IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ
Ota yhteyttä adressin tekijään
Näyttää keskustalainenkin heräävän, kun joutuu elämään turvesoiden keskellä.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1273_2010_p.shtml
Taitaa vaan turvepuolueen ehdokkaana kalastella turpeen vastustajien ääniä, ja joutuu eduskunnassa painamaan samaa nappia, kuin muutkin keskustalaiset.
Noin se taitaa mennä. Ensimmäinen kerta kuitenkin kepulaisten suusta kuullaan noin järkeviä juttuja.
Tutkin tuossa ajankuluksi Kivijärven karttaa ja Vapon turvesoita alueella, niin ymmärrän kyllä että älähtee kepulaiseks noin voimakkaasti. Noiden turvesoiden jätevedet kun tulee Kivijärveen, niin saattaa kepulaisenkin varpaat kastua turvesoiden jätevesillä.
Tässäkin taas ollaan siinä tilanteessa, että kukaan ei puhu mitään, ennenkuin jätevedet huuhtelee omaa laituria. Meitä jotka julkisesti vaatii turpeennoston lopettamista on näköjään vähän, mutta kuitenkin suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että turpeennosto on lopetettava.
Re:
#454: Taisto Holla, Mieskonmäki -
Mutta vaatii lisää turve-energiaa omassa blogissaan, lukaiskaapa, onkohan Paavo ollut oppi-isänä, tässä linkki:
Kysely
Metsäntutkimuslaitos kyselee Pohjois-Pohjanmaan suoasioista.
Taistolle
Kuinka niin? Minkä ihmeen gallupin mukaan on saatu tuollainen tulos? Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista on kotimaisen energian ja myös turpeen kannalla!!
MTK:n tavoite
Kalmarin kirjoitus
Kalmari kirjoittaa: Mitään elinkeinoa ei saa tehdä toisten kustannuksella.
Maalaisliiton ja Keskustan toimestahan tätä on harrastettu niin kauan, kuin ne on olleet vallassa.
Ensin laskettiin järviä ja lampia, mukamas viljelykäyttöön, joiden seurauksena
pilattiin monet lasketut vesistöt, sekä niiden myötä alapuoleiset vedet.
Maataloudella jatkettiin pilaamista ja nyt turpeella, eikä ilmeisesti yhdestäkään näistä tuhoista ole asetettu pilaajia syytteeseen, tai korvausvelvollisuuteen.
Re: MTK:n tavoite
Näytät lukevan tuota energiaohjelmaa melko selektiivisesti, ohjelman mukaan turpeen osuus vuonna 2020 on häviävän pieni, verrattuna puu- ja biopolttoaineisiin, joiden osuus vuoteen 2020 monin kertaistuu.
Tuossa linkki vielä energiaohjelmaan:
Kysely SVK:n keskustelusaitilla
http://www.kalajuttu.com/index.php?board=76.0
Käykääpä lukemassa, siellä on paljon hyviä kysymyksiä, mutta vastauksia melko niukasti.
HUOM!
Keskustelualue vaatii rekisteröitymisen eli nimimerkin takaa ei ammuta aivan suoraan, joutuu kertomaan sivuston ylläpitäjälle "kuka olen".
Taloustutkimuksen selvitys
ET kansallisesta suo- ja turvemaiden strategiasta
Re: ET kansallisesta suo- ja turvemaiden strategiasta
#467: - ET kansallisesta suo- ja turvemaiden strategiasta
Ottaa kuitenkin kantaa turpeenkäytön vähenemiseen, tässä lainaus tekstistä:
"Tulevaisuudessa bio- ja monipolttolaitoksissa puu syrjäyttää kuitenkin turpeen pääpolttoaineena, kun biopolttoainelaitosten yleistyessä fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus poltosta vähenee ja puun käyttö kasvaa voimakkaasti."
Toivottavastti myös kotimaisen fossiilisen polttoaineen käyttö loppuu.
Re: Re: ET kansallisesta suo- ja turvemaiden strategiasta
#468: Taisto Holla, Mieskonmäki - Re: ET kansallisesta suo- ja turvemaiden strategiasta
Kylläpä taas luetaan oudosti ja "kotiinpäin" kaikki tekstit.
Raportissa/tiedotteessa on maininta: "Turpeen käyttö tulee säilyttää vähintään nykytasolla sekä polttoteknisistä syistä että kotimaisuutensa ja toimitusvarmuutensa ansiosta."
ET ajaa sitä suuntaa, että puulla korvataan ulkomailta tulevaa fossiilista polttoainetta eli lähinnä kivihiiltä. Puulla ei kokonaisuudessaan korvata turvetta vaan nimenomaan ulkolaista energiaa. Turpeen käytön he haluavat pysyvän nykytasolla.
Re:
Niinpä, energia.fi on energiateollisuuden äänitorvi, sietää varauksella suhtautua heidän näkemyksiinsä.
Ote suo- ja turvemaiden strategiasta
Suo- ja turvemaastrategian mukaisesti soiden- ja turvemaiden kiintoaineen huuhtoumat ovat
- suometsätalouden kunnostusojitukset 93 kg/hehtaari eli 71 000 tonnia vuodessa
- turvepeltojen viljely 151 kg/hehtaari eli 37 500 tonnia vuodessa
- turvetuotanto 60 kg/hehtaari eli 4 580 tonnia vuodessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Kiintoaineen huuhtoumia aiheuttavat turvemaiden käytön lisäksi kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden päästöt. Strategian tietojen perusteella voidaan arvioida, että turvetuotannon kiintoainekuormitus kokonaisuudessaan on samaa luokkaa kuin turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta: typpi 1,0 prosenttia ja fosfori 0,7 prosenttia.
Turveteollisuusliitto ry:n toimitusjohtajan Jaakko Silpolan vastine Lasse Koskenniskan kirjoitukseen
FM Lasse Koskenniska laski (6.11. Keskipohjanmaa-lehdessä) Ähtävänjoen reitin turvetuotannon kiintoainekuormitusta. Kokonaisuus huomioiden turvetuotannon osuus kuormituksesta on alle yhden prosentin.
Ähtävänjoki kuuluu Luodon-Öjanjärven laskeviin vesistöihin. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Kruunupyynjoki, Purmonjoki ja Kovjoki. Koskenniskan mainitsema tuotantoala 4 300 hehtaaria (ha) koskee koko Luodon-Öjanjärven valuma-aluetta, joka on kooltaan 4 280 neliökilometriä. Alue on kaksinkertainen Ähtävänjoen valuma-alueeseen verrattuna.
Ähtävänjoen, Kruunupyyn ja Purmonjoen 2009 yhteistarkkailuraportin mukaan Ähtävänjoen vesistöalueella turvetuotannossa oli 1 484 ha. Kun lasketaan mukaan turvetuotantoon valmisteltava ala ja tuotannosta poistunut maa- ja metsätalouden käyttöön sekä kosteikoiksi siirtynyt ala, turvetuotannossa on tai on ollut 2 180 ha eli noin 22 neliökilometriä, mikä on yksi prosentti Ähtävänjoen valuma-alueesta.
Yhteistarkkailuraportti toteaa: ”Pääosa yhteistarkkailualueen vesistöihin kohdistuvasta ravinteiden ja orgaanisen aineen kuormasta on peräisin maa- ja metsätalousalueilta tulevasta hajakuormituksesta”. Turvetuotanto ei kuulu hajakuormitukseen.
Ähtävänjoen ainevirtaamaa on raportoitu vuoden 2007 yhteistarkkailuraportissa, jonka mukaan Ähtävänjokisuulla kiintoainekuormitus oli yhteensä 4 000 tonnia vuodessa. Turvetuotannon kiintoainekuormitus oli tarkkailuraportin mukaan 78 tonnia eli 2 prosenttia. Käytännössä turvetuotannon kuormitusosuus on vielä vähäisempi, sillä merkittävä osa kaikesta kiintoaineksesta sedimentoituu vesireitin varrelle.
Konsulttiyhtiö Pöyryn mukaan peltomaalta huuhtoutuu kiintoainetta 60 tonnia neliökilometriä kohden vuodessa. Metsätalouden kuormitukseksi Pöyry arvioi 17,5 tonnia neliökilometriltä. Turvetuotannon kuormitus tarkkailuraporttien perusteella on 4 tonnia neliökilometriltä vuodessa.
Ähtävänjoen valuma-alueella on peltopinta-alaa yhteensä noin 300 neliökilometriä, jolloin maatalouden kokonaiskuormitus on 18 000 tonnia kiintoainetta. Metsätalousmaiden ja suometsien kunnostusojitusalueilta tulee vesistöön tuhansien tonnien kiintoainekuormitus. Taajamilla ja haja-asutuksella sekä teollisilla toimijoilla on oma osuutensa kiintoainepäästöihin. Turvetuotannon 78 tonnin kiintoainekuormitus on kokonaiskuormituksesta joitakin prosentin osia.
Vuoteen 2015 mennessä vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti vesistökuormitus on tarkoitus vähentää puoleen. Turvetuotannon osalta tämä tapahtuu, sillä vesienkäsittelymenetelmiä kehitetään edelleen. Toisin kuin Koskenniska antaa ymmärtää, turvetuotanto on vähäinen vesien kuormittaja, eikä turvealan osuus suhteessa muihin vesien kuormittajiin tule kasvamaan.
Vesistöjemme tilaa voidaan parantaa vesienhoitotavoitteiden mukaisesti. Kaikkien toimialojen on tunnettava ympäristövaikutuksena ja kaikkien on yhdessä parannettava toimintaansa. Turveala on näissä talkoissa vankasti mukana.
Kaikki puolueet turvetuotannon kannalla, paitsi vihreät
Vaalit lähestyy. Kaikki puolueet vihreitä lukuunottamatta liputtavat turpeen puolesta. Vihreiden äänimäärä tulee galluppien mukaan putoamaan reilusti ja esim. perussuomalaiset ovat ottamassa valtaisan voiton. Perussuomalaistenkin eduskuntavaaliohjelmaan liittyvässä maaseutupoliittisessa ohjelmassa on erikseen maininta turpeestajoka kuuluu näin:
"Turve on resurssi, ei rikos".
Ja lisäksi maininta : "Turkistuotanto ja turpeennosto ovat julkisuudessa tuomittuja elinkeinoja. Perussuomalaiset kuitenkin puolustavat niitä.
Ja vielä: "Turpeen jatkojalostusta ja innovatiivista tuotekehittämistä on edistettävä".
| This discussion has been closed. |
Turkuun oma "Kelmienlahti"
Se saa sitten Turkukin oman "Kelmienlahtensa", sinne Pansion satama-alueelle.
Kertoo linkki:
http://www.turkuenergia.fi/index.php?page=09867f26bedf89402027596e5165fae
Lisää varmaan turpeennostoa Lounais-Suomessa.
Jos tuo tehdään Jyväskyläläisittäin niin se ei ole puu- ja turvevoimala, vaan TURVE- ja puuvoimala.