Tapanilan Nuorisotalo

Nuorisolaki 2006; 3 luku 7 § 3. mom:

Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Yhteistyönä yleensä ymmärretän eri toimijoiden tasavertainen toiminta.

Siis miksi Nuorisoasiainkeskus kohtelee nuorisojärjestöjä ja muita nuorisotyötätekeviä järjestöjä torppareinaan.

Kun Nuorisolautakunta 1990-luvulla teki periaatepäätöksen, että järjestöt voivat ottaa vastuulleen nuorisotalojen toimintaa, tarkoitus oli että vastuu suunnittelusta ja toteutuksesta on järjestöillä.

Itse kannatin tätä ajatusta siksi, että järjestöillä on paremmat edellytykset toimia yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, kuin jäykällä virkamieskoneistolla. Ja lisäksi nuorisotyön kehittämistyö on järjestöissä alkanut jo vuosikymmeniä Nuorisoasiainkeskuksen perustamista aikaisemmin.

Lisäksi järjestöillä on tukenaan myös laajat kansainväliset verkostot.

Kun vertaa jäjestöjen toimintaa ja nuorosoasiankeskuksen toimintaa nuorisotaloilla niin yksi erityinen asia on tulut esiin. Kun nuorissoasiainkeskuksen työntekijöiden vapaa-aika sitä vaatii niin talon kiinni; järjestöissä aukiolo on mahdollista nuorten ja lasten tarpeen mukaan.

TYämä näkyy lomien aikana: kesälomalla juuri järjestöt ovat tuottaneet leisi ja muita palveluita; kun kerran lapsilla ja nuorilla on silloin vapaa-aikaa.

Joten miksi juuri järjestöjen talot on laautuslistalla?

Syynä lienee Kari Rahkamon 1990-luvun alussa; lamavuosien ajaksi tarkoitettu; lupaus siitä että kaupungin henkilökuntaa ei irtisanota.

60% nuorisoasiainkeskuksen menoista on palkkamenoja. Mutta kaikki tarvittavat säästöt otetaan taloja sulkemalla.

400 työntekijästä vain puolet on nuorisotyöntekijöitä. Mihin tarvitaan kaupungin omaa nuorisotutkimusta? Helsingissä on nuorisotutkimukseen keskittyvä Alliassi (Pasilassa) joten tutkimustietoa on saatavilla ilman että siihen sidotaan omaa henkilöstöä. Ja ulkopuolista tutkimusta päätöksenteon tukena pidetään yleensä hyödyllisempänä.

Joten ehkä säästöjä voisi tehdä myös sieltä.

Kun Kari Naalisvaaralta on kyselty tarkempia tietoja säästöistä ja siitä miten ne säästöt oikeasti syntyy niin selvää vastausta ei ole. Mitään todellisia laskelmia lakkautusten kokonaisvaikutuksita ei ilmeisesti ole tehty.

lasten iltapäivätoiminnan lopettaminen siirtää lakisäteisen 1-2 luokkalaisten toiminnan kunnan vastuulle. Kiinteistöistä menee joka tapauksessa hoitokulut.

Joten säästö ei ole todellista; se on säästöä vain nuorisotoimen omassa budjetissa.

Jos vaikkapa irtisanottaisiin Kari Naalisvaara, niin säästö olisi todellista.

40-50000/ vuosi. (palkka ja sivukulut)

Joten nuorisolautakunnalle on siis olemassa vaihtoehtoinen säästömalli.