YLEn Areena ulkosuomalaisten käyttöön!

Harvoinpa ulkosuomalainen YLEn ohjelmia tai muutakaan suomalaista mediaa aktiivisesti seuraa, ellei esim. työn vuoksi ole pakko. Joten kun palvelu muuttuu maksulliseksi niin siihen se loppuu. Hesarillehan kävi näin jo kauan sitten.

Mutta:

Suomi on viime vuosiin saakka ollut viestintätekniikan kehityksen kärjessä, ja osaksi kiitos tästä kuuluu kulttuuriväelle joka otti uuden tekniikan ennakkoluulottomasti käyttöön, vetäen mukaansa suuren yleisön. Ilman näitä tuottajia ja käyttäjiä olisivat useimmat kännykkä- ja nettikeksinnöt jääneet lojumaan keksijöidensä nurkkiin (kunnes joku muu maailmalla olisi keksinyt ne uudelleen).

Reilussa kymmenessä vuodessa on Suomi näin lopulta päässyt maailmankartalle, kännykkä- ja nettimaana.

Mutta näyttää siltä että etumatka ollaan nyt hävittämässä.

"Yhteisöt hallitsevat tuottajia" (Communities dominate brands) on David Humen ja Tomi Ahosen oivallus 2000-luvun menestyksen edellytyksistä. Tuo lausahdus on muodostumassa mantraksi, jonka kuulee jo päivittäin yritysjohtajien puheissa kaikkialla maailmassa.

Siksi siitä on tullut itseään toteuttava ennustus: Riskisijoittajat mittaavat yrityksen arvoa sen käyttäjäyhteisön suuruuden ja aktiivisuuden perusteella, ja ovat valmiita pumppaamaan kymmeniä miljoonia kattamaan "ilmaisten" tuotteiden ja palveluiden alkuvaiheen kustannuksia tulevien mainos- tai muiden oheistuotteista saatavien tuottojen toivossa.

Tämän seurauksena myös median rooli on muuttunut: se ei enää ole yksisuuntainen kanava jonka odotetaan puskevan ulos jatkuvaa tuotantoa, vaan houkutin ja aktivoija jonka tehtävänä on temmata yleisö mukaan, säilyttää sen kiinnostus mahdollisimman pitkään - ja saada se tuottamaan sisältöä.

Suuret tuottajat kansainvälisistä TV-yhtiöistä kansallisiin sanomalehtiin ovat jo oivaltaneet että median itsessään on oltava tänä päivänä ilmaista. Median jakelijat - kaapeliyhtiöt, internet- ja käännykkäoperaattorit - valmistautuvat nekin parhaillaan aikaan jolloin sen välittämisestäkään ei enää voi ottaa rahaa (esimerkiksi kännyköitä ja nettilittymiä jaellaan monissa maissa jo ilmaiseksi).

Kuluttajat ovat oppimassa että sisällöstä ei enää tarvitse maksaa. Pikku-uutinen digi-TV:n kompasteluista Suomessa, jossa väki on huomannut että TV-lupaa ei enää tarvitsekaan jos ei hanki digisovitinta (ohjelmaahan saa ilmaiseksi satelliitista, netistä tai videolla), on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä jo ollaan.

Median kustannusrakenne muuttuu kun yleisö tuottaa kasvavan osan sisällöstä. Jäljelle jäävän kustannuksen maksaa se joka siitä hyötyy: tämä ei aina ole välttämättä mainostaja, vaan myös esimerkiksi elämystuottaja (vaikkapa jalkapalloseura) tai tiedottaja (kuten järjestö tai julkinen laitos).

Suomalainen media ei näköjään ole oivaltanut tätä, vaan on ottamassa kaksi askelta taakse. Seuraukset tästä tulevat olemaan raskaat ja näkymään nopeasti.

Luparahoitteisella televisiolla tai maksullisella sanomalehdellä ei ole enää hetkeäkään aikaa koittaa jarrutella muutosta ja odotella mitä tapahtuu. Parissa vuodessa rappio on jo niin syvällä, että mahdollisuutta nousta pintaan ei enää ole.

Siinä vaiheessa ei Yleisradiota tai Sanomia kukaan enää kaipaakaan - terve menoa eniten maksavalle ("ulkomaiselle sijoittajalle").

Mutta suurin vahinko syntyy siitä että Suomella ei enään ole mitään uutta maailmalle myytävääkään. Kun ei ollut kenttää missä kokeilla ja kehittää innovaatioita, niin ei syntynyt seuraavaa kapulaa kännyköiden tilalle tai ohjelmistoa teleoperaattoreille, ei myöskään maailmanbändiä tai muuta sisältötuotantoa.

Ollaan kuin takaisin 80-luvun pysähtyneisyyden ja regression ajassa, sillä erotuksella että Paavo Nurmen sijasta haikaillaan sitä kuinka Nokia juoksi Suomen maailmankartalle (josta se on todellisuudessa jo unohtunut) ja moitiskellaan vientiväkeä huonosta pukeutumisesta ja tapakulttuurin puutteesta kun mikään ei tunnu maailmalla myyvän.

Meillä katsotaan tai kuunnellaan lähes päivittäin suomalaisia ajankohtais- ja asiaohjelmia netin kautta, nyt kun ei radio Finlandkaan enää ole toiminnassa. Heti Areenan avautuessa yritimme mennä katsomaan ohjelmatarjontaa, mutta turhaan. Myöskään tuolloin alussa sivuille ei ollut laitettu mitään ilmoitusta siitä, että ulkosuomalaiset on suljettu palvelun ulkopuolelle. Ounastelimme kyllä, että tekijänoikeuksista taas kiikastaa, ehkä ohjelmien musiikin takia(?)

Oli tarkoitus ottaa yhteyttä YLEen ja valittaa asiasta, mutta onneksi ilmestyi tämä adressi. Tekijänoikeudet kääntyvät itseään vastaan, jos niillä estetään potentiaalista suurta asiakasryhmää edes tutustumasta siihen, millaista tuotantoa on tarjolla. Itse olemme valmiit jonkin verran maksamaankin palvelusta, mutta emme kohtuuttomia - varsinkaan musiikista, joka ei ole syy ohjelmien katseluun. Eikä tietokoneen ruudun töllöttäminen yhtään enempää juuri houkuttele.

Pakkohan tämä expattina oli allekirjoittaa, sen verran tärkeää roolia YLE kuitenkin omassa elämässänikin näyttelee. Olisi se vaan mahtavaa, jos olisi lopultakin jokin toimiva kanava käyttää YLE laatusisältöjä. Ihan älytöntä, että jonkun pitää laittaa ne laittomasti vaikka YouTubee:n ja sitten YLEn pitää poliisin tapaan valvoa käyttöä. Eikö olisi paljon miellyttävämpää, jos me täällä ulkomailla asuvat voisimme tilata "oman YLEmme". Ja siis netistä, se on nykyaikaa, sateliittitelkkari on niin 1980-lukua :)

Netti-telkkari kehittyy muutoinkin kiivaasti, kirjoittelin siitä juuri blogiini
http://digimaailma.spaces.live.com/blog/cns!F61B93AE7F48860F!507.entry

Lyhyt gallup kaikille tämän kirjoituksen lukijoille:

1) Paljonko olisit valmis maksamaan YLE Areenan käytöstä

a) alle 2 euroa/kk?
b) 2-5 eur/kk?
c) 6-10 euroa/kk?
d) 10-20 eur/kk?
e) yli 20 eur/kk?

huom: YLE TV Finland maksaa tällä hetkellä 170 eur/v = 14,16 eur/kk, sisältäen kokoelman YLE, MTV3:n ja Nelosen ohjelmia.http://www.yle.fi/tvfinland/index.htm
Maikkarin nettitv, uutisarkisto 1 eur/vrk, ohjelmat 5 eur/vrk, http://www.mtv3.fi/nettitv
Nelosen nettitv, 6 euroa/kk http://www.nelonen.fi/nettitv/maksu.asp

2) Millä tavalla haluaisit tilata palveluita:
a) maksaisin vain käytöstäni
b) kuukausimaksulla?
c) vuosimaksulla?
d) jotenkin muuten miten?

Kootaan tähän vähän mielipiteitä, niin saadaan asiaa ja addressia konkreettisemmaksi.

Laitoin kysymyksen myös vastattavaksi nettimuotoisena Hollannin suomalaisten nettisaitille http://hollannikkaat.blogs.fi/

30 vuotta sitten tehtiin suullinen sopimus Suomen tv:n näkyvyydestä täällä Ruotsissa (ja vice versa), mutta muutama vuosi sitten YLE sammui Suur-Tukholman alueelta, kun Nackan lähetin sammutettiin. Nyt tilanne on se, että kukaan ei ota vastuuta näkyvyydestä, ja Oulunkin korkeuden lähetin sammutettiin, joten Ruotsin itärannikon kaupungit ovat vailla YLE:n ohjelmaa.

Poliitikot ja publicservice-johtajat tekivät kuitenkin jonkunsorttisen alustavan sopimuksen, ja Suomi näyttää sitä totetuttavan; Ruotsin tv:n näkyvyys paranee koko ajan. Samalla YLE on nyt passitettu maksullisten kaapelikanavien satojen kanavien joukkoon, ja ne suurimmat (ComHem kärjessä) ovat poistaneet YLE:n perustarjonnastaan. Urdu, arabia, espanja, turkki ja moni muu kieli sinne mahtui - mutta ei tämä suurin ulkomaalainen. "Ei ole kysyntää" - väitetään.

Moni vanhus on nyt tosi surullinen, kun lähetykset ovat kiven takana ja Junger Hesassa ei näytä tajuavan todellisuutta. Muutaman vuoden kuluessa täällä on laskujen mukaan 80 000 suomalaista eläkeläistä, eikä Ruotsin radio/tv tarjoa heille paljoakaan. Nuorille ei ole käytännöllisesti katsoen mitään. Kun kokkaridelegaatiot käyvät Suomesta, heille selitetään, että onhan kanava mukana tarjonnassa, mutta kun se on vain teoriaa. Käytäntö on toinen.

Kun tähän vielä lisätään nämä YLE Areenan hölmöilyt ja se, että muutkin suomalaiset radiot vaiennettiin pari vuotta sitten netistä, niin voidaan vain hämmästyneinä todeta, että Suomen ja Ruotsin välille on rakennettu digitaalinen Berliinin muuri, eikä Suomen pää tunnu olevan asiasta ollenkaan pahoillaan.

Ruotsin radio teki hiljan juttua siitä, miten kurdien piraattitelevisio lähettää Tanskasta suoraan Turkkiin, koska "Turkin valtio tarjoaa vain kaksi tuntia viikossa televisio-ohjelmaa kurdin kielellä". Hahahahaa, jos YLE tai Ruotsin televisio tarjoaisi kaksi tuntia viikossa suomea, niin se olisi edistystä täällä!



Johanna Parikka Altenstedt
toimittaja ja sosiologi

Pienenä jatkeena Johannan kirjeeseen voin lisätä, että jos ei kohta sieltä vanhasta kotimaasta ala tulla tukea niin suomenkieli ja meidän suomalaisten lailliset oikeutemme ovat todella vaarassa pyyhkiytyä ainakin Ruotsin kartalta. Esim. de facto monopoliasemassa oleva kaapeliyhtiö Comhem on jo pari vuotta sitten tehnyt kaikkensa tukahduttaakseen TV Finlandin lähetykset 1,7 pakkoliitetyltä katsojaltaan. Paikalliset vähemmistökansan "edustajamme" nyökyttelevät ymmärtäväisen hiljaa meidän ruotsinsuomalaisten tilanteen luisuessa käsistä, itse uhrattuaan mahdollisen moraalinsa sekä taistelutahtonsa kukin omille puoluepoliitikan alttareilleen.

Karvalakkilähetystön äänet ja paikallisten etujärjestöjen kannanotot eivät yllä päättävien elimien tietokoneitten delete-nappulaa pidemmälle, jopa Euroopan neuvoston muistutukset ja moitteet kuitataan tässä maassa ylimalkaisella olankohautuksella.

Puolisen miljoonaa ruotsinsuomalaista vanhuksineen, lapsineen, kouluineen ja tiedotusvälineineen sinnittelevät päivästä toiseen unohdetun lapsipuolen asemassa - kuinka ihmeessä tähän on voitu päätyä?!

Tahi vielä paremmin - kuinka tähän tilanteeseen saataisiin korjausta?!

Kaikki suomalaiset ja suomenmieliset nyt mukaan yhteiselle asialle - ei kirvestä kaivoon vaan sisua ämpäriin!

Ei tämä sota yhtä miestä kaipaa, se tarvitsee meitä kaikkia.

Terveisiä teille kaikille kautta suuren maailman!

Pertti Johannes Koistinen, Karvalakkilähetystön rivijäsen, Anttola/Tukholma

Asun vakituisesti Italiassa, ja itselleni Areenan tapaiset mahdollisuudet kuulla suomenkieltä ja seurata Suomen uutisia ovat todella tärkeitä. Kieltä on todella vaikea pitää elävänä, jos pelkästään lukee kirjallisuutta tai silloin tällöin uutisia.
Vielä tärkeämpi elävä kielikontakti on ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille, omat lapsenikin ovat vaarassa menettää varsin hyvän äidinkielen taitonsa, jos en voi tarjota heille muuta kuin omaa höpötystäni, elokuvia ja kirjoja.
Maksullisuudesta en tiedä; luulen, että muutaman euron kuukausihinta ei oikeastaan muuttaisi YLE:n kannalta asiaa ja toisaalta liian kallista palvelua tustkin tulisi käytettyä.

Tämän on oltava ulkosuomalaisten perusoikeus.
Ismo Söderling

Suomalaisia asuu yhä enemmän ulkomailla. Erityisten suomalaisten lasten on voitava ylläpitää oman kielensä taitoa. sekä kaksikielisten lasten on oikeus saaada vahvistaa omaansa.Siksi kannatan addressin sisältöä, koska olen kaksikielisten lasten isoäiti

Suomen kieli on kuoleva kieli. Tallalailla siita pidetaan huolta. Tai sit ei.