Porotalouden aiheuttamat vahingot yksityistä ihmistä kohtaan tulee saada loppumaan!

#107: Sani Kunnari -

Samaa tekevät täällä Pudasjärven Jongulla,sipulimaa piti kyntää kun polkeneet,paskoneet,ym. perunamaa myöskin

poljettu+ulosteita,samoin muut puutarhan kasvit.Pihalla makaavat aamusella,kun nousee ylös.Vanhukset eivät tohdi

etes kauppa-autolle mennä yksin,eikä lapset leikkiä,uida ym. ulkona,kun on isoja sarvipää poroja,eivätkä lähde,kuin

viiden metrin päästä,kun huuteloo,kuopivat vaan ja kun hätistää pois,niin ovat muutaman minuutin päästä takaisin.

Ovat asustaneet pihapiirissä jo kevät talvesta saakka.POROISÄNNÄLLE,POROMIEHILLE OVAT KYLÄLÄISET SOITTANEET

USEASTI,MUTTA NAURESKELEVAT VAIN EIVÄTKÄ NOUDA POIS ?

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 424/2010 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että perustuslain 10 §:ssä mainittu oikeus kotirauhasta toteutuu jokaiselle myös porojen laidunalueilla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Poronhoidon harjoittamisoikeus on poronhoitolain 3 §:n mukaan vapaata maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta poronhoitolaissa säädetyin rajoituksin. Poronhoitolain 31 §:ssä säädetään, että poroja on hoidettava siten, etteivät ne aiheuta vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella poroja on lisäksi hoidettava siten, etteivät ne pääse pihoihin ja puutarhoihin.

Jos poroja ei ole hoidettu edellä kuvatulla tavalla, maanomistajan tai vahinkoa kärsineen on ilmoitettava asiasta paliskunnalle, jonka tulee toimittaa porot välittömästi pois. Jos paliskunta laiminlyö velvollisuutensa, maanomistajalla tai vahinkoa kärsineellä on oikeus toimittaa porot pois paliskunnan kustannuksella. Poronhoitolaki asettaa siis selvän velvoitteen paliskunnalle huolehtia siitä, että porot eivät aiheuta haittaa pihoille ja puutarhoille.

Poronhoitolain 32 §:n mukaan paliskunta on velvollinen rakentamaan aitaamaan viljelysten ja muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella myös puutarhojen, vakinaisten asuntojen pihojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden suojaamiseksi poroilta. Lisäksi maanomistaja voi vapaaehtoisesti suojata omaisuuttaan aitaamalla alueensa.

Lisäksi poronhoitolain 36 §:ssä säädetään arvioimislautakunnasta, jonka tehtävänä on ratkaista edellä mainittua aitaamisvelvollisuutta koskevat riidat. Arvioimislautakunnan päätöksestä voi nostaa moitekanteen yleisessä alioikeudessa.

Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että poronhoitolaissa on periaatteessa riittävällä tavalla huolehdittu siitä, että poronhoito ei aiheuttaisi haittaa alueen muille toiminnoille. Käytännössä ongelmia kuitenkin varsin kattavasti esiintyy. Maa- ja metsätalousministeriö on vuosien saatossa useaan otteeseen kiinnittänyt Paliskuntain yhdistyksen huomiota kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin ongelmiin. Myös paliskuntien ja muiden paikallisten välillä on yritetty pitää yllä keskusteluyhteyttä. Koska lainsäädännöstä ja sitä edistävästä ohjeistuksesta huolimatta ongelmia edelleen esiintyy, on maa- ja metsätalousministeriön todettava, että säädetty järjestelmä ei ole toiminut suunnitellulla tavalla. Tätä huomiota tukevat lukuisat asiaa koskevat valitukset ja kantelut usean viime vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriössä tullaan selvittämään poronhoitolain uudistamistarpeita. Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ongelma tulee olemaan yksi olennainen osa tästä selvitystyöstä. Eräs mahdollisuus ongelmien ratkaisemiseen on tehokkaampi toimenpide- ja vahingonkorvausjärjestelmä.

Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila