Suojele Itämerta kalankasvatuksen ympäristöhaitoilta

#1: Puuhastellen rahaa ja onnea - Mistäs nyt tuulee

Hei! Soitin Suomen WWF:lle ja selvitin mainitsemaasi yhteistyötä norjassa. Pitää paikkansa, olin asian varmistettua itsekin pettynyt. Mihin voi enään luottaa? Arvostelit kyseistä adressia myös vanhentuneeksi. Olen eri mieltä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vaikka Pietarin päästöt ovatkin huomattavasti suuremmat kalankasvatuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin nähden, ei mitään osa-aluetta saa aliarvioida. Kalankasvatuksen  ympäristöhaitat tuntuvat sitä vastoin olevan tabu, josta ei keskustella avoimesti ja julkisesti. Suosittelen sinua tutustumaan Manu Tammisen väitöskirjaan, Kalankasvatuksen vaikutukset lähiympäristöön, 2011. Karua totuutta, tämä taitaa olla lähes ainoita suomalaisia puolueettomia tutkimuksia mitä on tehty. Ulkomaisia tutkimuksia on kyllä paljon, mutta " nehän eivät päde Suomessa ".  Tutustu myös Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjelmaan, 2013. Se on tarkoitettu ohjaamaan päätöksentekijöitä asian tiimoilta. Uusia lupia on nyt haussa paljon tai vanhoille luville haetaan jatkoaikaa. On mielenkiintoista seurata, onko taas mennyt veronmaksajien rahoja turhiin ohjeistuksiin. Onko kalankasvatuslupia myöntävät virkamiehet sisälukutaitoisia ja vastuuntuntoisia, jää nähtäväksi.

Maarit Enne

#3: ei julkisuutta tanks - Kysymys

Kiertovesiallas systeemillä kasvatetaan kirjolohi noin kiloiseksi ja sen jälkeen se myydään kalankasvattajille kassikasvatukseen merelle. Tämä tieto oli minulle yllätys, sillä olin siinä käsityksessä että kasvatus tapahtuu kyseisellä menetelmällä loppuun asti. Kirjolohen paino myyntikokoiseksi kasvaneena on noin 2kg. Johtuu vain siitä, että ihmiset ovat tottuneet ostamaan isoja lohifileitä tai n.2kg painavia lohia. Siika kasvatetaan kyseisellä systeemillä täysikokoiseksi; joka on noin 1kg.

Vierailin viime torstaina Uudessakaupungissa kyseisessä firmassa. Todella upeasta yrityksestä on kysymys. Sybimar on todella kalankasvatuksen edelläkävijä. Konsepti perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen. Koko tuotantoketju on myös mahdollisimman hiilineutraali. Tarvitsemansa energian he tuottavat itse Uudenkaupungin kaatopaikalla sijaitsevassa energiantuotantolaitoksessa jossa hyödynnetään jätteitä. Kala-altaiden vesi puhdistetaan bakteereiden avulla ja kierrätetään hapetuksen kautta takaisin kala-altaisiin. Vesi johon jää typpeä ja fosvoria johdetaan läheisille pelloille ravinteeksi.

Tällä hetkellä he siis tuottavat siikaa ja ovat aloittaneet hiljan myös Kalakylä nimellä tuottamaan kirjolohesta annosfileitä. Toistaiseksi niitä menee vasta ravintoloiden käyttöön, mutta toivottavasti niitä vodaan ostaa mahdollisimman pian myös kaupoista. Tämä annosfile on noin kilon painavasta kirjolohesta.

Kysyit myös kalan laadusta. Allaskasvatuksessa veden lämpötila, hapen ja ravinnon määrä on optimoitu. Lisäksi altaissa on laskettu kuinka monta kiloa kalaa siellä voidaan kasvattaa, jotta ne voivat hyvin. Tämä pitää kalat aktiivisina, jonka ansiosta niiden liha on tiivistä ja rasvapitoisuus on lähempänä lajille ominaista määrää. Vertaa Norjan loheen jonka liha ei nykyisin ole enään tiivistä ja siinä on paljon rasvaa. Kalanrasvahan on " terveellistä" , periaatteessa kyllä. Valitettava totuus on, että kaloille syötettävät pelletit sisältävät; Hiilihydraattiosana vehnää n.15-20%, lisäksi vehnä- ja maissigluteiinia, Rasvaosa tulee rypsiöljystä ja kalaöljystä, Proteiinit eli Valkuainen Soijaa n.60-65% josta soijatiivistettä on n.40% loput soijarouhetta, kalajauhoa n. 15-18%, härkäpapua ja vehnäproteiinia sekä lisäksi auringonkukkarouhetta, astaksantiinia (väriaine jotta lohen liha olisi houkuttelevan punakka, normaalisti villilohen liha on ennemminkin harmahtavaa) ja Fytaasientsyymiä että tämä kalalle täysin vieras ruoka-aines sulaa kalan ruuansulatuselimistössä. Tämä on johtanut siihen, että terveellisen omega3 ryhmän rasvahappojen määrä on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana huimasti.

Norjalainen kalatutkimus! Tehtiin Nofiman, Norjan eläinlääketieteellisen korkeakoulun ja Ympäristö ja biotieteen yliopiston (UMB) yhteistyönä. Yhteensä tutkittiin 2700 kassilohta 291 eri lohiperheestä. Lähde www.aftenposten.no/nyheter/iriks/article3229439.ece    Tutkimussen lyhyt toteamus! Lähes puolet kassilohista norjassa sairastaa sydänvikaa, ja lähes kaikkien lohien sydän on rasvoittunut ja siinä vallitsee tulehdus (inflammaatio). Suomalainen yhteenveto tutkimuksesta löytyy www.tritolonen.fi.

Maarit Enne

Paskoo sinne meren omatkin kalat, lokit plus muut elukat. Yritäppä kertoa esim. hirvelle, ettei Itämereen saa pusata. Lisäksi Venäjältä laskevat kaikki vessat ym jätevedet suoraan mereen. Jo edesmenneellä ukillanikin oli tapana käydä meressä tortulla, kun tuli samalla se reikäkin huuhdeltua. Ihan puhdasta sontaa oli, ruisleivästä ja makkarasta väännettyä.