Luontaishoitoja uhataan rajoittaa Suomessa

Lääkärin koulutuksessa painotetaan päätöksentekoa perustuen parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tutkimustietoon ja vasta sen puuttuessa empiiriseen tietoon pohjautuen.

Uskomuslääkintämuodoista on yleensä joko hyvin vähän tai ei lainkaan tutkimustietoa tai sitten saatavilla tutkimustieto ei puolla hoitojen hyödyllisyyttä. Mm. suositusta homeopatiasta on tehty laajoja hyvän tieteellisen tutkimustavan mukaisia tutkimuksia, joissa homeopaattisen valmisteen teho on ollut placeboon verrattavaa, sama jos kraanavettä joisi.

Vaikka suurin osa uskomuslääkinnästä onkin itsessään "harmitonta" ja voi toimia placebo-vaikutuksen kautta potilaan hyödyksi, voi pelkästään uskomuslääkintään tukeutuminen johtaa viivästyneeseen hoitoon hakeutumiseen ja sairauden etenemiseen. Suomessakin tunnetaan tapauksia, joissa diabeetikkopotilas on kuollut tai halvaantunut jäädessään ilman tarvitsemaansa insuliinihoitoa, kun on luottanut uskomuslääkitsijän kykyihin.

Käsittääkseni lain tarkoituksena on estää mm. lasten joutuminen uskomuslääkitsijöiden uhreiksi, samoin kuin syöpäsairaiden rahastaminen valheellisella toivolla. Tämä lienee enemmän kuin toivottavaa.
Tarkoituksena ei ole kieltää vaihtoehtoisia hoitomuotoja kokonaan, minimoida vain niiden aiheuttamat haitat.