Merimetsot hävitettävä suomesta
Ota yhteyttä adressin tekijään
Kehä III takaa,,,
merimetso on pesimälaji
Haitat
Mauri Viherranta
Hyvä että häviävät
Loppuisi irstas sotkeminen ja kalan poikasten "ryöstökalastus"
Mereltä on alkanu omien kokemusten ja muiden kokemusten perusteella häviämään isot ahvenet. Ne vuodet jolloin merimetso yhdyskunnat on olleet isoimmillaan on ahvenen poikastuotanto ollut hukkaan mennyttä kun merimetsot syö poikasparvet.
Re: Merimetsojen aiheuttamia tuhoja on liioiteltu mediassa
#1: Matias Kylliäinen - Merimetsojen aiheuttamia tuhoja on liioiteltu mediassa
Merimetsot syövät sitä paitsi vuorokaudessa keskimäärin noin 400 grammaa kalaa, mikä ei omasta mielestäni ole kovinkaan "suunnaton määrä
Suomen 70 000 merimetsoa syö vuorokaudessa 28 000 kiloa kalaa, eivätkä ne erottele ns. arvo- ja roskakalojen välillä.
Sitäpaitsi syömällä rehevöitymistä edistävää roskakalaa merimetso ehkäisee Itämeren rehevöitymistä.
Merimetson elävät kallioluodoilla, joista ravinteet huuhtoutuvat ulosteiden mukana takaisin mereen. Merimetsot siis aiheuttavat rehevöitymistä kun vapauttavat kaloihin sitoutuneet fosforin ja muut ravinteet ulosteiden mukana mereen.
Mielestäni Suomen merimetsokantaa pitäisi aktiivisesti pienentää.
Typerä adressi
hmm
Re: Kehä III takaa,,,
#2: Pirkko Saari - Kehä III takaa,,,
Pirkko, Pirkko...! Merimetso alalaji sinensis on kuulunut Suomen pesimälajistoon jo varhain. Kökarin Lemböten kivikautisilta asuinpaikoilta löydettyjen saalisjätteiden seasta on määritetty juuri meillä pesivän sinensis alalajin luita. Läpimuuttava alalaji carbo ei edelleenkään pesi maassamme, mutta esiintyy täällä keväin syksyin matkallaan Jäämeren arktisten rantojen lintuvuorille.
Ja mitä ihmeen haittaa merimetsosta voi olla, Urpoisten hieno kolonia senkun komistuu vuosi vuodelta..?! Kalakantojen heikkenemiseen on turha vedota, siihen on syypää Itämeren rehevöityminen ihmistoiminnan tuloksena, sekä vihreiden rihmalevien räjähdysmäinen runsastuminen ja meren lastentarhan, rakkolevän, laajamittainen tuho. Maanviljelyksen valumavedet salaojituksien myötä, soiden ojitukset, teollisuuslaitokset, merenkulku ja tehokkaat nailonverkot -60 luvulta alkaen ovat pääsyy kalakantojen huonoon tilaan.
Re: Hyvä että häviävät
#5: Mika Honkonen - Hyvä että häviävät
Minusta koko Jyväskylä saisi hävitä, jyväskyläläiset syövät ja paskovat enemmän vuodessa kuin merimetsot tuhannessa vuodessa. Merimetsot saastuttavat mijardisosan siitä mitä jyväskyläläiset.
Mittakaava, äly ja suvaitsevaisuus ei ole vahvimpia puoliasi, kokeilen samaa suvaitsevaisuutta sinnepäin.
Re: Re: Kehä III takaa,,,
#10: Phacarsin - Re: Kehä III takaa,,,
"Kökarin Lemböten kivikautisilta asuinpaikoilta löydettyjen saalisjätteiden seasta on määritetty juuri meillä pesivän sinensis alalajin luita."
on väärä tieto !
Tarkoitat isompaa lajia, jota löytyy enää ainoastaan louteis-Norjasta.
Merimetsojen kantaa voisi TODELLAKIN pienentää! Ei ole kiva katsella kauniiden luotojen/pienten saarten "kuolevan" käsiin!
En ota kantaa tuohon kalojen syöntiin, mutta tuo merimetsojen uloste tuhoaa kaiken kasvillisuuden niiltä luodolta/rannoilta johon merimetsot asettuvat! Puista häviävät ensin lehdet ja sen jälkeen ne kuolevat pystyyn. Jäljelle jää vain valkoisen ulosteen peittämiä kallioluotoja!
Ohessa kuva Uudenkaupungin edustalta!
Mistäs saaren omistajalle maksetaan korvaus, jos merimetsot tuhoavat kaiken kasvillisuuden. Tällä hetkellä saaren omistajalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia suojautua tätä tulokaslajia vastaan. Länsirannikolla joka vuosi ihmettelee miten taas yksi keskikokoinen saari on kokonaan kuolleiden puiden ja ulosteiden peittämä.
Mitään muuta etelästä tullutta haittalajia ei tunnuta näin suojeltavan, esim missä on Coloradon kuoriaisen puolesta puhujat? Tai taigapunkin kannattajat?
Jyväskyläläiset ei laske vessajätöksiään suoraan mereen, vaan Jyväskylän kaupunki kompostoi jätteet ja käyttää sitten kompostituotteita mm. puistojen viheralueille.
Miksi samanaiheisia adresseja on kaksi?
| This discussion has been closed. |
Merimetsojen aiheuttamia tuhoja on liioiteltu mediassa
Ensinnäkin, merimetso kuuluu Suomen pesimälinnustoon. Merimetso on pesinyt täällä jo kivikauden varhaiskajoista asti, minkä todistavat kyseisen aikaiset luulöydöt muinaisjäännösten lähettyviltä. Merimetso mainitaan pesimälintuna Turun akatemian asiakirjoissa 1700-luvulla. Sittemmin ihminen toiminnallaan karkotti merimetson Itämereltä, minne se on nyttemmin palannut. Koska Itämeri on (ihmisen toiminnan seurauksena) rehevöitynyt, on merimetsolle tarpeeksi ruokaa, ja se luonnollisesti myös menestyy.
Adressin viittaamaan "lajien sukupuuttoon kuolemiseen" ei anneta perusteluja. Oikeastaan merimetsoyhdyskunta voi olla jopa hyödyksi muille eläinlajeille. Suurikokoisena lintuna se pystyy puolustamaan omaansa ja muiden luodoilla pesivien lintujen pesiä oikeaa vieraslajia, villiminkkiä vastaan. Sen esiintymisen on myöskin havaittu edistävän ruokkilintujen, mm. etelänkiislan elinvoimaisuutta.
En kiistä merimetsoyhteiskuntien aiheuttamia maisemallisia haittoja, mutta merimetsoyhdyskuntia on kuitenkin verrattain vähän. Ne vähät yhteiskuntien asuttamat saaret (0,08% Suomen saarista) ovat vain ikävä kyllä hyvin näkyvästi esillä, varsinkin, jos niitä kunnolla etsii. Näistä 70 saaresta vain muutamalla kasvaisi puita, loput ovat jo ennestäänkin autioita luotoja, joilla ei ennestäänkään elä ja kasva mitään.
Merimetso syö kyllä kalaa. Sen pääasiallinen ravinto koostuu kuitenkin nk. "roskakaloista", joita Itämeressä rehevöitymisen seurauksena on paljon. Se ei etsi mahdollisimman harvinaislaatuisia lajeja tai muutenkaan valikoi saalistaan, se syö sitä kalalajia, jota alueella on eniten. Merimetsot syövät sitä paitsi vuorokaudessa keskimäärin noin 400 grammaa kalaa, mikä ei omasta mielestäni ole kovinkaan "suunnaton määrä". En usko, että merimetsolla on kovinkaan suurta vaikutusta kalakantoihin, sillä olihan jo kivikaudella kalastusta, vaikka merimetso Itämerellä pesikin. Sitäpaitsi syömällä rehevöitymistä edistävää roskakalaa merimetso ehkäisee Itämeren rehevöitymistä.
Kaiken kaikkiaan itse olen sitä mieltä, että merimetson aiheuttamia ympäristöongelmia on vahvasti liioiteltu mediassa. Merimetso ei ole niin paha, kuin mitä tämänkin adressin perusteluissa väitetään, enkä suostu missään tilanteessa allekirjoittamaan tämänkaltaista, subjektiivisiin ja omakohtaisiin mielipiteisiin perustuvaa adressia.