Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Uutiset Kotimaa
Tutkija: Suomi ei selviäisi ilmaston neljän asteen lämpiämisestä
31.3.2014 13:46 63

Heli Saavalainen

Helsingin Sanomat
Ilmastonmuutoksesta voi olla Suomelle ja muulle Pohjois-Euroopalle jopa etua, sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtaja Mikael Hildén. Tänään julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti kuitenkin korostaa, että vaikka ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset näkyvät selkeimmin kehitysmaissa, niiden vaikutukset heijastuvat kaikkialle maailmaan. Ilmastomuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit voivat esimerkiksi kiihdyttää muuttoliikkeitä ja kärjistää konflikteja. Toimittaja Ruut Tolonen, kuvaus ja editointi Janne Järvinen.

Ilmaston lämpeneminen neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä olisi Suomelle vahingollista, arvioi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) vanhempi tutkija Kaija Hakala. Hakalan mukaan näin suuri lämpeneminen olisi vahingollinen Suomen ruokatuotannon kannalta.

Hurjimpien ennusteiden mukaan ilmasto lämpenisi Suomessa jopa kuudella asteella, jos fossiilisten polttoaineiden poltto jatkuu nykytahtiin.

Parin asteen lämpiäminen saattaisi sen sijaan jopa helpottaa Suomen ruokatuotantoa.

"Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto tuo aluksi myös hyötyjä muun muassa pitenevän kasvukauden mukana", Hakala sanoo.

Hallitustenvälisen ilmastonpaneeli IPCC julkaisi maanantaina tuoreen ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan raporttinsa.

Raportin viesti oli, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille ympäri maailmaa.

Myös Suomen pitäisi ryhtyä sopeutumaan muutoksen seurauksiin, painottaa Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Hän puhui raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

"Vesivarojen saatavuus muuttuu, ja ravintokasvien menestyminen muuttuu. Suurimmat riskit koskevat ravinnontuotannon häiriintymistä", Taalas sanoi.
Johanna Vuonokari / Lehtikuva
Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnontuotantoon ja maatalouden vesiensuojeluun Suomessakin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnontuotantoon ja maatalouden vesiensuojeluun Suomessakin.

Suomessa sopeutumisstrategiaa päivitetään jo, korosti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

"Sään ääri-ilmiöt voimistuvat myös Suomessa. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, ja sopeutumiskeinot pitää integroida koskemaan kaikkea toimintaa", hän sanoi.

Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter on yksi IPCC-raportin kirjoittajista. Hän toivoo, että päätöksentekijät ottavat tutkijoiden tuottaman tiedon vakavasti.

"Jos riittäviin päästövähennystoimiin ei ryhdytä, taustalla väijyy pelko siitä, että jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää. Tällainen kynnys voisi olla esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden peruuttamaton sulamiskehitys", Carten sanoi.

"Euroopassa ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin. Alppien ja muiden vuoristojen jäätiköt kutistuvat ja laajeneva osa ikiroudasta sulaa. Metsien kasvu kiihtyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, myös Suomessa, ja metsien eliölajeista osa runsastuu, osa taantuu. Metsäpaloriski kasvaa Etelä-Euroopassa", Carter luetteli alueellisia vaikutuksia.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on sulana pitempiä aikoja syksyllä ja talvella. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Tämä tuo haasteita erityisesti maatalouden vesiensuojelulle.

Eläinlajistossa Suomen ilmaston lämpeneminen näkyy jo esimerkiksi lintujen aikaistuneena kevätmuuttona ja myöhentyneenä syysmuuttona.

Järjestöt: Suomen ilmastopolitiikka on näköalatonta13:49
Ilmastoraportti: Talouskasvu romahtaa, viljasadot tyrehtyvät, myrskyjä luvassa9:15