Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Seinäjoen turvesuo muuntui kosteikoksi

SEINÄJOKI (MT)



Seinäjoen Kurjennevan entiselle turvetuotantoalueelle rakennettiin vuoden 2012 lopulla kosteikko vesilintuja silmällä pitäen. Viisivuotisen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen piiriin kuuluva Kurjennevan suo on yksi yli kolmestakymmenestä kosteikkohankkeesta eri puolilla maata.

Vuonna 2007 turvetuotannosta poistetun alueen omistaja, turve-alan yrittäjä Timo Orava Vaskiluodon Voima Oy:sta sekä Kurjennevan puuston konetyöhakkuusta ja kaivinkonetöistä vastannut Risto Lautamaja Etelä-Pohjanmaan turve Oy:sta ovat olleet aktiivisesti mukana kosteikon rakentamisessa alusta saakka.

”Olen tästä hankkeesta ihan ylpeä, tämä on suon uusi syntymä. Eipä siitä vuosia jatkuneesta pahanteostakaan turpeennostossa haittaa ollut, kun luonnolle ei ole pahasti käynyt”, Lautamaja veistelee.

Kurjennevan kosteikon perustamisella luodaan vesilinnuille elinympäristöjä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko puhdistaa alueen maa- ja metsätalousvesiä ja palvelee ihmisiä virkistyspaikkana.





Paikallisten
osallistuminen ratkaiseva



Kotiseutukosteikko Life -hankkeen projektipäällikkö Juha Siekkinen näkee paikallisten maanomistajien ja asukkaiden roolin ratkaisevaksi kosteikkojen onnistumisen kannalta.

”On tärkeää, että maanomistajat kokevat alueen omakseen. Nyt puolivälissä oleva hanke on edennyt hyvin, mutta kun se on ohi, jää jälkihoito täysin paikallisten vastuulle.”

Talkooväestä on suuri apu paitsi käytännön töissä, myös kustannuksia ajatellen.

”Kurjennevan kosteikko maksaa suunnitteluineen noin 15 000 euroa. Hanke on käytännössä aika halpa.”





JUKKA KOIVULA