Kuntakentän ääntä kuultava
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re:
Tämä uudistus vaarantaa em tarpeellisen kehityksen, jossa heikot kunnat itse olisivat havaintonsa ja ratkaisunsa tehneet. Niin olisi sitoutuminenkin uudistukseen tapahtunut. pakko on viera tapa sitouttaa! Sitä kavahtaa raavaskin.
Re: Re: Perustuslaki
Voi olla, mutta epäilenpä että sellainen lakimuutos ei menisi niin helpolla läpi. Aika moni hallituspuolueen edustaja varmaan äänestäisi vastaan, muuten voisivat unohtaa uudelleenvalituksi tulemista (minä ainakin odotan näin tapahtuvan tai puolue menee varmasti vaihtoon).
Olin jo menettämässä uskoni politiikkaan ,tai että jotain "tervejärkisyyttä" voisi tulla esiin kuntapolitiikassa ,mutta sitten Kuntalehden syyskuun numerossa Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen osoitti ajatuksillaan ja adressin "arkkitehtinä" ,että vielä on olemassa tervettä ajattelukykyä isänmaassamme ,vaikka se on katoava voimavara.Kuntien vähentäminen ei todellakaan ole se ensisiainen keino/tavoite, millä asioita/palvelurakennetta parannettaisiin.Tällaisen kuntien vähentämis- hankkeen takana olevat edustavat lähinnä hyvästä koulutuksesta huolimatta ,"hiekkalaatikko ikäisten lasten päiväleikkejä ,josta realismi puuttuu".Pienikin kunta voi olla tehokas ja laadukkaiden palvelujen tuottaja ,eli pitäisikin hakea niistä esimerkkiä miten tehty.esim pienen pienen Kihniön kunnan terveydenhuolto oli vuonna 2010 Suomen tehokkain ja Virroilla mennään itsenäisesti ,yöpäivystyksineen jne.
Terv.Risto Saarinen ,Virrat
Lähidemokratian kannalta pienten kuntien merkitys pitkien etäisyyksien maassa on ensiarvoisen tärkeä. Luottamushenkilöpaikat lakkaavat kiinnostamasta suurta joukkoa kansalaisista, jos päätöksenteko menee kymmenien kilometrien päähän. Pienten paikkakuntien merkittävä voimavara on myös monenkirjava yhteisöllisyys, jota ei ole syytä vaarantaa.
Koko maan asuttuna pitäminen ja elinvoimaisuus on koko yhteiskunnan etu, jonka turvaajina pienet kunnat ovat pääsääntöisesti suuri mahdollisuus - ei uhka.
Paikkauntien ja alueiden olot ja tilanteet ovat niin erilaisia, että saman konseptin toteuttaminen koko maassa ei johda onnistuneeseen lopputulokseen!!!
Lähidemokratian kannalta pienten kuntien merkitys pitkien etäisyyksien maassa on ensiarvoisen tärkeä. Luottamushenkilöpaikat lakkaavat kiinnostamasta suurta joukkoa kansalaisista, jos päätöksenteko menee kymmenien kilometrien päähän. Pienten paikkakuntien merkittävä voimavara on myös monenkirjava yhteisöllisyys, jota ei ole syytä vaarantaa.
Koko maan asuttuna pitäminen ja elinvoimaisuus on koko yhteiskunnan etu, jonka turvaajina pienet kunnat ovat pääsääntöisesti suuri mahdollisuus - ei uhka.
Paikkauntien ja alueiden olot ja tilanteet ovat niin erilaisia, että saman konseptin toteuttaminen koko maassa ei johda onnistuneeseen lopputulokseen!!!
Kuntia monenlaisia
Olen ehdottomasti sitä mieltä että jokaisen kunnan johdossa on henkilöitä jotka osaavat päättää
mikä omalle kunnalle on paras ratkaisu - valtion, tai jossain tapauksissa naapurikuntien, apua tässä ei tarvita. Säästöjä ei synny eikä tehokkuus parane sitä mukaan kun kunnan koko kasvaa - päin vastoin monen pienemmän kunnan tuntemus eri kylien ja niiden asukkaiden tarpeista "harmonisoidaan" pois 2-3 vuoden aikana kun palvelut siirretään keskustaan.
Vielä lisäys yllä olevaan "Kuntia monenlaisia"
Joskus on sanottu " Vain kuolleet kalat uivat myötävirran" joten tällaiset adressit jotka vastustavat valtion ajama kuntien yhdistymishysteriaa ovat erittäin tärkeät ja osoittavat että on ajettelevia järkeviä ihmisiä joilla on monenveroinen kokemus esim uuteen ministeriin verrattuna.
:
Aäreisalueet, reuna-alueet jäävät aina vähemmälle apulannalle. Pirtin päässä, lähellä, on aina paras kasvusto, väkevin kehitys, vihrein ruoho.Kuka sitä kauimmaksi kantaisikaan?
Vrt tieverkko, verisuonisto,sähköverkko, kaupan rakenne jne
Ei pakkoliitoksille
Olen ollut mukana päätöksentekijänä kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 1969 alkaen ja olen edelleen. Olen myöskin asunut ulkomailla ja seurannut kuntien toimintaa siellä. Meillä Suomessa kuntarakenne on varsin hyvä ja demokraattinen. Se kaipaa uudistuksia lähinnä johtajien koulutuksen osalta, mutta nyt suunniteltu pakkoliitostouhu halveksii demokratiaa ja sanelee liiaksi verovarojen käyttöä. Paikkalliset henkilöt tuntevat parhaiten kuntansa ja sen asukkaiden tarpeet, joten pakkoliitokset eivät paranna ihmisten lähipalveluita.
Järjenkäyttö on sallittua.
Nyt näyttää unohtuneen, että 1960 luvulla tehtiin ylätasolla suunnitema kuntauudistuksiksi. Siitä jouduttiin käyttökelvottomana laajan vastustuksen vuoksi luopumaan, kun pakkoliitokssin ei haluttu mennä. Ennustan, että näin käy nytkin. Se on sääli sen vuoksi, että järkeviä liitoksia tarvittasiin. Se edellyttäissi vapaaehtoisuutta ja tukiporkkanoita. Nyt on valittu keppilinja, joka pilaa tulevaisuudessakin myönteiset liitoshankkeet. Jo nyt on eräitä suunniteltuja hankkeita pantu jäihin.
Kuntaliitto
Re: Erinomainen sisältö adressilla
#3: hessu - Erinomainen sisältö adressilla
Kuntauudistuksessa ei kuunnella kansalaisia
Kuntauudistus kirjattiin hallitusohjelmaan selkeästi ja Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen on aloittanut kuntauudistukseen tähtäävät valmistelutyöt samalla aktiivisuudella, jolla hän edellisen hallituksen aikana opetusministerinä toimiessaan valmisteli peruskoulun tuntijakouudistusta. Tuntijakouudistus olisi lisännyt oleellisesti kuntien kustannuksia ja peruskoulujen toiminnan turvaaminen eripuolilla Suomea olisi heikentynyt uudistuksen myötä.
Jyrki Kataisen hallituksessa Henna Virkkusesta tuli hallinto- ja kuntaministeri, mutta hänen tapansa toimia herättävät suurta ärtymystä eripuolilla Suomea, sillä kunnissa joiden taloudellinen tilanne on vakaa ja kunnat kehittyvät hyvin ei ole tarvetta kuntaliitoksiin. Kunnille tulee antaa taloudellisen tilan ja kehitysnäkymien ollessa suotuisat valita muiden yhteistyömuotojen kehittäminen naapurikuntien välisesti.
Ruotsissa on 290 kuntaa ja maakäräjiä 20. Näillä on myös merkittävä oikeudellinen verotusoikeus. Jokaisessa maakäräjillä/kunnissa on oma budjetti käytettävänään sekä valtuustot jotka ohjaavat näiden toimintaa kaikissa sen muodoissaan. Kuntien ja maakäräjien tehtävänä on myös hoitaa asukkailleen kaikki hyvinvointipalvelut ja näissä kuntien rooli on merkittävä. Suomen ottaessa mallia Ruotsin kuntamallista nykyiset kuntamme säilyttävät mahdollisuuden vaikuttaa itsenäisesti peruspalveluihinsa, mutta vahvasti epäilen hallituksen tahtotilaa vaan keskitetään kaikki hallinto suur-kuntaan ja sen reuna-alueet tulevat pidemmällä aikajanalla näivettymään sekä palvelut heikkenemään.
Suunniteltujen työssäkäyntialueiden ydinkuntien taloudet eivät nykyisinkään ole vakaalla pohjalla ja tämän kertoo näiden kaupunkien tilinpäätöstiedot. Seurauksena tulisi olemaan yhdistyneiden kuntien osalta palveluiden karsimista ja erityisesti ne ihmiset tulisivat kärsimään, joilla etäisyyden ydinkunnan keskukseen on pisimmät ja kuntaliitoksen kohteeksi joutuneet kunnista leikattaisiin ensimmäisenä palveluja. Tutkittua tietoa on olemassa aiemmista kuntaliitoksista ja näin tulisi myös näissä työssäkäyntialueliitoksiin tähtäävissä käymään.
Kuntauudistuksen toteuttamisen tulee tapahtua hallitusti kuntien välisenä yhteistyönä neuvotteluin, sillä näin kuntaliitoksille syntyy kestävä pohja myös kuntalaisten keskuudessa. Kuntalain 1§ mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto ja kuntalain 8§ mukaan valtionvarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Mielestäni kuntaliiton henkilöt eivät edusta kuntia vaan kuntaliittoa. Hallitus joutuu polkemaan kansalaisdemokratiaa ja kansalaistemme oikeuksia valitettavan pahasti.
Re: Keskustelua laajennettava
#126: kaavoituksen asiantuntija - Keskustelua laajennettava
Nämä ovat tärkeitä asioita, joista olet asiantuntijana kirjoittanut. Hieno kannanotto!
Kuusankosken aluesairaala on päätetty lakkauttaa keskuskaupunki Kouvolan käskyvallassa ja Kouvolaan rakennetaan uusi sairaala. Anjalankoskella on nousemassa meteli lopetusuhan alle joutuvasta Anjalakodista. Kuntaliitoksen reuna-alueilla on lakkautettu kyläkoulut. Kaikki rahaksi muutettavissa olevat maa-alueet ovat suuressa myyntivaarassa ellei ole jo myyty.
Luin Kouvolan kuntaliitoksen (1.1.2009) toteuttamisesta ja kokemuksista 11.5.2011 kalvot on lähestulkoon identtiset. Kuitenkin 23.9.2011 Kouvolan Sanomien mukaan Kouvola räpii suossa kuntaliitoksineen. Kouvola on suurkuntaliitoksesta huolimatta epätasapainossa. Kouvola on vaarassa pudota kriisikunnaksi, ensimmäisenä suurena keskuskaupunkina.
Kouvolalle on tarjolla vain myrkkypillereitä konsulttivetoisesti. Konsultin raportissa mainitut toimet suojelisivat kaupungin työpaikkoja (henkilöstöä 6200). Tavallisen kuntalaisen kannalta tilanne on huono. Kouvola on liemessä jo nyt laskevan väestömäärän kanssa. Palveluiden raju alasajo ei Kouvolan houkuttelevuutta mahdollisena kotikuntana ainakaan lisää. "Työpaikat tuovat asukkaita, mutta töiden löydyttyä seuraavaksi vertaillaan palveluja, asuntotarjontaa ja kuntaveroja."
Sitten kun ollaan jo ojassa, kuntapäättäjiltä peräänkuulutetaan johtajuutta. Hyvänen aika sentään, sieltä ne vastuunkantajat sitten esiin noukitaan.
Ei tu mittään...
| This discussion has been closed. |
Keskustelua laajennettava
Miten aluesairaalat saavat poliittisen olemassaolo-oikeutuksensa vai lakkautetaanko ne keskuskaupungin käskyvallassa. Pitäisikö keskuskaupungin äänivalta leikata 10 pprosenttiyksikön enimmäistasoon?
Mitä virkaa on enää maakuntaliitoilla?Kokoontuuko viisi isoimman kaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tai poliittista kaupunginjohtajaa maakuntahallituksen asioista päättämään?
Entä Kuntaliitolla? Mielestäni pitäisi tutkia, oliko Mäki-Lohiluomalla valtakirjaa kirjoittaa keskittämistä tukevaa hallitusohjelmaa. Mikä oli hänen asemansa, tehtävärajaus,poliittinen mandaattinsa tässä asiassa?
Tietävätkä evlut seurakunnat, että nekin huuhtoutuvat kuntaliitosten myötä?
Miten mielenterveyspalvelujen kehitysvammapalvelujen keskittäminen näkyy palvelujen järjestämisessä?
Miten tulisi valmistautua lakkaavassa kunnassa. Aikaa on kuitenkin vuosia. Pitäisikö käynnistää alasajo, ylösajo ja mitä ne merkitsisikään? Tuhlaileva käyttäytyminen turvaisi kuolevalle kuntakeskukselle rakennekorjausta; uimahalli, liikuntahalli, uusi päiväkoti,koulu, Katu, teitä ja muuta infraa, kaavojen sisältöönkin tällä voi olla vaikutuksensa.Muistettava, että kaavoituksen sanavalta lakkaa lakkaavissa kunnissa ja se siirtyy keskuskaupungille!