Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

19.3.2014 KP24
Keskipohjanmaa: Energiapolitiikkaan saatava muutos

Pietarsaaressa toimiva Ahlholmens Kraft on yksi esimerkki voimaloista, jotka ovat joutuneet päättäjien lyhytnäköisyyden takia muuttamaan suunnitelmiaan. Metsähakkeen ja turpeen hinnan nousun takia sähköä ja lämpöä tuottava laitos on korvannut kotimaisia polttoaineita kivihiilellä. Sen osuus oli pari vuotta sitten vain kymmenisen prosenttia, ensi vuonna kenties jo 60-70 prosenttia. Syy on yksinkertainen: kivihiili on nyt halpaa.
Kehityksen taustalla ei ole pelkkä poliitikkojen pahantahtoisuus tai ymmärtämättömyys. Maailman energiamarkkinat ovat kokeneet ison murroksen sen jälkeen, kun Yhdysvallat ryhtyi poraamaan maaperästään liuskekaasua ja -öljyä. Liuskekaasun käytön nopea kasvu on romahduttanut maakaasun ja sen perässä kivihiilen hintaa. Yhdysvaltain päästöt ovat vähentyneet kuudella prosentilla.

Eurooppalaisesta näkökulmasta tilanne on kääntynyt päälaelleen. EU:n hyvää tarkoittavat ilmastotavoitteet ja toimenpiteet ovat tähdänneet siihen, että pahimmista saastuttajista pitäisi päästä eroon.

Päästökauppa ei kuitenkaan toimi niin kuin piti. Päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet. Hiilidioksiditonnin päästäminen taivaalle maksaa nykyisin viisi euroa. Uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisäämiseksi tarkoitetut tuet ja veroedut ovatkin kääntyneet tukemaan hiilen käyttöä.

Yle TV1:n MOT-ohjelma (17.3.) kertoi suorastaan surkuhupaisia esimerkkejä siitä, millaisiin päättömyyksiin energiapolitiikassa on ajauduttu eri puolilla Eurooppaa. Myös ohjelman asiantuntijat myönsivät kömmähdykset. Kansliapäällikkö Martti Hetemäki puhui hyväntahtoisesta hölmöilystä. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi, ettei turpeen käytön rajoittamisella ollut tarkoitus lisätä kivihiilen käyttöä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kuvasi järjestelmää sekamelskaksi, joka ei ole kenenkään hallinnassa.

On korkea aika ottaa tilanne hallintaan. Turpeen ja puuhakkeen kilpailukykyä on järkevää korjata, vaikka turpeen käytöstä koituukin ympäristöhaittoja. Ei turve kuitenkaan pahempaa ole kuin kivihiili, ja pluspuolena se sentään tarjoaa työtä Suomessa.

Kun hallitus joutuu kasaamaan pysähtyneen talouskasvun, teollisen rakennemurroksen, suurten budjetti- ja vaihtotasealijäämien paineessa tuskallisia sopeutusohjelmia, energiapolitiikassa sille on tarjolla yksi kasvu- ja työllisyystoiveita herättävä mahdollisuus. Puun ja kaiken bioenergian hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Teknologioiden kehittyminen saattaa avata nopeastikin uusia näkymiä.

Erilaisten yritystukien kokonaismäärää voi olla terveellistä leikata. Se raha mikä jää on kuitenkin järkevää suunnata parhaiten uutta työtä luoviin ja energiaomavaraisuutta edistäviin kohteisiin.

Professoriryhmä totesi äskettäin, että Suomi kulutti vuonna 2012 tuontienergian hankintaan 8,5 miljardia euroa. Ryhmän mielestä siitä olisi paljon korvattavissa uudella energiapolitiikalla jo tällä vuosikymmenellä. Muutamassa vuodessa olisi mahdollista synnyttää jopa 30 000 uutta työpaikkaa. Luulisi tarjouksen kiinnostavan hallitusta.

Viimeistään maailmanpoliittisen tilanteen kiristymisen pitäisi olla herättäjä, joka saa päättäjät ymmärtämään kotimaisen energian merkityksen. Kaikkea tuontia ei voi korvata, mutta paljon kuitenkin.


Arto Hietalahti