Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Viljaa ei riitä

varastoitavaksi

Satoennusteet heiluttelevat maailman viljapörssejä samaan tapaan kuin huhut ja ennusteet muitakin pörssikursseja. Maailman viljasadosta on ennakoitu tulevan ennätyksellisen, joten pörssihinnat ovat olleet laskussa. Hinnat kävivät alimmillaan kolmeen vuoteen.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennusti heinäkuussa, että maailman viljasato nousee tänä vuonna seitsemän prosenttia viime vuotista satoa suuremmaksi. FAO:n mukaan ruuan maailmanmarkkinahinnat laskivat heinäkuussa kaksi prosenttia kesäkuuhun verrattuna.

Ruuan maailmanmarkkinahintojen tilapäisestä laskusta huolimatta, FAO on ennakoinut ruuan hinnan nousun jatkuvan. Järjestön laskelmien mukaan hinnat ovat nousseet 70 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2012.

Yhdysvaltojen maatalousministeriön (Usda) alkuviikosta julkistaman sato- ja varastoraportti muistutti, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Maissi- ja soijasadot ovatkin Yhdysvalloissa jäämässä ennakoitua pienemmiksi. Pörssihinnat kääntyivät heti nousuun.

Vaikka ennusteet ennätyssadosta toteutuisivatkin, viljaa ei riitä varastoihin, koska kulutus kasvaa edelleen tuotantoa nopeammin. Usdan arvion mukaan esimerkiksi vehnän kulutus on 1,5 miljardia kiloa enemmän kuin tuotanto. Maailman vehnävarastot supistuvat jo neljättä vuotta peräkkäin.

Kiinan merkitys myös maailman viljamarkkinoilla on kovassa kasvussa. Kiina on lisännyt viljahankintojaan nopeasti. Esimerkiksi vehnän tuonti on kolminkertaistunut parissa vuodessa. Lisääntynyt kulutus on johtanut siihen, että kiinalaiset ovat myös hankkineet viljelysmaata muun muassa Afrikasta.

Maailman viljapörssien heiluminen ennusteiden perässä osoittaa, kuinka herkästä asiasta ruuan tuotannossa on kysymys. Maailman ruokahuollossa eletään edelleen kädestä suuhun, eikä merkittäviä varmuusvarastoja ole missään. Maailman ruokaturva on heikoissa kantimissa.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro moittikin keväällä EU-komissiota ruokaturvan unohtamisesta maatalousuudistuksen yhteydessä. Hänen mielestään 3–4 vuoden kuluttua tarvitaan uusi maatalousreformi, jonka lähtökohdaksi otetaan ruuan saatavuuden turvaaminen.

Kotimaisesta viljasadosta ennakoidaan keskinkertaista. Tike ennusti vajaa kuukausi sitten, että viljasadosta on tulossa 300 miljoonaa kiloa viime vuotista suurempi. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan satoarvio tulee alenemaan, koska kasvustot eivät ole niin hyviä kuin vielä kesällä näytti (MT 14.8.).

Sato-odotukset vaihtelevat maan eri osissa. Etelä- ja Lounais-Suomessa heinäkuun sademäärä jäi viidennekseen normaalista. Pohjois-Suomessa sen sijaan satoi heinäkuussa tavanomaista enemmän.

Viljasatoa koskevat ennusteet ovat kuitenkin vain ennusteita. Viljasadon määrä ja laatu ovat selvillä vasta sen jälkeen, kun sato on korjattu laariin. Esimerkiksi viime syksy oli vaikea, koska runsaat sateet häiritsivät puinteja. Osa sadosta jäi kokonaan korjaamatta. Märkä syksy vaikeutti myös lannan levittämistä ja syysviljojen kylvöä. Ruisala onkin tänä vuonna EU-ajan pienin.

Puinnit ovat lähdössä käyntiin. Tulevien viikkojen säät ratkaisevat sadon määrän ja laadun. Nyt tarvitaan poutaa, jotta sato saadaan korjattua laadukkaana ja kuivatuskustannukset pysyvät kurissa.