Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Suomi putoamassa

talouskelkasta

Vaikka EU-maiden talouskasvu on vasta oraalla, näyttää siltä, että pahin vaihe talouskriisissä on tällä kertaa ohi. Kasvu on kuitenkin niin heiveröistä, ettei se jaksa kääntää työttömyyttä laskuun. Työttömyyden arvioidaan nousevan tänä vuonna 12 prosenttiin.

Euroopan komission tiistaina julkaiseman ennusteen mukaan kaikkien EU-maiden taloudet ovat kasvussa. Euromaiden talouksien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Kasvua tukevat sekä kotimaisen kysynnän että investointien piristyminen.

Suomen kannalta komission ennuste on karu, koska maamme talouskasvu ei pysy muiden euromaiden tahdissa. Suomen talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia.

Suomea heikompia kasvulukuja ennakoidaan vain Kyprokselle ja Slovenialle. Saksalaisen tutkimuslaitoksen CEP:n maanantaina julkaiseman katsauksen mukaan Suomi on siirtymässä Euroopan ongelmamaiden joukkoon, koska talouden näkymät ovat muuttuneet ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Arvion mukaan Suomen luottokelpoisuus on heikkenemässä nopeasti.

Ei ole kuin vajaa kolme vuotta siitä, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esiintyi tiukkana EU:lta apua pyytäneitä maita kohtaan. Kyprosta lukuun ottamatta apuun turvautuneiden maiden talouksien kasvu pyyhältää Suomen ohi. Ellei suunta muutu, saattavat opettajan ja oppilaan paikat tulevina vuosina vaihtua.

Talouskasvun vauhdittamisen sijaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on keskittynyt rakenteellisiin uudistuksiin ja julkisen talouden velkaantumisen hidastamiseen.

Hallituksen tavoitteet ovat sinänsä tärkeitä, mutta ilman talouskasvua velkaantumisen kasvun taittaminen ei onnistu. Asiantuntijoiden mielestä verotuksen kiristämiseen ei ole talouskasvun turvaamiseksi enää varaa. Nyt on julkisen sektorin supistamisen vuoro.

Rakenteelliset uudistuksetkaan eivät auta ainakaan akuuttiin tilanteeseen. Eduskunnassa käydyn välikysymyskeskustelun perusteella vaikuttaa lisäksi siltä, ettei rakenneuudistuksistakaan ole yksimielisyyttä edes hallituspuolueiden kesken.

Hallitus kokoontuu ensi kuussa budjettikehysneuvotteluihin. Vielä muutama viikko sitten sekä pääministeri Katainen että valtiovarainministeri Urpilainen olivat yhtä mieltä, että julkisen talouden sopeuttamistarve on kehysriihessä kolme miljardia euroa. Tästä tavoitteesta on jo luovuttu. Sopeuttamistarve halutaan jakaa kolmelle vuodelle.

Koska osa sopeuttamisesta on tarkoitus jättää tulevalle hallitukselle, kutsui pääministeri poikkeuksellisesti oppositiopuolueet keskustelemaan velkaantumisen kasvun taittamisesta. Keskustelun tulos oli ennakoitu. Puolueet ovat yksimielisiä velkaantumisen taittamisen tarpeellisuudesta. Muusta ei sitten keskusteltukaan.

Veronkorotusten sijaan hallituksen on keskityttävä siihen, miten talouteen saadaan lisää vauhtia.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä nyt tarvitaan vaikeiden päätösten ohella kasvuohjelma, jolla vahvistetaan yrityksiä ja lisätään investointeja. Marttila muistuttaa, että puun käyttöä voidaan lisätä kolmannes nykyisestä. Puuta voidaan hyödyntää lisää perinteisten alojen lisäksi biopolttoaineiden valmistuksessa. (MT 26.2.)

Pärjätäkseen kansainvälisessä talouskilpailussa Suomen on nykyistä paremmin kyettävä hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Metsä tarjoaa tähän paljon mahdollisuuksia. Niihin pitää kiireesti tarttua.

’’

Suomi on siirtymässä ongelmamaiden
joukkoon.