Kuusankosken uimahallin säilyttäminen:

Esitän, että Kouvolan kaupunki sitoutuu säilyttämään Kuusankosken uimahallin toiminnan jatkossakin, eikä hallia lakkauteta tai suljeta osana mahdollisia säästötoimia tai palveluverkon karsintaa. Kuusankosken uimahalli on tärkeä liikunta- ja hyvinvointipalvelu alueen asukkaille. Sen käyttöaste on ollut hyvä, ja se palvelee laajaa käyttäjäkuntaa, kuten lapsiperheitä, koululaisia, ikäihmisiä, vammaisia ja järjestötoimijoita. Uimahallin sulkeminen heikentäisi huomattavasti koko kuntamme yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua ja pitää huolta terveydestään. Lisäksi pitkät etäisyydet uuteen urheilupuiston uimahaliin vaikeuttaisivat palvelujen saavutettavuutta etenkin julkista liikennettä käyttävien osalta. Kuusankosken uimahallin kunnossapito ja kehittäminen ovat investointi kuntalaisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Hallin lakkauttaminen toisi lyhytaikaisia säästöjä, mutta pitkällä aikavälillä se aiheuttaisi suurempia kuluja muun muassa terveyspalveluiden kautta. Uusi urheilupuiston uimahalli ei tule myöskään kattamaan uimahallien palvelutarvetta Kouvolassa. Erään kaupungin huoltomiehen tietojen mukaan Kuusankosken uimahalli on vankkarakenteinen. Tottakai korjausvelka on aiheuttanut jo rakenteisiin kulumistakin. Kuusankosken uimahallin käyttökapasiteetti on ollut noin 80 tuhatta henkilöä per vuosi. Käyttökustannukset ovat olleet vuodessa noin 392 tuhatta euroa. Urheilupuiston uimahallin nettokäyttökustannuket olivat aikoinaan noin 591 tuhatta per vuosi. Todettakoon, että uimahalli on palvelu joka ei tuota kunnalle voittoa. Oletan, että asia on erittäin herkkä niille kaupungin asukkaille, joissa uimahallin lopetuspäätökset on myös tehty. Haluan kuitenkin vedota tuohon käyttäjämäärään ja sijaintiin Kuusankosken osalta. Kuusankoski on siis kaupungin toiseksi suurin taajama ja toisen uimahallin sijaintipaikkana Kuusankoski olisi tarpeellisin. Tuleva uusi Naukion yhtenäiskoulu tulee luultavasti myös käyttämään Kuusankosken uimahallia jatkossakin. Kuten myös sen vieressä oleva päiväkoti. Ja Kuusankosken uimahallia käyttää myös Iitin kunnan uintiharrastajat ja koulujen oppilaat. On otettava myös huomioon pohjoinen Kymenlaakso, ja heidän vesiharrastajien tarpeet

Mistä rahaa otetaan? Rahat otetaabn siitä kun viranhaltija päättää asettaa talouarvioon kyseisen summan esimerkiksi 4,5 milj. jonka Kuusankosken hallin remontti maksaa. Vaikka tätä asiaa perustelisi kuinka paljon, niin ainoat syyt kyseisen palveluverkoston supistamiseen on edelleen rahan puute. Tämä palvelu on kuitenkin voittoa tuottamaton kuntalaisten palvelu, joka heille pitäisi kattavasti mahdollistaa maksamistaan veroista. Luulisin, että että rahaa tähänkin läytyy kun jatkossa menoja priorisoidaan oikealla tavalla. Ja yleensä rahaa löytyy kun kohde on riittävän tärkeä. Lisäratkaisu voisi olla myös uimahallien auvoinnaoloaikojen hienoinen supistaminen. Jos jatkossa vain urheilupuistoon jää kohta valmistuva uimahalli, niin melko monelta ihmiseltä jää uintiharrastus kokonaan pois. Ja nämä ihmiset ovat lähinnä ikäihmisiä. Ja edelleen tämän hallin käyttäjät ovat Kuusaalaisia suurin osa. Jos Kuusankosken uimahalli saa jäädä niin se palvelee myös iittiläisiä jatkossakin.

Vertailua muista kaupungeista:

• Pori: Pinta-ala (1 218,18 km²) joten reilusti pienenmpi kuin Kouvola. Ja asukasluku 83 226. Porissa on kaksi uimahallia; keskusta ja Meripori. Hallien välissä matkaa 17 km. Porin päättäjät ovat supistaneet molempien hallien aukioloaikoja, että molemmat hallit voidaan jatkossakin mahdollisena vesiharrastajille.

• Lappeenranta: Pinta-ala 17 237,57 km². Asukasluku 73 32. Lappeenrannassa on myös kaksi uimahallia kuten kaikki tiedämme; Keskusta ja Lauritsala.

• Joensuu: Pinta-alaltaan 2760,97 km² ja asukasluvultaan 78 775 Joensuussa on kaksi uimahallia (mehtimäki ja Rantakylä). Näiden kaupunginosien välissä on matkaa 5,9 km.

Joten hyvin samanlaisia kuin Kouvola pinta-ala 2883,29 km² ja 78274 asukasta, ja kuitenkin kaksi uimahallia. Mitä joensuulaiset päättäjät ovat miettineet kun ovat jättäneet kaksi uimahallia asukkailleen? Oletan, että Joensuussa on menty ihmisten tarpeet edellä. Onko Joensuun rahatilanne yhtään parempi kuin Kouvolan talous? Epäilen sitäkin tällä hetkellä, ja varsinkin kun itärajakin on suljettu. Suomessa on käytetty arvioita, että yksi uimahalli tai 25 metrin allas tulisi olla noin 20 000–30 000 asukasta kohden. Tämä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon alueella harrastetaan uintia, onko erityistarpeita (kuten uimaseuroja, ikääntyvää väestöä ja kouluja), sekä alueen maantieteellistä kokoa ja julkista liikennettä. Jos Kuusankosken uimahallin puolesta taistellaan tulevaisuudessa niin varmaa on sekin, että jostain löytyy kustannuksiin kompensointia, ja sitä varten meillä on kaupungissa pätevää virkahenkilöstöä, jotka laskevat asian positiiviseksi vesiharrastajille.

78 000 asukkaan kaupungissa:

Minimiarvio: 78 000 ÷ 2,6 ≈ 30 000 → vähintään 2 hallia

Optimaalisempi arvio: 78 000 ÷ 3,9 ≈ 20 000 → noin 4 hallia

Ehdotan, että kaupunki tekee päätöksen Kuusankosken uimahallin säilyttämisestä ja kehittämisestä osana Kouvolan liikunta- ja hyvinvointipalveluverkkoa. Mutta jos kaupunginvaltuusto pitää päätöksen, että Kuusankosken uimahalli on edelleen lopetettavien listalla, niin olisi kuitenkin hyvä, että se saisi olla ainakin niin pitkään kun uusi urheilupuiston halli valmistuu. Olisi hyvä hieman aikaa tarkkailla, että miten uusi halli pystyy palvelemaan koko kaupunkimme vesiharrastajien tarvetta. Eli riittääkö kapasiteetti.

Ilkka Sarpola    Ota yhteyttä adressin tekijään