Merimetsot riistalinnuiksi

#100: MR - hyväpaha merimetso 

 Merikotkakanta on lisääntynyt ihan muista syistä kuin Merimetson ansiosta! Rehevöityminen lisääntyy Merimetsojen myötävaikutuksella.

Hyvä esimerkki oikein viherlasien sumentamista aivoista! 

#100: MR - hyväpaha merimetso 

Lintu ei käy mantereella ulostamassa, eikä se lennä mantereelle kuolemaan. Ulosteita näkyy pesimäkareilla ja luodoilla, joita pesimättömät linnut käyttävät lepopaikkoina. Syksyllä nämä paikat loistavat valkoisina, mutta keväällä ne ovat taas harmaita. Myrkkyjen ja ravinteiden poistamisen sijasta merimetsot siirtävät niitä tilapäisesti pesimä- ja levähdysluodoille, josta sateet, korkea merivesi, aallokko ja jää palauttavat ne mereen. 

Jos luonnon kulkuun ei tule puuttua, niin miksi suojellaan lajia, joka ei millään tavalla ole uhanalainen? Eihän meillä suojella muitakaan paljon harvinaisempia lajeja. Kyllä tässäkin asiassa ihmiset kusevat omille nilkoilleen, kun on ylipäätään lähdetty suojelemaan vieraslajia ja siten mahdollistettu tämän hetkinen tilanne. Tästä linnusta ei ole kenellekään mitään hyötyä, mutta haittaa on sitäkin enemmän yhä kasvavassa määrin. Metsästyksen piiriin vaan niinkuin monet muutkin linnut ovat. Samoin meillä säännöstellään hirviä ja peuroja ym. Järki käteen.

http://www.vakka.fi/node/11119

#106: huu - Tuhonjälkiä. 

 Kuvat Uudestakaupungista, puolentoistamailin päässä Kaupungin keskustasta. Missä siis Birdlife kallioinen kari? Harmaahaikara yhdyskunta tuhoutunut kyseisessä saaressa.

Miksei me suojella muita vieraslajeja yhtä hanakasti?

Miksi esim. jättiläisukonputki ei ole suojeltavien listalla?

Uudenkaupungin edustalta on valtio ostanut saaren tuhoeläinten suojelualueeksi. On varaa tuhlata verorahoja täysin järjettömyyksiin. 

 Kyseinen artikkeli kuvineen on uudenkaupungins sanomissa.

Merimetso alkaa jo olemaan saariston yleisin lintulaji. Niitä on kaikkialla. Miksi lajia ylipäätänsä pitää suojella?

#98: faktaa pöytään - Re:  

 "Merimetso PALASI Suomen pesimälinnustoon vuonna 1996. Tätä ennen merimetso on pesinyt Suomessa viimeksi ilmeisesti pari sataa vuotta sitten. Laji mainitaan lounaissaariston pesimälajiksi Turun Akatemian varhaisissa tutkielmissa 1700-luvulta."

http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml

Uudenkaupungin sanomien artikkeli saarien suojelusta merimetsojen levittäytymiseltä ja samalla eläinsuojelu rikoksesta herätti kysymyksen ihmisen omista oikeuksista. JO ON JÄRKI KAUAKSI KADONNUT LINTUJEN SUOJELUSSA!

Kyseessä on alkuperäisen lajin alalaji, joka ei periaatteessa kuulu edes suojelun piiriin. Mitään luonnonsuojelurikostakaan ei ole näin ollen tehty. Kyllä meillä on oikeus puolustautua tätä tuholaista vastaan. Tämä alalaji on pesiytynyt tänne meille alunperin Aasiasta, missä sitä on käytetty kalastustarkoitukseen. Kyseessä on todellakin erittäin haitallinen vieraslaji.

#113: - Pelikaani turbiinissa 

 Näin se tiettävästi on,että tämä tihulainen ei edes ole suojeltu,vaan  ulkomailta tullut alalaji kun ilmasto "sallivasti" lämmennyt. Eli ihan hyvä ,että ELY veisi asiaa raastupaan ja saisi sieltä kautta asian päivänvaloon jne. 

#114: Huolestunut. - Re: Pelikaani turbiinissa 

 Tämä alalaji pesii puihin ja syö kalaa alkuperäistä lajia enemmän. Suojelijat sekoittavat kaksi eri lajia keskenään. Ovatko sitä mieltä, että meidän mökkiläisten on vaan annettava saaremme ja kalat näille tuholaisille? Voivat ottaa nämä lemmikeiksi omalle tontilleen ja nauttia niiden mahtavista tuotoksista siellä.

Merimetsot aiheuttavat suurta tuhoa ja kärsimystä lähiasutukselle, tuhoavat kaiken luonnon, ei vain pesimäänsä saarta. Ne hakevat pesärakennusaineet muista saarista, jotka tuhoutuvat nopeasti. Puihin ei jää oksia eivätkä havupuut uusiudu.  Pesintäalueilla ei kasva rikkaruohoa pidempää kasvustoa, vaikka ELY-keskuksen viherlaseilla katsovat "asiantuntijat" toisin väittävät. Ne meluavat, raakkuvat tuhansien yksilöiden parvissa aiheuttavat ääni- ja ammoniakinhajun haittoja. Lisäksi edes omistamiamme merimetsojen valtaamia saaria ei voi käyttää lainkaan virkistyskäyttöön avovesiaikaan. Missä on ihmisten oikeudet?