Susan Kuronen - lopeta se avautuminen

Arto Virtanen
Klaukkala

/ #81

11.02.2007 09:52

Olen samaa mieltä monien kommentinantajien kanssa siitä, että Susan Kuronen on käyttäytynyt tyhmästi ja mennyt harkitsemattomissa reaktioissaan liian pitkälle. Mutta menevätköhän monet asiaa yllä kommentoineet myös liian pitkälle. En lainkaan ymmärrä monessa viestissä täysin sumeilematta esiintyvää huorittelua, enkä kohtuuttomuuksiin paisunutta lynkkausmentaliteettia.
On selvää, että Kuronen on pyrkinyt hyötymään suhteesta, mutta onko hän pyrkinyt hyötymään taloudellisesti vai pelkästään kohentamaan ilmeisen kohennuksen tarpeessa olevaa itsetuntoaan, sitä voi lähteä miettimään, jossa yrittää pelkän teilaamisen sijasta vähänkään ymmärtää hänen melko käsittämätöntä käytöstään. Ilmeisen naiivi ihminen hän on, ja siksi hänen yrityksensä voittaa jotakin takaisin menetyksestään on johtanut yhä isompiin ongelmiin mm. haaskamedian kanssa. Yksinkertaisestihan kysymys on siitä, että Susan Kuronen ei ole päässyt yli siitä kokemuksesta, että hän ehti kuvitella itsensä pääministerin rinnalla seisovana edustusvaimona, ja seuraavana hetkenä hänellä ei ollutkaan enää mitään. Seuraavaksi hän halusi tulla ymmärretyksi jonkinlaisena syyttä suotta hylättynä naisena ja hakea sekä kansan tukea että julkisuuden oletettua terapeuttista vaikutusta, mutta metsään meni, ja entistä pahemmin: julkisuus ei tarjoa ihmisille terapiaa, vaan nimenomaan vaatii ihmiseltä kestävää persoonaa.
Nämä, jotka mielellään huorittelevat Susan Kurosta, eivät julkisuuden myllytyksessä kestäisi yhtään paremmin.
En halua ymmärtää Kurosta yhtään sen paremmin kuin on välttämätöntä. Mielestäni hän on aiheuttanut hyvin paljon vaivautumisen tunnetta ja suorastaan stressannut iltapäivälehdistöä lukevaa yleisöä kerta kerralta vieraantuneemmilla reaktioillaan, mutta tässähän teille on jotain väkevämpää kaiken maailman pliisujen Tosi-Teeveiden tilalle.
Nyt vain toivoisi, että Susan Kuronen saisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet koota itsensä ja palata patologisoituneista prinsessakuvitelmistaan takaisin siihen tuhkimoelämään, jota suurin osa meistä kuitenkin joutuu viettämään.