Adressi Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan
Ota yhteyttä adressin tekijään
This comment has been removed by the person who wrote it.
IInsinööri petrusti Suomeen kolmen sutkin Hallituksen.
Tämä vihan ajan hallitus työllistää Suomen
köyhiltä leikkaamalla ! Eurosta irti se on paras teko.
Sipilä on raukkis hän on täysi raukkis jonka on syhytä välittömästi erota.
Hyvätuloisten veroja ei nosteta vaikka niitä vois nostaa kymmenillä Prosenteilla.
Tämä on Pettureiden vihattu hallitus ,joka tulee kaataa pian .
Mutta yleinen mielipide sanookin, ettei insinööri ole sosiaalinen, joten politiikkassa se näkyy.
Insinööri ajattelee matemaattisesti tekemällä laskennallisia kaavoja, mikä sopii insinöörin työhön, muttei kokonaisen kansakunnan johtamiseen, sillä se ei mene laskelmien mukaan, vaan siihen vaikuttaa monet seikat, joista vähäisin ei ole inhimillisyys.
Ostovoimaa ei saisi heikentää pieni, eikä keskituloisilta, sairailta ja työttömiltä, sillä sen seurauksena talous entisestään heikkenee.
Vaikuttaa myös, että Sipilällä oli visio jo entuudestaan yrityspomon ajoilta, jolloin häntä harmitti ihmisten lomat, työaika, palkka, sairastelut, ja olisihan se ollut mukavaa ""pakottaa"" työttömät.vastikkeelliseen työhön minipalkalla. Hallituksessa on liikaa näitä ennestäänkin hyvä palkkaisia ja varsinkin entisiä yrittäjiä ja heitä joilla on yritys suku tausta.
Stubbilla voi taas olla kokonaisuuksien hallinnassa ongelmia ja ongelmien ratkaisussa, kunsekään ei ole hyvä jos kirjoittaa lyhestä matikasta A:n.
Joten ei ihme jos noin hölmöä toimintaa hallituksessa, joka jakaisi kansaa kahtia ja talous kääntyisi vieläkin huonompaan suuntaan.
Miksei puhuta totuuksista ja kilpailukyvyn oikeista heikennyksistä ja taloustilanteen heikennemisten taustoista mm Venäjä pakotteet ja veropakolaisten maasta muutto,veroparatiisit ja ahneus.
Re: IInsinööri petrusti Suomeen kolmen sutkin Hallituksen.
Insinööri kaavoineen ei sovi pääministeriksi
Inhimillisyys ja sosiaalisuus ei ole tunnetusti insinöörien heiniä. Yhteiskunta ei pyöri kuten yritys, ja se ei mene laskelmien mukaan, matematiikka on hyvä palvelija, mutta kansakunta on inhimillinen eikä siinä voi laskea miten paljon työtä tehden saa sitä ja tätä, ellei ole ostajia, ostovoimaa ja tarvetta. Jos työaika pitenee eikä ole työtä siellä työpaikalla, niin peukalon pyöritystäkö tai kenties salasuhteet lisääntyisi.
Sairaat pakotettaisiin töihin, haloo!!!! Sillä pienipalkkaisten palkka menee kaikki elämiseen. Enneaikainen kuolema.poistaisi monta suomalaista, mutta pakolaisista olisi ratkaisu ongelmaan. Polkupalkat ja työttömät.vastikkeelliseen työhön olemattomalla palkalla, olisi se näiden okyporukoiden toiveiden täyttymys, josta varmaan on nähnyt unta pitkään mm Stubb ja Sipilä.
Vuorotyön tekijät ovat vuorotyössä poikkeavan työajan takia, josta saavat korvausta. Herratko tekevät yö ja viikonloput?
Suomessa on yrityksiä jossa paikallinen sopiminen on auennut parempiin saavutuksiin, tämä johtuu vuorokeskustelun voimasta ei yksipuolisesta sanelusta!
Bullshit
As a foreigner living in Finland for 7 years and earning a good salary in the IT industry, I must say, these government plans are a _complete bullshit_. I don't care about my losses, but how these plans would affect the hard-working nurses, factory workers and teachers. I don't understand why they do not tax more the higher salaries.
kotimaan tilanteeseen.
KANSALAISALOITE SIPILÄN HALLITUKSEN PAKOTTAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN HYLKÄÄMISEKSI
Hei,
useiden yhteydenottojen ja yleisöpalautteen johdosta
olen tehnyt adressin pohjalta kansalaisaloitteen
Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan.
Olen lähettänyt kansalaisaloitteeni oikeusministeriöön tarkistettavaksi.
Vetoan kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin, jotka ovat
mielestäni ristiriidassa pakottavan lainsäädännön käyttämiseksi
ja vaadimme Sipilän hallituksen suunnitelmien hylkäämistä.
Oikeusministeriön tarkistuksen jälkeen jatkamme kansalaisaloitteen
voimin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1559
PAKOTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ OLISI VASTOIN KANSAINVÄLISEN TYÖJÄRJESTÖ ILO:N SOPIMUKSIA
"Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeudella on vahva kansainvälisten sopimusten suoja.
Hallitus on kaavaillut työmarkkinajärjestöjen sopimisoikeuden rajoittamista siten, että työehtoja koskevat uudistukset toteutetaan pakottavana lainsäädäntönä.
Oikeus käydä työehtosopimusneuvotteluja työehdoista on työntekijöiden perustavanlaatuinen oikeus. Tämä käy ilmi muun muassa kolmikantaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 1998 antamasta julistuksesta, joka koskee työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia. Julistus perustuu järjestön keskeisimpiin yleissopimuksiin, jotka kaikki Suomi on ratifioinut. Näihin sopimuksiin luetaan itseoikeutetusti järjestäytymisoikeutta ja työehtosopimusneuvotteluja koskeva yleissopimus numero 98.
Julistuksessa ILO:n jäsenvaltiot ovat ilmaisseet sitoutuneensa noudattamaan keskeisimpien yleissopimusten periaatteita ja oikeuksia ja edistämään niiden maailmanlaajuista toteuttamista. ILO on korostanut myös työmarkkinajärjestöjen asemaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työolojen parantamisessa.
Oikeus neuvotella työehtosopimuksia liittyy oikeuteen järjestäytyä, joka on taattu ILO:n yleissopimuksella numero 87. Nämä oikeudet ovat työntekijöiden kansainvälisesti tunnustettujen oikeuksien ydinaluetta, ja niitä suojaavat kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat. Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin kuuluu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman yhdistymisvapauden piiriin. Lisäksi järjestäytymisvapaus sekä kollektiivinen neuvotteluoikeus on suojattu Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa.
Työmarkkinajärjestöjen kollektiivisella neuvottelu- ja sopimisoikeudella on siis kansainvälisten normien takaama suoja. ILO:n yleissopimukset ovat valtiosopimuksia. Järjestön jäsenvaltioiden, myös Suomen, velvoite kunnioittaa järjestäytymisvapautta johdetaan suoraan järjestön peruskirjasta, joka laadittiin jo vuonna 1919 Versailles'n rauhansopimuksen osana.
Kollektiivinen neuvotteluoikeus liittyy kiinteästi perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen. Perustuslain pykälässä 13 säädetään kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta. Yhdistymisvapauteen kuuluvat ammatillinen yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.
Kattava työmarkkinoiden sääntely työehtosopimuksin ylläpitää työmarkkinoiden vakautta. Työrauhavelvollisuus on suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän olennainen osa, kun työehtosopimuksilla sovitaan työehtojen vähimmäistasosta.
Työehtoja koskevien uudistusten toteuttaminen pakottavana lainsäädäntönä puuttuisi oikeuteen neuvotella ja sopia työehdoista. Rajoitus ei ole yhteensopiva sopimisoikeuden kansainvälisen suojan kanssa.
Kaavailtu neuvottelu- ja sopimisoikeuden rajoittaminen estäisi työmarkkinajärjestöjä sopimasta lakia edullisemmista työehdoista. Käytännössä tällaisten ylärajojen asettaminen, ja sitä kautta nykyisen normitason pakottaminen alhaisemmaksi, toimisi työnantajan eduksi. Tähän saakka työehtoja koskevassa lainsäädännössä pakottavuus on perustunut työntekijän suojelemiseen.
Yksi työehtosopimusjärjestelmän perusperiaatteita on, että työehtosopimuksin voidaan sopia lainsäädännön mukaisia työehtoja edullisemmista ehdoista työntekijälle. ILO:n valvontatoiminnassa kansallisen työehtosopimusjärjestelmän edullisemmuusperiaatteeseen puuttumista on pidetty ILO:n yleissopimuksen numero 98 vastaisena.
Suomen työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksissa sovitaan "työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten" noudatettavista ehdoista. Työehdoista sopimisen sisältöä ei ole työehtosopimuslaissa rajoitettu. Muissa työlaeissa säädetään erikseen siitä, miltä osin niistä voidaan poiketa työehtosopimuksin. Työehtosopimukset ovat kehittyneet vallitsevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän ja työehtosopimuslain sekä sitä koskevan työtuomioistuimen oikeuskäytännön puitteissa.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeuden oikeudellinen asema on vahva. Suomi on kansainvälisissä ihmisoikeusvelvoitteissaan sitoutunut turvaamaan oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin ja kollektiiviseen työehdoista sopimiseen. Tällaisia sitoumuksia ei voida kollektiivisen työoikeuden perusteisiin puuttumalla purkaa."
Ulla Liukkunen
Kirjoittaja on työoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professori Helsingin yliopistossa.
11.09.2015 Helsingin Sanomat
SSS- olkaa hyvä!
Se on helppo sellaisen sanoa joka ansaitsee nykyisellään niin että on varaa pitää esim säästötiliä. Sieltä voi sitten ottaa kun tulee niitä elämän yllättäviä menoeriä tyyliin kodinkone posahtaa tms. Mutta entäs jos elää jo valmiiksi suurinpiirtein kädestä suuhun eikä mitään ole varaa laittaa säästöön. Ja kädestä suuhun eläminen johtuu normaaleista asumis/elämiskuluista yhdistettynä matalapalkka-alan työhön tai osa-aikaisesta työstä tms.
Silloin ei ole mitään hätävaratiliä ja silloin todellakin tuntuu juurikin nuo kaavailemanne säästökohteet kohtuuttoman suurilta, _kun ei yksinkertaisesti olisi enää varaa nipistää mistään_!!!
Vaikuttaa siltä, että ihmisten taloudellista ja psyykkistä ahdinkoa haluataan vain lisätä, tai ainakaan kys seuraamuksista ei välitetä! sekö sitten tuo säästöjä kun niitäkin probleemia aletaan työterveydessä, julkisessa terveydenhuollossa ja yksityistahollakin ruotimaan ja ratkomaan, mitäh?!!
| This discussion has been closed. |
Re:
#15: -
Meitä pienipalkkaisia rupee olemaan vähän joka alalla, ei pelkästään pätkätöissä, vaan jopa kokoaikatöissä työskenteleviä, joilla on niin pieni palkka, että pitää hakea toimeentulotukea, että elää. Ei semmosta saa olla olemassa. Palkankorotukset ovat olleet 0 tasoa viimeiset 8 vuotta, eikä yhtään työpaikkaa ole tuolla keinolla tullut lisää. Uskon, etteivät nämä kyseisetkään leikkaukset tuota yhtään työpaikkoja. Työnantajilla on ylivalta, jota maamme hallitus suvereenisti tukee. Nyt on aika meidän duunareiden näyttää, että nyt riittää. Helsingissä tavataan.