Kirjallisuuden oppiaineen säilyttämisen puolesta

Jyväskylän yliopiston erikoisuus, eli kirjoittamisen ja kirjoittamisen teorian opiskelu on ehdoton valtti, minkä rinnalle sopii erinomaisesti laadukkaaseen kirjallisuuden opetukseen panostaminen. Paljon puhutaan korkeakoulujen profiloitumisesta - itse näen Jyväskylällä paljon potentiaalia profiloitua nimenomaan korkeakouluksi, jossa on laaja-alainen sanataiteisiin painottunut yksikkö. Tämä olisi houkuttelevaa myös koulutusviennillisesti ja ehdottomasti markkinoimisen arvoista. Ikävä kyllä elämme aikaa, jossa näemmä toppuutteluista ja hyvittelyistä huolimatta ollaan ajamassa alas humanistisia koulutusaloja kauttaaltaan ja se näyttää minusta ennen kaikkea dystooppiselta ilmiöltä.

Opiskelen Tampereella kirjallisuudentutkimusta pääaineenani, enkä voi kuvitellakaan tässä vaiheessa opiskelevani mitään muuta. Kyseessä on niin yhteiskunnallisesti, psykologisesti kuin tekstianalyyttisestikin harjoittava oppiaine, jossa oikealla motivaatiolla ja mielenlaadulla varustettuna on mahdollista kehittyä hyvinkin tiedostavaksi ja monitaitoiseksi yksilöksi. Monet kirjallisuuden opiskelijat toimivat valmistumisensa jälkeen opetustehtävissä tai kustannustoiminnassa, tai jopa kirjoittavat itse - nämä ovat käsittämättömän arvokkaita ammatteja monella tavalla. Kirjallisuudella itsellään on loputtomasti erilaisia tehtäviä yhteiskunnassa sekä ihmisten yksityisessä elämässä, minkä lisäksi hyvä kirjallisuus on arvo sinänsä - jos ymmärtää tekstiä, ymmärtää maailmaa, niin kauan kuin sen ilmiöistä on saatavilla kirjoitettua tekstiä.

Kirjallisuuden pääaineopetuksen lopettaminen Jyväskylässä on menetys. Muu ratkaisu olisi nyt todella paikallaan.