Metropolian musiikin koulutusohjelman puolesta
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re: Liikaa koulutuspaikkoja....
#25: Inho Realisti - Liikaa koulutuspaikkoja....
Kuitenkin tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosina 2006-2010 Metropoliasta valmistuneista musiikkipedagogiopiskelijoista työllistyneitä tai jatko-opintoihin päässeitä on 94,46 %. Tästä pelkästään työllistyneiden osuus on hiukan yli 87 %. Muusikoiksi valmistuneet taasen työllistyvät yli 20 % huonommin, tosin jatko-opintoihin pääseminen nostaa heidänkin yhteisprosentin 83 %. Se on kuitenkin selvästi huonompi kuin pedagogeiksi valmistuneilla.
Kaiken lisäksi Metropolian musiikin opiskelijat ovat muihin kouluihin verrattuna ykkösenä. Miksi siis lopettaa koulutus sellaisesta koulusta, josta opiskelijat selkeästi pääsevät työelämään?
Re: Muusikoiden työpaikat menevät
#20: Freelancermuusikko, palkka 1500€/kk - Muusikoiden työpaikat menevät
Erittäin hyvä kirjoitus, yhdyn tähän täysin!
Re: Musiikki ja taiteet
#16: Kreikan antiikin ajan mittaamattoman arvokkaat perinnöt? - Musiikki ja taiteet
Kyseinen räpellys on erinomainen esimerkki, miksi koulutuksesta EI saa leikata liikaa.
Olisiko tässä olisi paikka kokeilla jotakin uutta musiikin koulutusmuotoa? Ammattikorkeakoulu on suoriutunut klassisen musiikin edistämishaasteista surkean huonosti
Jouni Kesti, säveltäjä
Suomen Akatemian artikkeli
Re:
Mielestäni tämä on vähän hullu kommentti. Eikö musiikki muka elä ilman kalliita koulutuksia ja hienoja titteleitä? Uh-huh, sir/madam!
| This discussion has been closed. |
Ekonometria on sinun jumalasi
Epäilen, ettei taustalla ole pelkkä huoli ylikoulutuksesta. Metropolian strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki kirjoittaa blogissaan näin:
"Korkeakouluja tulee nyt osata johtaa kuten yrityksiä, taloudelliseen analyysiin pohjautuvia strategisia valintoja tehden."
Tämä johtuu siitä, että koulut on laitettu kilpailemaan keskenään:
"Rahoitusmalli palkitsee tuloksellisesta toiminnasta: mitä enemmän tuloksia tuottaa suhteessa kilpailijoihin, sitä suuremman osuuden kaikkiaan ammattikorkeakoulutukseen osoitetusta rahasta saa."
Koulut ovat siis yrityksiä, sen johtajat yritysjohtajia. Ja taidemusiikin opetushan on suhteellisesti kallista. Mainittu taloudellinen analyysi tuottaa siis helposti tuloksen, että koulutusta ei kannata järjestää. On helppoa pyöritellä tietokoneen ruudulla numeroita niin kuin kauppiksessa opetettiin ja tehdä puhtaasti niiden perusteella kauaskantoisia päätöksiä. Pitää muistaa, että monialaisen megakoulun johdossa ei mitenkään voi olla kaikkien alojen asiantuntemusta. Jos oikein huono tuuri on ollut, hallinnossa ei ole yhtäkään laajasti sivistynyttä ja taiteita harrastavaa henkilöä. Sellainenhan ei ole yleisesti arvostettua nykyään, talousjargon sen sijaan on.
Moni enteili pahaa, kun jättiyksikköjen huumassa taidemusiikki sulautettiin osaksi valtavaa koulua. Tässä nähdään nyt kaikessa voimassaan yritysmaailman julma markkinalogiikka, jota meidän viheliäinen aikamme soveltaa yksisilmäisesti myös koulutukseen ja kulttuuriin. Joskus ehkä ajateltiin, että hyvä johtaja on se, joka tuntee oman alansa läpikotaisin ja edistää sen asemaa ja arvoja. Nyt päätäntävallan myös koulutuksessa on annettu liukua niille, joiden mielestä on upeaa ja fantastista, että
"Korkeakouluja tulee nyt osata johtaa kuten yrityksiä, taloudelliseen analyysiin pohjautuvia strategisia valintoja tehden."