IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#7: -  

Tässä vesientuhoamisasiassa tuntuu vallitsevan jonkinmoinen "hajoita ja hallitse" -vaihe. Vapo ja metsäteollisuus mellastelevat ympäri Suomea miten tahtovat ja joka paikassa heitä vastassa on pieni paikallisasukkaiden ja mökkiläisten porukka, jolla ei ole mitään aseita näitä jättejä vastaan etenkin kun paikalliset ympäristöviranomaiset tuntuvat olevan jostain syystä aivan hampaattomia myöskin.  - Lisää vaan addresseja, mutta olisko tässä nyt meillä vesikusetuksen uhreilla  tilaus valtakunnalliselle järjestölle.

#226: mutarutakon uuno - Re: kaikki mukaan 

Hyvä Uuno.  Nyt olisi sen tilauksen paikka, ja vaaleihin ei ole enää pitkää aikaa...  Vapo ja Pekkarisen klaani pitää saada vastaamaan teoistaan ja ymmärtämään muutakin kuin  sen ahneen pas-sen lopun!

Suomessa sijaitseville turvemaille muodostuu vuodessa noin sata miljoonaa suokuutiometriä turvetta. Toisaalta turpeen vuotuinen käyttö taas on vajaat 70 miljoonaa suokuutiometriä. Vuosittain jää siis reserviin noin 30 miljoonan suokuutiometrin verran. Turvetuotanto on täysin kestävällä uralla Suomessa, ja samoin esim. Virossa ja Ruotsissa.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan turvetuotannon aiheuttama fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli Suomessa vuonna 2008 0,7 % (28 t/a) fosforikuormituksesta ja 1,0 % (724 t/a) typpikuormituksesta. Eniten fosfori- ja typpikuormitusta aiheuttaa Suomessa maatalous.

Saarijärven reitillä on tutkittu alueellisesti turvetuotannon merkitystä vesistön kuormittajana. Turvetuotannon osuus maankäytöstä alueella on 0,9 %. Turvetuotannon osuus Saarijärven reitin koko fosforikuormituksesta on 1,4 % ja typpikuormituksesta 1,9 %. Samoin maatalous on täälläkin se ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja.

Ja nämä kaikki tutkimukset on tehnt Suomen Ympäristökeskus, ei turvetuottaja. Näistä luvuista voi hyvin nähdä turvetuotannon hyvin vähäiset päästöt verrattuna muihin. Eli kääntäen tuo Saarijärven reitin kuormitus. Muualta kuin turvetuotannosta tulee päästöjä kokonaismäärästä fosforin osalta 98,6 % ja typen osalta 98,1 %. Otin siksi tuon kyseisen Saarijärven reitin esimerkiksi, koska sitä aluetta Suomen Ympäristökeskus on ehkä eniten tarkkaillut ja toimii näinollen hyvänä esimerkkinä.

Ihmettelen sitä, että mistä on saatu keskusteluun tuo iänikuinen ajatus keskustan yksinomaisesta vaikutuksesta turvetuotannon myönteisyyteen Suomessa. Hallitus on yksimielisesti päättänyt että turvetta tullaan tarvitsemaan Suomen energiahuollossa vielä todella pitkän ajan. Skenaarioissa, jotka ulottuvat aina vuoteen 2050 saakka, turve tulee näyttämään merkittävää osaa koko valtakuntamme energiapaletissa. Kaikki tahot jotka vastuullisesti ovat päättämässä näistä asioista ovat mukana päätöksissä, ei ainoastaan "Pekkarisen ja keskustan" päättäjät. Siellä on mm Vihreät mukana ja kaikki muutkin hallituspuolueet päättämässä. Vihreiden Sinnemäkikin on turpeen käytön kannalla. Hän on ainoastaan toivonut että tuotantoa pitäisi suunnata entistä enemmän jo ennestään ojitetuille suoalueille. Tämän hän on lausunut mm. viime kesänä käydessään Luonnonsuojelijoiden pyynnöstä lähellä Seinäjokea olevalla Karvasuolla, jota ollaan ottamassa myös tuotantoon.

Vaaleissa näyttää esim Perussuomalaiset saavan lisäkannatusta. Soinihan taas on antanut lausunnon turpeen käytöstä, ja hän on tukemassa sen käyttöä jatkossakin. Kokoomus Kristilliset ja Sdp samoin on turpeen käytön kannalla. Joten tätä taustaa vasten en näkisi mitään erityistä syytä miksi kommentit kohdistuu lähinnä "kepuun" ja sitten tarkemmin kulminoituu vielä Pekkariseen. Pekkarinen joutuu tietysti ottamaan päävastuun esittelijänä, koska energia-asiat kuuluvat hänen ministeriöönsä. Mutta kuten sanoin, niin kaikki hallituspuolueet ovat olleet mukana tukemassa turpeen käytön suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen. Suomen kannalta tuo suunta on välttämätön ja oikea. Kaikki päättäjät puoluekantaan katsomatta sen onneksi tajuavat sekä valtakunnan tasolla että kuntien ja kaupunkien sekä voimayhtiöiden päättäjien taholla.

#228: Faktatieto - Turvetuotanto kestävällä pohjalla 

Turvetuotanto vertaa mielellään pelkästään fosfori ja typipäästöjä, mutta unohtaa humuksen. Esimerkiksi tässä puhutaan turvetuotannon kiintoainepäästöistä  http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html

Kun ajatellaan, että jos jokainen turvehehtaari tuottaa kiintoainesta vesistöihin keskimäärin 100g jokaikinen päivä vuoden ympäri, niin ajatelkaa, mitkä määrät kiintoainesta jo 100 hehtaarin suo vesistöön tuottaa. siis peräti 3650kg kiintoainesta vesistöön vuodessa. jos ajatellaan, että kuutioon turvetta menee 340kg, niin 100hehtaarin suo tuo kiintoainesta vesistöihin jo yli kymmenen kuutiota vuodessa. Eipä ole ihme, että turvetuotantoalueilla vedet tummenee ja mikä pahinta erityisesti virtaamattomat syvänteet täyttyvät turvepaskasta.

#228: Faktatieto - Turvetuotanto kestävällä pohjalla 

Kysymys on ennen kaikkea humuksesta, joka on varsinainen ongelma Saarijärven reitillä. Se ei poistu kiertelemällä, maataloutta syyttelemällä ja "faktoja" latelemalla, ainoastaan turvetuotannon lopettamisella tai rajulla rajoittamisella yhdistettynä asianmukaiseen valumavesien puhdistukseen.

Saarijärven reitillä maatalouden kuormitus lisääntyy alavirtaan mentäessä, mutta vedenlaatu heikkenee ylävirran suuntaan kuljettaessa. Mikähän mahtaa olla syynä moiseen epäloogisuuteen...?

#230: Inhalainen (=kylä Riitasuon kupeessa) - Turvetuotannon jälkeen upea lintujärvi 

Ähtärissä sijaitsevat Riita- ja Isosuon turvetuotantoalueet ovat laskeneet turvepäästönsä Myllypuron kautta Moksunjärveen. Turvetuotantoala on yhteensä noin 180 hehtaaria. Riitasuolla tuotanto on aloitettu 1960-luvulla ja Isosuolla 1970-luvulla. Turvetta nostettiin kyseisiltä tuotantoalueilta aina 1990-luvun loppupuolelle asti ilman minkäänlaisia vesiensuojelurakenteita. Viemäriojat menivät suoraan Myllypuroon ja siitä edelleen Moksunjärveen. Ensimmäiset puhdistusaltaa tulivat 1990-luvun loppupuolella. Edelleenkin Riita- ja Isosuolta puuttuvat pintavalutuskentät ja Vapo nostaa turvetta molemmilta soilta. Turvetta on kertynyt Moksunjärveen pohjaan enimmillään kahden metrin kerros ja turvetta on kertynyt koko järven alueelle. Tämä kaikki on saanut tapahtua ympäristö/ELY-keskuksen valvonnassa.

Moksunjärvellä on runsaasti ranta-asutusta, joka kärsii huonontuneesta vedenlaadusta.

Lintujärven on tehnyt yksityinen maanomistaja Riitasuolle!

Ei pystynyt paikallinen energian toimittaja tuottamaan maakuntaansa edullista energiaa, kun pohjoisessa keski-suomessa valittiin tuuli-ja vesivoima.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/12/kunnat_vaihtamassa_sahkontoimittajaa_2214536.html

Ähtärinjärven valuma-alueeseen kohdistuvasta fosforikuormituksesta tulee suurin osa maataloudesta 41 %, luonnonhuuhtoumasta 26 % ja haja-asutuksesta 15 %. Turvetuotannon osuus on noin 3 %. Loput tulee eri lähteistä kuten teollisuus, turkistarhaus, jätevedenpuhdistamot jne.

Ähtärinjärveen kohdistuvasta typpikuormituksesta tulee ylivoimaisesti suurin osa maataloudesta eli 36 %, luonnonhuuhtoumasta 34 % ja laskeumasta 20 %. Turvetuotannosta syntyy noin 3 %. Loput tulee eri lähteistä kuten teollisuus, turkistarhaus, jätevedenpuhdistamot jne.

Mitä taas tulee kiintpainepäästöihin, niin nykyisellä tekniikalla mitä turpeen kanssa touhuavat käyttävät, ei kiintoainepäästöjä sieltä tule. Kyllä suurin on metsäojitukset, jotka on tehty suomaille. Niistä tulee kiintoainetta ja veden väriä muuttavaa ruskeaa vettä. Ja ilman mitään pidättimiä, altaita, pintavalutusta kuten on turvetuottajilla. Valuma-alueesta vain vajaa 4 % on turvetuottajilla, muut on maa- ja metsätaloudessa.

Koko Ähtärinreitin alueella on satoja kesämökkejä. Emme me syytä täällä turvetuotantoa siksi pahaksi likaajaksi. Totuus on vaan se, että me itse ranta-asukkaat likaamme enemmän vettä kuin turveteollisuus. En tiedä mistä joku kirjoittaja saa päähänsä että turve on se pahin. Me täällä Ähtärinjärven rannoilla käännämme syyttävän katseemme maa- ja metsätalouteen. Toki turvetuottajat hyvin hyvin pienellä osuudella on mukana päästöillään, mutta se ei ole läheskään se pahin.

Vedenlaatu on kuitenkin täällä aivan tyydyttävällä tasolla mittausten mukaan.

#239: Ähtärin kesä- ja ranta-asukas - Turvetuotanto ei pahin likaaja 

Aika turhaa vetää keskusteluun fosfori- ja typpikuormitus kun turvetuotannon ongelmana on erityisesti kiintoaines ja hapan vesi.

"Mitä taas tulee kiintoainepäästöihin, niin nykyisellä tekniikalla mitä turpeen kanssa touhuavat käyttävät, ei kiintoainepäästöjä sieltä tule."

Miten nykyinen tekniikka toimii esim. tilanteessa, jossa vesiensuojelurakenteet puuttuvat ja suon kuivatus on käynnissä? Miten vesiensuojelurakenteet toimivat kun niiden huollosta ei näy mitään merkkejä ja niistä löytyy puutteita? Jos esim. laskeutusaltaan lähistöllä ei näy mitään merkkejä siitä, että altaasta on poistettu lietettä. Miten nykyinen tekniikka toimii tuotantoalueilla, joissa ei ole mitään pintavalutuskenttiä?

"Kyllä suurin on metsäojitukset, jotka on tehty suomaille. Niistä tulee kiintoainetta ja veden väriä muuttavaa ruskeaa vettä."

Sammaloitunut vuosikymmeniä sitten tehty oja tuo metsästä, jonka maaperä on kasvillisuuden peitossa, irtonaista turvetta oleellisesti vesistöön? Aika kaukaa haettu selitys. Ojasta voi käydä hakemassa näytteen ja verrata sitä näytteeseen turvetuotantoalueen laskuojasta.

"Koko Ähtärinreitin alueella on satoja kesämökkejä. Emme me syytä täällä turvetuotantoa siksi pahaksi likaajaksi."

Tämä logiikka ei oikein aukea. Jos alueella on satoja kesämökkejä niin mitä tekmistä sillä sen mielipiteen suhteen että onko turvetuotanto paha likaaja vai ei.

"Me täällä Ähtärinjärven rannoilla käännämme syyttävän katseemme maa- ja metsätalouteen."

Ketähän tämä 'me' tarkoittaa?

"Vedenlaatu on kuitenkin täällä aivan tyydyttävällä tasolla mittausten mukaan."

Miksi tyytyä tyydyttävään vedenlaatuun kun luokitus voisi olla vaikka hyvä? Ero oikeasti puhtaisiin järviin on kyllä melkoinen (musta vastaan lähes kirkas vesi).

Veden rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvin perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saannista. Pääasiassa nämä ravinteet ovat TYPPI ja FOSFORI. Luontoon ravinteita pääsee JÄTEVESIEN, MAA- JA METSÄTALOUDEN LANNOITTEIDEN ja ILMAN LASKEUMAN mukana. Rehevöitymisen seurauksena rantakasvillisuus tiivistyy, vesistön leväesiintymiset voivat yleistyä, kuten myrkylliset sinilevät. Lisäksi seurauksena tulee muutoksia kalakantoihin ns. roskakalojen, kuten SÄRKIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY sekä talvella esiintyy happikatoa.

Rehevöitymisen seurauksena kasviravinteita kertyy vesistöön, jonka johdosta vesieliöt runsastuvat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi rehevöityminen kiihdyttää veden muuta eliötoimintaa. Veden kasviplanktonin määrä lisääntyy ja yhteyttäminen voimistuu. Veden fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuu myös muutoksia. Lämpötilan kohoaminen voi myös lisätä rehevöitymistä ekosysteemissä.

Rehevöityminen on ihmisen aiheuttamaa häiriötä ja rehevöitymistä voidaan pitää vesistöjen pahimpana ongelmana Suomessa. Pintavesistämme noin viidesosa on rehevöitynyttä. Rehevöityminen uhkaa vesien monimuotoisuutta. Rehevöitymisellä on vaikutus niin järvien kuin meren kaikkiin lajeihin. Suomessa on maailmanlaajuisesti vertailtaessa paljon pieniä ja matalia järviä. Nämä järvet rehevöityvät helposti. Suomen vettä sataa vuodessa enemmän kuin sitä haihtuu eli meidän ilmastomme on humidi. Vuotuisesta 660 mm:n suuruisesta sademäärästä noin puolet haihtuu ja toinen puoli valuu pintavaluntana vesistöön tai maaperän kautta pohjaveteen. Suomen maastonmuotojen ja haihdunnan vähäisyyden vuoksi järvet ja muut vesistöt peittävät pinta-alasta kymmenesosan.

Vesiekosysteemin peruspiirteitä ovat aineen kierto ja energian virtaus, jotka ovat avaintekijöitä ekosysteemin toiminnan kannalta. Vesiekosysteemi saa tarvitsemansa ravinteet maaperästä ja ilmakehästä. Veden ominaisuudet ovat riippuvaisia siitä millainen valuma-alue sitä ympäröi ja miten ihminen sitä muokkaa toiminnallaan. Vesiekosysteemin energia on peräisin valuma-alueen orgaanisista aineista sekä vedessä elävien kasvien ja levien yhteyttämisestä. Vesistön hajottajabakteerit sekä vesieliöt hyödyntävät tätä energiaa.

Mistä rehevöityminen johtuu

Vesistöjen rehevöityminen johtuu pääosin MAATALOUDEN PÄÄSTÖISTÄ sekä viemäriverkoston ulkopuolelle jäävästä asutuksesta. PELTOJEN LANNOITUS aiheuttaa pintavaluntaa, jonka mukana fosforia ja typpeä pääsee vesistöön. Maaperän laatu ja maanpinnan muodot yhdessä käytetyt viljelytekniikat vaikuttavat suuresti huuhtouman määrään. Vuodenajalla on myös vaikutus huuhtouman suuruuteen. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat maan happamuus ja ionikoostumus sekä kemialliset seikat. Unohtamatta maaperän ilmavuutta, lämpotilaa, veden varastointikykyä ja fysikaalisia ominaisuuksia. Muita vesistöjä rehevöittäviä haittoja ovat hiilen poltto, joka synnyttää typpiyhdisteitä. Typpiyhdisteet joutuvat vesistöihin laskeumien kautta. Jätevesien mukana vesistöön joutuu fosforia, vaikkakin nykytekniikalla se on mahdollista poistaa jätevesistä kokonaan.

#238: Ylinen - Lintujärvi / Liminka 

Tarkennusta Hirvinevan lintujärven pinta-alasta. Se on nykyisin kooltaan jo 137 hehtaaria. Hieno paikka. On hyvä esimerkki kuinka entisen suorämeikön tilalle saatiin matkailijoita hyvin runsaasti houkutteleva järvi , jossa linnut voivat elellä ja pesiä. Kuntakin on ottanut sen mukaan omalle kotisivulleen nähtävyyksiensä ja luontomatkailukohteidensa luetteloon. Onhan näitä vastaavia kai aika monia ympäri Suomen? Täällä pikku kunnassamme kannatetaan turvetuotantoa. Päästöt vesistöön ovat täysin liioiteltuja.

#245: Eetu Limingalta - Re: Lintujärvi / Liminka 

Pitäähän se järvi jostain tekaista tilalle, kun ensin muut seutukunnan järvet pumpattu turvemössöä täyteen.

Mitenkähän mahtaa tuollaisessa mutapohjaisessa järvessä viihtyä kala, ei kait mitenkään, kun maalaisjärjellä ajattelee.

#242: Pauli Pajunen - Energia 

 Niin ja se kriisinaikainen vientiteollisuuskaan ei tarvitse sähköä.

#247: ranex -  

Tätä tämä adressi ajaa; puhdistettuja päästövesiä!

Ranex kiteytti kaiken olennaisen tekstiinsä, kiitos siitä!

On helpottavaa kuulla että asia etenee EU:ssa, kiitos myös siitä!