5-viikkoiset koiranpennut ovat liian nuoria erotettavaksi emostaan

mitä isompi rotu on määrällisesti sitä enemmän siellä tapahtuu sekä hyviä että huonoja asioita, sehän on selvää. Mutta pointtihan on se että emä ja ihminen ei mitenkään kilpaile ajasta pentueen kanssa vaan tukee toisiaan. Ihmisen kuuluukin opettaa ja olla ja kuskata hoitaa sosialistaa mitä ihmeellisimpiin asioihin ja mitä kaikkea voisi luetellakaan tässä pentujen kanssa, heti kun silmät ovat avautuneet,mutta myös emälle on annettava mahdollisuus olla oman tyylinsä mukaisesti pentujen kanssa,joku vain vilasee niitä ohimennen ja toinen taas viettää aikaa leikkien ja imettäen paljon kauemmin.Pennut myös oppivat suhtautumista erilaisiin asioihin nimenomaan esimerkistä.

En tiedä kaikkea tästä aiheesta mutta kiinnostaa minua kovasti ja olen kodissani pitänyt synnyttäviä narttuja useammasta rodusta yhteensä noin 40 kertaa. Koskaan ei ole emä vielä viisiviikkoisina jättänyt niitä huomioimatta mitenkään, mikä mielestäni olisi merkki siitä, että niin voisi luonnossa käydä.Ja luonnonmukaisuuteen varmaan olisi hyvä tässä pyrkiä.Yleensä pentujen ollessa siinä 8-9 viikkosia alkoi tapahtua selvästi irtaantumista, joku kyllä imetti vielä,(ei ravitsemuksellista merkitystä) toinen oli vain öisin niiden kanssa samassa huoneessa tai jopa samassa pedissä,kaikki antoivat ison koiran esimerkkiä ihmisperheessä elämisestä.

Miksi muuten pennun pitäisi osata syödä kiinteä ruokaa 3vkoa vanhana jos emän maito riittää hyvin?

Anteeksi, olen vain julmetun utelias.