Ei kalliopuhdistamoa Eestinkallion asuinalueelle

Koetin löytää netistä ympäristövaikutusten arviointia koskevan asetuksen; en löytänyt. Voiko joku antaa linkin siihen?

etsi sivuilta www.ymparisto.fi

Ohessa linkki YVA-asetukseen

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060713

Riskianalyysiä ei ole tehty Espoon Sammalvuoren tai Eestinkallion kalliojätevedenpuhdistamohankkeessa. Pitäisi olla arvioitu mitä onnettomuustilanteessa ja käyttöhäiriössä tapahtuu. Kun kaikki ympäristökuntien jätevedet keskitetään, niin silloin ne voivat myös vahinkotilanteessa tulvia kaduille tai mereen.
Ympäristökunnat kuten Kirkkonummi, Vantaa, Siuntio ym. tulevat joka tapauksessa kasvamaan niin, että niiden on itse ratkaistava oma jäteongelmansa. Espoon komeat kalliot vain tuhottaisiin turhan takia lopullisesti.
Espoon Vesi liikelaitoksena ja yrittäessään muka olla yritys pyrkii laajenemaan, mutta asukkaiden rahoilla heidän haitakseen. Jätteiden hajasijoitus ja käsittely pienemmissä yksiköissä on yhteiskuntavastuullisempi tapa toimia.

Espoon asukkaiden tulisi todella katsoa valtuutettujensa perään, tämä kaupunki on jo jätekaupunki Ämmässuon takia. Nyt vielä Suomenojalle suunnitellaan sorttiasemaa, johon länsihelsinkiläiset tuovat jätteensä. Mitä ihmettä päättäjät ovat ajatelleet? Eikös vaihdeta koko sakki vaaleissa kerralla!

Jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkavertailussa on tapahtunut joukko kummallisuuksia:
1. Jo viime talvena (paljon ennen sijoituspaikkavertailun valmistumista) johtaja Louko ilmoitti Helsingin Sanomien mukaan julkisesti, että Friisinkallio on epätodennäköisin vaihtoehto.
2. Mossasvedjebergen, joka jo kertaalleen oli pudotettu vaihtoehtojen joukosta pois, otettiin yhtäkkiä takaisin tutkittavaksi vaihtoehdoksi. Tämä tehtiin siitä huolimatta, että arviointiryhmän mielestä Mossasvedjebergen on huonoin mahdollinen sijoituspaikka.
3. Friisinkallio tiputettiin äskettäin aivan vaivihkaa tutkittavien vaihtoehtojen joukosta pois.

Nämä tapahtumat eivät voi olla herättämättä epäilystä, että joku jossakin oli jo ennalta päättänyt pudottaa Friisinkallion pois ja että Mossasvedjebergen on vain näennäisvaihtoehto, jonka kaivaminen uudestaan esiin helpotti Friisinkallion poistamista vaihtoehtojen joukosta. Kaikki kunnia friisiläläisille tehokkaasta toiminnasta.

Ällistyttävintä on kuitenkin, että kaupungin virkamiehet ottavat itsestään selvänä tosiasiana sen, että puhdistamo pitää rakentaa nimenomaan kallion sisään. Miksei ole selvitetty yhtään ainoaa maanpäällistä vaihtoehtoa? Onko sellaisille sopivia kaukana asutuksesta olevia paikkoja olemassa? Millaisia olisivat rakentamiskustannukset?

Maanpäällisen (ja maanalaisenkin) puhdistuksen yksi tilaa vievä vaihe on lietteen ja ns. flokin poisto. Tämä tehdään perinteisessä mallissa hiekalla suodattamalla erittäin laajoilla pinta-aloilla. Hiekan etuna on, että se edistää bakteerikannan ylläpitoa, joka murentaa viimeiset biologiset epäpuhtaudet. Haittana on alueen laajuus ja rakentamisaikaiset kustannukset (betonialtaat). Yksi "yksikkö" maksaa noin 1M€ rakennuskustannuksina tuottamatta vielä mitään. Hiekka myös "kuluu" ja se on vaihdettava määrävälein, jolloin syntyy materiaali- ja kuljetuskustannuksia.
Suomessa on kehitteillä suodatustekniikoita, joilla minimoidaan tilatarpeet ja saadaan aikaiseksi puhdistusteho 98% hapenkulutuksen osalta ja 96% teho forforin osalta. Nämä on todettu kenttäkokeissa, ja suomessa on jo toimijoita, jotka pyrkivät tämän tekniikan hyödyntämiseen lähivuosina. Syynä juuri maankäyttö, tilanpuute ja kasvavat puhdistusvolyymit.
Mielestäni Espoon Veden tulisi huomioida tekninen kehitys jo suunnitteluvaheessa ja suosiolla lähteä etsimään maanpäällisiä ratkaisuja "asumattomilta" seuduilta. Uuden tekniikan rinnalla myös lietteen biopoltto on kehittymässä, joten energiatasapainon kannalta olisi järkevää liittää toimintaan myös polttotekniikat, esimerkiksi sijoittamalla laitokset lähekkäin ja muun jätehuollon yhteyteen.
Yhdyskuntatekniikan paikka ei ole asutuksen keskellä. Jos tämä meneillään oleva suunnittelu liittyykin itse vedenpuhdistukseen, on se silti vasta maankäytön ja asemakaavamuutosten politiikkaa, jolle ei mielestäni virkamiespuolella ole päätösvaltaa annettu. Pannaan hanttiin!

Suunnitellun puhdistamon rakennusaikaiset haitat ovat todella huomattavia. Jokainen myös tietää, että Kampin kuopankokoisen luolan teko kestää ainakin viisi vuotta ja sen jälkeen sitä laajennusosaa aletaan rakentamaan. Tämä merkitsee rekkaruuhkaa asukasteilla aamusta iltaan, joka toinen minuutti jyrää rekka teillämme. Lapset ovat jatkuvassa vaarassa. montako liikennekuolemaa siitä seuraa?
Uskomattoman yhteiskuntavastuutonta toimintaa valtuutetuilta. Ottakaa selvää ketkä valtuutetut ovat tämän takana ja ilmoittakaa tutuillenne, etteivät äänestä seuraavissa vaaleissa näitä vastuuttomia ihmisiä!