä turpeelle kasvualustana ole nähtävissä lähitulevaisuudessa korvaavia materiaaleja. Lisäksi turpeella voi olla uusia käyttömuotoja, kuten dieselin valmistus, kemikaalien valmistus ja uusiutuva kasvualusta. Huolimatta hyvistä turpeen käyttönäkymistä turveteollisuuden osuus turvemaiden käytöstä säilyy pienenä, eikä se siten uhkaa muita soiden käyttömuotoja.
Kommentti
Selvennystä Tuula Sykölle turpeen uusiutuvuudesta.
Turve määritellään "hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi". Tästähän luonnonsuojelijat ovat tietysti eri mieltä, mutta turvevaramme ovat viime vuosikymmenien merkittävästä käytöstä huolimatta samalla tasolla kuin 1950-luvulla. Tämä johtuu turpeen hitaasta uusiutuvuudesta ja siitä, että maamme maapinta-alasta noin kolmasosa on suota, josta turveteollisuus käyttää vain noin 1 prosenttia. Toisin sanoen turpeen käyttö vastaa likimain turpeen uusiutumista.
Ja nimimerkille "yhteiskunnat tarvitsevat turvetta".
Toit hienosti, lyhyesti ja ytimekkäästi esille tietoiskussasi, kuinka tärkeä raaka-aine ja energiareservi meillä kotimaastamme löytyykään. Ja siitä selviää myös kuinka suuret rahavirrat kyseisen teollisuuden ympärillä pyöriikään. Huikea on myös työllistävyys koko EU:n alueella, Suomessakin noin 13 000 työpaikkaa. Ja päästöt saadaan minimoitua nykytekniikalla.
Turvesuot hyötykäyttöön!
Luonto elää ja muuttuu.
just
Turve uusiutuu 3-4mm vuodessa tuotannon alkuvaiheissa, kymmenessä vuodessa 10cm, sadasa vuodessa 30-40cm. Vastaa samankokoisen metsäalueen joka on kasvanut samassa ajassa energiapuuksi, mutta silti sama energia mitä saadaan molemmista?
Jo Piisaa !
Karvasuo turvekäyttöön
Vähäinen vastustus turvetuotannolle
Ei ole kuin muutaman luonnonsuojelijan intresseissä jättää Karvasuo luonnontilaan. Turve ensin hyötykäyttöön ja senjälkeen saadaan tilalle vaikkapa hieno järvi. Pohjanmaalla on muutenkin aivan liian vähän vesistöä. Turvesuorääseikköä kyllä riittää joka paikassa. Lentokoneesta käsin saa hyvän käsityksen siitä, kuinka hirveästi suota onkaan. Tervetuloa Vapo Karvasuolle!!
Tervetuloa Seinajoelle
Re: Tervetuloa Seinajoelle
#11: Hannu Tuomisto - Tervetuloa Seinajoelle
Tiedän kyllä että Peräseinäjokea ei enää omana kuntanaan ole. Kuntaliitos tapahtui 1.1.2005. Totesin vain tämän adressin tilastot-osiosta vähäisen henkilöiden lukumäärän (28 kpl ) jotka ovat kotikyläkseen ilmoittaneet Peräseinäjoen. Eihän tuo Peräseinäjoki nimenä ja alueena minnekkään ole häipynyt vaikka kuntaliitos onkin tehty.
Kirjoitit myös että vastustusta on "rutkasti." No valaistaan lukijoille asiaa. Peräseinäjoelta siis on 28 henkilöä ja Seinäjoelta 276 henkilöä vastustamassa hanketta. Nämä yhteensä on 304 asukasta. Seinäjoen asukasmäärä on 57 930. Näin saadaan vastustajien lukumääräksi 0,52 % asukkaista. Jotenkin nyt vaan on niin, että ainakaan minun mielestäni tuo puoli prosenttia ei ole "rutkasti".
http://www.sll.fi/pohjanmaa/suoretki http://www.sll.fi/pohjanmaa/kannanotot/lausunnot/karvayva.pdf
Katsokaapa nuo ja tulkaa vasta sitten sanomaan, että karvasuolla ei olisi mitään erityistä suojeltavaa!
Jo piisaa! No eihän mikään piisaa!
Samaa mieltä Jaakko Kakkurin kans, mutta nykyään kun millään muulla ei enää ole mitään väliä
kun raha, niin samapahan se mitä mieltä itse olen. Sehän koskee joka asiaa.
Monet "Suurmiehet" kautta historian ovat saaneet patsaita y.m. heidän (suurten?) tekojensa ansiosta. Ehdottaisin siis että myös ne "Suurmiehet" jotka keksivät kaikenlaista "hyvää" ihmiskunnan hyväksi (Ydinvoima jätteineen, sademetsien hakkuut, soiden raiskaukset ym.ym.) saisivat edes nimensä julkiselle paikalle mistä jälkeläiset voisivat lukea heidän upeista teoistaan.
Vaikkapa kaiverruksen hautakiveen "Tämä mies hoiti Peräseinäjoen työttömyyden, laittoi kaikki karvasuolle kaivamaan turvetta, ja wau miten hieno alue siitä tuli"
("Peräseinäjoelta vain 28 henkilöä jotka vastustavat turvetuotantoa. Se tuo toimeliaisuutta ja työtä pieneen kylään. Maaseudulla on aina kova pula työstä.")
Ei kai ne nykyään enää kuokkaa käytä turpeen nostossa??
Kyllä pitää käyttää järeämpiä koneita,ei siihen enää riitä mies ja kuokka, turve kun suorastaan "turpoaa", niin nopeasti se uusiutuu!
Ei mene kun muutama sata sukupolvea niin taas on uusi karvasuo.
Että ei muuta kun rääpimään vaan! Alavudella on jo päästy pitkälle maisemien "avartamisessa" , ei tarvitse hetkeen aikaan muutakun laiskotellen ihailla, kun ei ole työtä eikä suota.
Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.
Puuta ei voi polttaa ilman turvetta, rahkasammal kasvaa 5 cm joka vuosi, sitä ei voi tappaa suolla kuin myrkyllä.
Siirrämmekö vastuun muille kunnille omasta lämmöstämme ja voimalastamme.
Kivihiili on sitten ainut vaihtoehto ja se tulisi laivalla Vaasan satamaan ja siitä rekalla Sevolle.
HALOO, MITÄ JA MISSÄ on JÄRKEÄ ?
Re: Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.
#16: Faktaa ja fiktiota - Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.
Karvasuon turvekerroksen paksuus on miltei koko suon alueella vain 1-2 metriä. Sen muodostumiseen on kulunut aikaa useampi tuhat vuotta, joten käytännössä turve on uusiutumaton luonnonvara. Turpeen poltosta syntyy tuotettua energiayksikköä kohden enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kivihiilestä. Kivihiiltäkään ei Seinäjoella tarvita, sillä kaupungin alueella tarvittava kaukolämpö voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. Kaupunki mm. omistaa n. 5900 hehtaaria metsää, ja energiapuuksi sopivaa tavaraa on saatavissa markkinahintaan myös yksityismetsistä. Lisäksi turpeen repiminen Karvasuosta tuhoaisi luonnoltaan arvokkaan alueen ja suon alapuoliset vesistöt rehevöityisivät ja täyttyisivät kiintoaineella. Lähialueilla asuvat ihmiset saisivat kärsiä melu- ja pölyongelmista. Nimimerkille voi siis todeta, että haloo.. turpeenrepimisessä ja poltossa ei ole mitään järkeä.
Re: Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.
#16: Faktaa ja fiktiota - Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.
"Faktaa ja fiktiota"-nimimerkki kertoi rahkasammaleen kasvavan 5 cm vuodessa. No se meni vähän enemmänkin fiktioksi, vaikka sammal kasvaisi hyvissäkin, luonnontilaisen suon oloissa. Sammal ei ole turvetta, vaikka nimimerkkikirjoittaja ilmeisesti yrittää toteamuksellaan kertoa, että "turvekerros kasvaa 5cm/a". Kuten Hannu Tuomisto totesi, parin metrin turvekerrosten syntyminen kestää vuosituhansia.
Tuolla 5cm:n fiktiomittarillahan vapolaiset saisivat mennä jo kymmenen vuoden kuluttua "puimaan" puolimetristä uutta "turvekerrosta" loppuunkaivamiltaan turvekuokuilta. Missä näin tapahtuu?, eipä ole tullut vielä uutterankaan turvekaivajan eteen. Ei missään muualla kuin noissa turveväen perusfiktioissa.
Mitä tulee rahkasammallajien "tappamiseen myrkyillä", niin pahinta "myrkkyä" rahkasammalille ovat turve- ja metsäojittajien yhteistyössä kaivamat suo-ojat. Jos nimimerkki on tutkaillut ojitettuja avo-rahkasoita, niin rahka ei siellä enää paksuutta kasva, vaan suopursu ja muutamat muut varvut, vaivaiskoivu vankimpana "puulajina". Poikkeuksena tietenkin kasvittomat turvekentät, joilla ei kasva kuin turvepöly- ja vesieroosio, sarkaojien syvyys sekä kiintoaine- ja humuspäästöt vesistöihin, vuosikymmenestä toiseen. Se on todellista faktaa.
Pysyväksi osoittautuneista sään aiheuttamista ongelmista johtuen esim. Etelä-Pohjanmaalla saatiin viime kaivuukautena kuokituksi aumoihin alle 50% nostotavoitteista. Vapolaisten syliin kaatuvalta polttoturpeen suurpulalta näyttäisi pelastavan ainoastaan leuto talvi. Ja sen "kotimaisen" polttoturpeen uittaminen laivoilla Vapon omistamilta Baltian maiden turvekentiltä, kuten jo monena vuotena onkin tapahtunut. Onpa turvetta jouduttu korvaamaan afrikkalaisella pähkinänkuorellakin. Turpeen "kotimaisuus" on yhä suuremmassa määrin osoittautumassa fiktioksi sekin.
Tunnustan tehneeni ihmeitä kuuden vuosikymmenen ajan; olen onnistunut polttamaan puuta ilman turvetta(!), vastoin tuota nimimerkkikirjoittajan edellä esittämää "faktaa": "Puuta ei voi polttaa ilman turvetta." Hyvin on puu palanut. No, ruotsalaisetkin sen ovat kauan tienneet.
Tässä vielä tuoretta lukemistoa turveväelle ja soiden hävittämistä sekä vesistöjen pilaamista kritisoiville:
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/12/vapo_korvauksiin_turvehaitasta_3084647.html
Re:
Vikipediass kerrotaan raahkasammaleen kasvavan 3 cm / vuosi.
Tietysti rahkasammal talvella " kuolee" muodostaen uutta massaa ja energiaa.
Kyllä haketta voidaan polttaa pienessä mittakaavassa ilman , mutta voimalaitoksissa se vaatii rinnallee turpeen.
Käykääpä katsomassa läheisellä Sevolla, ennenkuin kirjoitatte tyhmyyksiä sinne sun tänne.
Puun korjuu ja poltto maksaa maltaita ---sen tietää tyhmäkin.
Re: Re:
#20: Virkamiehet risusavottaan ??? vanha hokema - Re:
Sevolla kuten muillakaan voimalaitoksilla ei polteta rahkasammalta vaan niiden osittaisesta hajoamisesta syntynyttä turvetta. Karvasuon turvekerroksen paksuus on suurimmassa osassa suota 1-2 metriä ja sen muodotumiseen on kulunut useampi tuhat vuotta. Rahkasammlten kasvu ja turpeen muodostuminen ovat siis aivan eri asia. Toki puu palaa ilman turvetta. Ainakaan minä en laita takkaan tai saunanpesään turvetta klapien joukkoon. Myös voimalaitos voidaan rakentaa puuta käyttäväksi. Turpeenpoltto se vasta kallista onkin. Turvetta polttavia laitoksia pönkitetään vuodessa sadalla miljoonalla eurolla jotta laitokset pyörisivät. Veronmaksajien rahoja siis. Kannattaa siis ottaa asioista oikeasti selvää.
Hakkeen polttoon sisältyy 6 kertainen tuki ja tuulivoimaan 8 kertainen tuki turpeeseen verrattuna.
Kallista kuluttajalle ja veronmaksajalle ?
Viranomaisilta tunnustus luonnon arvoille
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/karvasuo-ei-sovellu-hyvin-turpeenottoon-1.1139721
Ilkka 3.2.2012
Karvasuo ei sovellu hyvin turpeenottoon
Lähellä Seinäjoen kaupunkia olevan Karvasuon maisemalliset, virkistyskäyttö- ja luontoarvot voidaan todeta merkittäväksi sekä laadittujen selvitysten että YVA-menettelyn aikana saadun palautteen perusteella. Karvasuon alue ei sovellu sosiaalisten eikä ympäristövaikutusten kannalta hyvin turvetuotantoon minkään esitetyn toteuttamisvaihtoehdon osalta. Näin toteaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarojen vastuualue lausunnossaan, joka pohjautuu muun muassa 14 aikaisempaan eri tahojen lausuntoon. Hankkeen arviointiohjelmasta ovat aikaisemmin antaneet lausuntonsa esimerkiksi Seinäjoen kaupunki, E-P:n liitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja niin edelleen.YVA-menettely päättyy tähän. Edellän mainitun yhteysviranomaisen (ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue) lausunto liitetään mahdolliseen turvetuotannon lupahakemukseen.
Yhteysviranomainen painottaa lausunnossaan, että Karvasuon turvetuotantohanke muodostaa uhan alueen suoluonnolle ja kiihdyttää uhanalaistumiskehitystä yhdessä muiden lähialueen luonnontilaisille soille suuntautuvien turpeenottohankkeiden kanssa.
| This discussion has been closed. |
Tietoa turpeesta tarpeen - onko se sittenkään uusiutuva