Kotihoidon tuen jakaminen perheiden päätettäväksi

Hei!

Tuloerojen lisäksi.Työttmät ja opiskelijat joutuvat kunnon liemeen.Tippuvat siis kakista maksujärjestelmistä tuon ehdotuksen takia.Ei siis opintotukea, ei työkkäriä jos opiskelija, ei kuntalisää.Ei siis mitään.Sellaista tasa-arvoa siis naislle.Ei mitään rahaa jos ei vaki töitä.Myös pätkätyöläiset esityksen ulkopuolella:)Kaikki tämä pitää tuoda esille ennen marraskuuta!

terv:Mia

Hei, hallitus oli tänään 27.9.2013 saanut luottamuslauseen eduskunnalta kotihoidontuen jakamisesta molempien vanhempien kesken (just katoin maikkarin uutisia). Pitäisikö nyt tehdä jo jotain?

Hei,
nyt pitäisi varmaan saada tätä adressia johonkin päättävälle elimelle eteenpäin...? Pelkästä nimien keräilystä ei ole hyötyä, adressi pitää myös toimittaa jonnekin.

Olisi kiva saada adressiin vielä maininta ongelmista jäädä hoitovapaalle silloin, kun toinen on opiskelija. Useista opinnoista ei voi olla vain osaa vuodesta pois. Kotihoidontuella lapsen hoitaminen myös kuluttaa rajallista opinto-oikeutta!

Tässä adressissa pitäisi ottaa huomioon myös opiskelija-perheet joissa ei välttämättä ole työpaikkaa johon palata tai edes ammattia, jolloin työllistyminen on hyvin hankalaa.

Erittäin hyvä, että olette ottaneet huomioon myös tuon yrittäjien mahdottoman tilanteen jäädä hoitovapaalle. Mieheni ei esimerkiksi pienyrittäjänä voisi kuvitellakkaan jäävänsä hoitovapaalle - siinä menisi yritys konkurssiin heti. Eli käytännössä minun olisi pakko mennä töihin ja lapset aikaisin päiväkotiin :( .

Yrittäjyys on jo muutenkin haasteellista yhdistää perhe-elämään ja etenkin pienytittäjien perheet ovat usein ahtaalla ja tulotaso heikohkoa. Hallituksen kaavailema kotihoidontuen uusjako pahentaisi selvästi pienyrittäjäperheiden tilannetta ja lisäisi jo ennestään yrittäjäperheiden eriarvoisuutta "tavallisiin" työntekijäperheisiin verrattuna, joilla on jo muutenkin monenlaisia etuja yrittäjäperheisiin verrattuna.

Yrittäjyys on tehty Suomessa todella haasteelliseksi. Hallituksen nykytoimet eivät todellakaan kannusta yrittäjyyteen.

KOTIHOIDONTUEN UUDISTUS VOI TULLA KALLIIKSI/mielipide HS:ssä 8.9.2013 - lähetin juttuni myös Jyrki Kataiselle, Susanna Huoviselle ja Paula Risikolle

Hallituksen suunnitelmissa on jakaa kotihoidon tuki vanhempien kesken tasan. Tämä voi edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työelämässä, mutta asiassa ei välttämättä toteudu lapsen etu. Ratkaisu voi myös aiheuttaa lisäkustannuksia meille veronmaksajille.

Lapsen mielen rakentuminen on äidin tai muun hoitavan aikuisen sensitiivisyyden varassa, se rakentuu aina kiintymyssuhteessa. Luonnollista on, että nainen, joka kantaa lasta kohdussaan yhdeksän kuukautta, on usein myös psykologisesti parhaiten virittynyt juuri tämän lapsen tarpeille. Anatomia on kohtalo.

Pienellä lapsella ei ole olemassa sitä aikuisen persoonallisuuden osaa, joka muodostaa aistimuksista havaintoja, jäsentää ja järjestelee niitä, puntaroi mielessään erilaisia näkökulmia ja suunnittelee tulevia. Jokainen lapsi tarvitsee lähelleen itseensä virittyneen aikuisen, joka eläytyy lapsen hauraaseen elämysmaailmaan ja auttaa lasta löytämään kokemuksilleen symbolit, sanat. Näiden sanojen avulla lapsi oppii mentalisoimaan, järjestämään mielessään asioita, kommunikoimaan sekä itsensä että toisen ihmisen kanssa. Lapsen turvallinen kiinnittyminen emoonsa ennakoi hyvää mentalisointikykyä ja itseluottamusta aikuisuudessa. Vasta tämän minuuden syntyvaiheen jälkeen lapsi on kykeneväinen toimimaan ryhmässä. Tästä syystä alle kolmivuotiaan hoitamista suuressa lapsiryhmässä on syytä harkita tarkoin.

Helsinkiläisistä alle17- vuotiaista lapsista ja nuorista lähes 10 % on lastensuojelun avun piirissä. Jos lastensuojelu joutuu puuttumaan joka kymmenennen lapsen elämään, herää kysymys, mikä perhepolitiikassa on pielessä. Samanikäisistä nuorista lähes 2% on sijoitettuna perheen ulkopuolelle, eikä tämäkään ole halpaa lystiä! Jokainen syrjäytynyt nuori aiheuttaa aikamoiseen loven budjettiimme elämänsä aikana. Pikkulapsiperheiden tukeminen ja varhaisten kiintymyssuhteitten vahvistaminen on varmin tapa vaikuttaa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori voisi elää yhteydessä omiin vanhempiinsa vielä murrosiän myrskyisinä vuosina, jolloin suurin osa nuorten sijoituksista kodin ulkopuolelle tapahtuu.

Lapsen tasapainoiseen kehitykseen vaikuttaa lukuisia tekijöitä, josta hoitopaikan valinta on vain yksi. Jokainen perhe joutuu harkitsemaan juuri heidän ainutkertaiseen tilanteeseensa sopivan toimintamallin. Pääsääntöisesti alle kolmivuotiaan lapsen edun mukaista on kuitenkin saada kasvaa pienessä hoitoryhmässä, mieluiten omassa kodissaan, rakastavien ihmisten suojassa.

Alle 3-vuotiaan lapsen kokopäivähoitopaikan hinta on n.14 000 euroa/vuodessa, me veronmaksajat maksamme jokaisesta paikasta minimissään 11 000 euroa vuodessa. Miksei nykyistä suurempaa osaa tästä hinnasta voida maksaa niille perheille, jotka ovat valmiita hoitamaan lapsena kotona? Ruuhkavuosia elävät lapsiperheet ovat ahtaalla. Monet äidit joutuvat painiskelemaan syyllisyytensä kanssa valitsivatpa he työn tai kodin. Nuoria perheitä pitäisi tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin, esimerkiksi niin, että vanhemmat voisivat sopia keskenään vanhemmanvapaiden käyttämisestä joustavasti siihen saakka, kun lapsi täyttää nuo kriittisimmät kolme vuotta.

Onko nykyisen hallituksemme rakenneuudistus ja kaavailtu kotihoidon tuen malli todella yhteiskunnalle taloudellisesti kannattava linjaus?

Auli Rihkanen-Suihko, YTM
työterveyspsykologi, lastenpsykologi
lasten ja aikuisen psykoterapeutti