Metropolian musiikin koulutusohjelman puolesta

Olen lopen kyllästynyt muusikoiden itsensäkin parissa ilmenevään jankutukseen "muusikoita koulutetaan liikaa, koulutuspaikkoja on liian paljon, tulee työttömiä muusikoita". Se on uskomattoman lyhytnäköistä. Koko ruikutus osoittaa, miten täydellisesti kokonaisuudentaju puuttuu näiltä ”muusikoiden paljoutta” valittavilta muusikoilta. Pohdin, onko näillä ihmisillä itsellään vaikeuksia työllistyä tai eivätkö mahdolliset duunit kelpaa.

Juttuhan on Suomessa pyörinyt näin: Meillä on ollut tietty määrä musiikkioppilaitoksia, kouluja, opistoja, konservatorioita, AMK ja Sibelius-Akatemia. Nämä laitokset ovat työllistäneet valtavan määrän muusikoita. Kun nyt tämän ”muusikoita koulutetaan liikaa” -jankutuksen seurauksena kulttuuria ymmärtämättömät päättäjät ovat alkaneet sulkea ja pienentää musiikkioppilaitoksia, niin seuraus on juuri se, mitä pelättiin: Kohta muusikoille ei oikeasti ole töitä, muusikoiden työpaikat menevät.

Aiemminhan musiikkioppilaitoksista valmistuneet usein työllistyivät musiikkioppilaitosten opettajina, jotka taas opettivat seuraavan sukupolven musiikkioppilaitosten opettajia. Joistakin tuli toki myös orkesterimuusikoita ja joistain yksittäisistä säveltäjiä tai solisteja. Ammattilaisten lisäksi kasvatettiin myös taiteen rakastajia ja yleisöä. Tätä kiertokulkua, jossa opetustointa harjoitetaan tietyn taideilmiön jatkamiseksi ja olemassaolon turvaamiseksi, nimitetään sivistyneistön parissa kulttuuriksi. Kun tämä ilmiö nyt hitaasti lakkautetaan, on Suomi pian yhtä taiteenalaa köyhempi. Jo Sibeliuksen päivistä alkanut, huolellisesti ja rakkaudella rakennettu ainutlaatuinen kulttuuri-ilmiö murenee tomuksi. Jäljelle jää vain halpahintaisia purkkahittejä tuottava kaupallinen markkinakoneisto, jonka latteat sävelmät unohtuvat muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua, kun niillä on tahkottu sitä ennen tarpeeksi rahaa. Tätä viihdettä ei tarvitse tukea, se maksaa itse itsensä.

Kyllä muusikkona voi tänä päivänäkin elää, jos siihen on riittävästi tahtoa. On muistettava, että lahjakkaankaan muusikon leipä ei ole ollut koskaan kovin leveä: Muuten säveltäjänerot kuten Mozart, Chopin ja Brahms eivät olisi joutuneet elättämään itseään sivutoimisina soitonopettajina. Jos haluaa päästä rikkauksiin kiinni, kannattaa hakeutua muulle alalle. Muusikon ammatti vaatii kutsumusta, todellista rakkautta taiteeseen ja vähän uhrautumistakin.