Suomeen on saatava maailman edistynein eläinsuojelulaki!

Parsinavetoissa kun pidetään eläimet kiinni. Eikä tiloilla ole välttämättä varaa laajentaa pihatoksi. Tiedän muutaman sellaisen tilan, joilla ei ole varaa pihattoon. Miten näiden kanssa tehtäisiin? Pitäisikö tuotanto vain lopettaa, vaikka haluaisi jatkaa, mutta ei ole varaa?

#152: Ebozy - Miten Parsinavetat?? 

Parsinavetoissa pidetään todellakin eläimet kiinni.  Eläimet pääsevät talvellakin ulkoilemaan, kun ei ole paljon pakkasta.  Kovilla pakkasilla ei tietenkään viedä, koska hoitajat tietävät lypsylehmien olevan herkkiä sairastumaan utaretulehduksiin.  Kesät ovatkin sitten ulkonaoloa.  Kuitenkin muutamat eläimet eivät haluaisi lähteä ulos, mutta kun  on pakko.  Lehmät ovat niin mukavuudenhaluisia, että sisälläollessa saa helpoimmin ruokaa ja juomaa.  Ulkona täytyy jokainen suupala hankkia eläimen itsensä. 

#154: - Tietämystä vähän 

 Uskomatonta! Kai selitit myös, että ne eläimet näyttelyssä ovat lähialueen ihan oikeilta tiloilta sinne näyttelyn ajaksi tuotuja? Ei kai tuollaiselle tietämättömyydelle voi kuin nauraa :D

#156: Voi pyhä yksinkertaisuus :D - Re: Tietämystä vähän 

 Kyllä minä kans nauroin ja tuli tosiaan  mieleen jossain kouluissa tai eläinmuseoissa olevat eläimet.  Ne eläimet ovat tosiaan täytettyjä.

Näin vähän ihmiset tietävät tuotantotilojen asioista ja näistä maaseutunäyttelyistä.  Tosiaankin näyttelyissä on suht.koht. lähialueilta oikeilta maatiloilta tuotuja sikoja, porsaita, vasikoita jne.  Ne ovat niin komeita eläimiä että uskottavuuteni salakuvauksiin on mennyt.

Ruotsi on hyvä esimerkki tiukoista vaatimuksista.  Oma tuotanto hiipuu koska kustannukset ovat korkeammat kuin muualla. Kuka tietää millaisista olosuhteista ulkomailla tuotettu elintarvike tulee.

#151: Tinori - Turkiseläinten kasvatus

Joo olet oikeassa .  Siellä Aasiassa on ihan hirvittävää ja samaten tää "sivistysmaa" kanadan nuijsota hylkeitä vastaan. Hirveää jätetään kitumaan eläimet.  Kyllä eläinsuojelulla pitäisi olla kanavat kysyjille antaa osoite mihin kukin voisi valittaa.

Itse jo kerran hussun kautta valittanut hylkeistä.  Mietin toistakin .

#158: ex-tuottaja - Re: Re: Re: Tietämystä vähän

Tuotantoeläinten osalta suurinta eläinsuojeltyötä on mahdollista tehdä kaupan tiskin ääressä:

Kotimainen tuotanto kilpailee markkinoilla ulkomaisen tuonnin kanssa, ilman että kaikilta tarjoajilta vaadittaisiin samoja eettisiä ja ympäristön huomioon ottavia tuotantotapoja:

Brasialainen naudanlihantuotanto tuhoaa edellään sademetsät: sekä soijantuotannon että laidunmaan tarpeisiin.

Teuraiksi kasvatettavat eläimet lihotetaan soijapohjaisella ruokinnalla ahtaissa feedlot-tyyppisissä ryhmäaitauksissa, ilman mielikuvien mukaista vapaata laidunnusta. Samalla lannasta syntyy ravinteiden raju pistekuormitus.

Tanskassa sikojen saparot typistetään purentaongelmien välttämiseksi. Käytettävissä oleva karsinatila sikaa kohden on keskimäärin neljänneksen pienempi kuin Suomessa.

Nupoutus, aikaisemmin se tehtiin harjaantuneen karjanhoitajan toimesta, no eihän se miellyttävää ollut kummallekkaan osapuolelle, mutta hetkellisen kivun kestettyään vasikka sai lievitystä polttokohtaan ja juoman jolloin tapahtuma unohtui. Nyt tämän edistyksen myötä ei lähdetty tähän monimutkaiseen eläinlääkärihärdelliin(puudutus, joka myöskään ei ole riskitöntä!)ja kustannukset, niinpä sarvet ovat saaneet kasvaa. Tänä keväänä on menettetty vasikka sarvellisen eläimen takia ja eräs toinen särki sarvensa ilm.karsina-aidan väliin tms. juuttumisen takia, erittäin tuskallista eläimelle. Koskaan aikaisemmin ei nupous tai nupouttaminen ole eläimen hengen päälle käynyt. On hyvin vaikea nähdä "edistyksen" hyötyä?

Seuraavaksi on kielletty koirien kannusten poisto, sekin onnistuu kasvattajalta HETI pennun syntymäpäivänä pienimmillä mahdollisilla haitoilla. Koiralle jääneet kannukset heltyvät herkästi, kynsien leikkuu muuttuu epämiellyttäväksi ja stressaavaksi toimenpiteeksi sekä koiralle että omistajalle. Siitä voi seurata harvempi leikkuukerta, kynsi kasvaa koukuksi vahingoittaen ihoa ja tulehdusriski kasvaa varsinkin koirilla jotka työskentelevät esim.navetassa. Eläinlääkäriä kannuksia poistamaan pennuilta heti syntymän jälkeen? No entä stressi mikä siitä aiheutuu emolle?
Entä kun eläinlääkäri ei tule, nimittäin parin päivän jälkeen on jo myöhäistä.

Sadistinen eläinten kiusaaminen ON RÄÄKKÄYSTÄ ja siitä kuuluukin saada kunnon tuomiot!

Mukava on pitää eläimiä vapaana, mutta myös parsinavettaolosuhteet tuntien on siinäkin hyviä puolia. Eläimet eivät joudu kärsimään luonnonmukaisesta "arvojärjestysstressistä" oma ruoka on edessä ja hyvin hoidettuna makuualusta on puhdas, lääkitseminen on helppoa, kiinniottaminen ei aiheuta stressiä ja harvemmin ne vahingoittavat itseä tai toista lajikumppania kuten vapaana olevat eläimet(vaikka laitumellakin). Tapaturmat ovat lisääntyneet ainakin meillä muutoksesta parresta pihattoon(enkä tarkoita välitöntä siirtymistä, vaan pitkällä aikavälillä tapahtunutta), silti vapaus on tietenkin mukavampi.

Että edistykää vain, itse hoidan eläimeni parhaan näkemykseni mukaan, näkemyksen, joka kasvaa käytännön kokemuksen ja tiedon mukaan.

#171: Kaikki kiiltävä sohvalta tarkasteltuna ei ole kultaa - Edistynyt eläinsuojelulaki?? 

 Juuri näin! Kokemus opettaa näkemään mikä on eläimelle parhaaksi. Olen samaa mieltä, että selviin eläinrääkkäyksiin on puututtava tiukasti, mutta puuttuminen tuotantoeläinten olosuhteisiin tietämättä ja tuntematta perinpohjin näitä eläimiä voi pahimmillaan vain aiheuttaa turhaa kärsimystä näille eläimille. Ulkopuolinen ei koskaan voi olla viisaampi sanomaan mikä eläimelle on parhaaksi kuin hoitaja, joka seuraa eläintä joka päivä.

Minulla on kokemusta 10 vuoden ajalta parsinavetasta ja reilulta 10 vuodelta pihatosta. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Lehmien kannalta ei parsinavetta ole yhtään sen huonompi kuin pihattokaan, jos parret ovat riittävän tilavat ja säännöllisestä jaloittelusta huolehditaan. Nauta ei ole mitenkään liikunnallinen eläin ja pihatossakin se mieluiten makoilee parressa märehtimässä.

 Pihaton etu on helpommat poikimiset ja kiimojen selvempi havaitseminen. Lypsytyö on myös sujuvampaa kun ihmisen ei tarvitse mennä jokaisen lehmän luo vaan lehmät astelevat itse lypsyasemalle tai robottiin utareiden tyhjennykselle. Pihatossa lehmäkohtainen tarkkailu on kuitenkin haastellisempaa ja vaatii joskus melkoista salapoliisin työtä esim. tutkia hännän alustoja kuka kavereista on laskenut yhdessä parressa olevan verilammikon (naaraspuolinen nauta laskee kiiman jälkeen veret, joka on merkki kiiman loppumisesta). Myös syömisen ja kuntoluokituksen tarkkailu korostuu pihatossa. Utaretulehdukset myös tarttuvat helpommin pihatossa ja parsien puhtaanapito on siksi haasteellisempaa.

 Toki pihatossa lehmät saavat liikkua vapaasti ja noudattaa lajinmukaista käyttäytymistään paremmin kuin parsissa kytkettyinä olevat lajikumppaninsa. Tämä vaan tuo esiin sen seikan mitä eräs edellinen kirjoittaja jo kommentoi eli sarvien mukanaan tuoman ongelman. Sarvet eivät mitenkään sovi pihattoon.

En tiedä mitkä syyt ovat puoltaneet Itävallassa kieltämään parsinavetat, mutta itse en pihaton omistajan näe mitään ongelmaa niissä. Ja niinkuin jo mainitsin, lehmän kannalta sillä ei ole mitään merkitystä jos kuitenkin jaloittelusta huolehditaan.

 Numerolle 170 haluaisin vielä sanoa, ettei lehmän kiinnipito ole sen kummempaa kuin koiran kiinnikytkeminen. Koiralla on toki enemmän tilaa liikkua koppinsa ympärillä, mutta koiran tarve liikkua on moninkertainen verrattuna naudan tarpeeseen. Jos seuraat vaikka kesällä laitumella olevia lehmiä, näetkö niitä juoksentelemassa ympäriinsä siellä? Ei, ne joko seisoskelevat hamuillen ruohotuppoja suuhunsa tai makoilevat märehtimässä. Jos ne juoksee, on kysymys siitä, että jokin tai joku on ne säikäyttänyt liikkeelle.