BUSSILINJOJEN 16 JA 18 LIIKENNÖINTI

Pertti Uomala

/ #65

08.01.2012 17:39

HSL LIIKENNÖINTISUUNNITELMA 2012 – 2013

Pertti Uomalan kommentit 8.1.2012
Helsingin Seudun Liikenne HSL haluaa Liikennöintisuunnitelmassaan 2012 - 2013 heikentää kantakaupungin julkista liikennettä poistamalla muun muassa linjat 16 ja 18 Kruununhaasta ja huonontamalla muitakin liikenneyhteyksiä.
Kruununhaassa on n. 7.000 asukasta ja työpaikkoja n. 8.000. Lisäksi Kruununhaassa on useita kouluja ja runsaasti Helsingin yliopiston opetustiloja. Vironniemen peruspiirin alueella (Kruununhaka, Kluuvi ja Katajanokka) on yhteensä yli 11.000 asukasta ja yli 38.000 työpaikkaa. Linjojen 16 ja 18 poisto Kruununhaasta heikentää näiden kaikkien tahojen julkisen liikenteen palveluja oleellisesti ja suorastaan pakottaa siirtymään omien autojen käyttöön.
Kruununhaassa laskettiin pikaisesti, että asukkaiden lukumäärän mukaan kortteleittain painotettu keskimääräinen etäisyys lähimmälle julkisen liikenteen pysäkille (raitiovaunu: Snelmanninkatu/Liisankatu) olisi keskimäärin n. 590 metriä suuntaansa. Tällainen etäisyys lähimmälle julkisen liikenteen pysäkille on kantakaupungin alueella lapsiperheiden, ikääntyneiden ja tavallisten kulkijoidenkin kannalta kohtuuton ja järjetön. Tällaisen julkisen joukkoliikenne-ehdotuksen tekijäkin olisi muualla maailmaa saanut potkut välittömästi.
Linja 16
Liikennöintisuunnitelman 2012-2013 mukaan ”kantakaupungin läpi kulkeva linja 16 on kärsinyt monista vakavista liikennöintiongelmista, joita ovat aiheuttaneet etenkin Esplanadien, Mannerheimintien ja Erottajan ruuhkaisuus sekä Korkeavuoren-kadun ahtaus. Kaupungin keskustan läpi kulkevan reittinsä vuoksi linjan täsmällisyys onkin ollut erittäin huono.”
Esplanadeilla liikennöimisongelmia ovat aiheuttaneet jo vuosien ajan kestäneet katu-, putki- ja muut rakennustyöt sekä huonosti toimivat liikenteenohjausjärjestelmät. Ongelmia on ollut etenkin Pohjoisesplanadilla. Miksi Mannerheimintielle voi kääntyä nykyisin vain yhdeltä kaistalta? Miksi katurakennustöitä ei tehdä ripeämmin ja tärkeimmillä paikoilla esim. 3-vuorotyönä? Eteläesplanadikin on ollut jo vuosien ajan työmaana, joka on häirinnyt liikennettä. Samoin huonosti toimivat liikenteenohjausjärjestelmät ovat olleet kaikkien muidenkin kulkijoiden riesana.
Linjan 16 vakituisena käyttäjänä en ole kokenut, että ”linjan täsmällisyys onkin ollut erittäin huono.” Täsmällisyys on ollut mielestäni varsin hyväksyttävää tasoa. Linja 16 palvelee Kruununhaan läpi kulkiessaan reitin varrella asuvia ja työssä käyviä hyvin. Reitti kulkee myös molempien suurten kauppahallien ja torien (Hakaniemi, Kauppatori) läpi. Halutaanko nämäkin hallit toripalveluineen näännyttää ja lakkauttaa? Herttoniemen päässä linjaa olisi jatkettava ulottumaan Herttoniemen sairaalaan, jonka käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Mielestäni linjan 16 poistolle Kruununhaasta ei ole mitään järjellisiä syitä.
Linja 18
Linja 18 on jo vuosikymmenten ajan asukkaita ja työssäkäyviä hyvin palvellut ja paljon käytetty yhteys Kruununhaasta Munkkivuoreen, välietappeina mm. rautatieasema, linja-autoasema, Töölön sairaalat ja Meilahden sairaala-alue.
Liikennöintisuunnitelman 2012 – 2013 mukaan ”linja 18 muutetaan talviliikennekauden alussa reitille Eira – Kamppi – Munkkivuori. Reittimuutoksen lähtökohtina ovat liikennöinnin nykyinen vakava epäluotettavuus ja matkustuksen jakautuminen. Linjan 18 Kampin ohittava osuus on ollut heikosti kuormitettu ja Kruununhaan nousijamäärät melko vähäiset etenkin ruuhka-ajan ulkopuolella. Linjan epäluotettavuus on aiheutunut pääosin ongelmallisesta Kampin ja Kruununhaan välisestä osuudesta ja erityisesti Kaivokadusta. Koko linjan huono luotettavuus onkin aiheutunut osuudesta, jota käyttää vain murto-osa matkustajista. Nykytilanne on toimimaton sekä matkustajien valtaosan palvelun että yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kannalta. Tästä syystä onkin katsottu parhaaksi, ettei linja enää liikennöi Kaivokadulle.”

Selityksessä mainitaan linjan muutosperusteina mm., että ”lähtökohtina ovat liikennöinnin nykyinen vakava epäluotettavuus ja matkustuksen jakautuminen. Linjan 18 Kampin ohittava osuus on ollut heikosti kuormitettu ja Kruununhaan nousijamäärät melko vähäiset etenkin ruuhka-ajan ulkopuolella.”

Linja 18 on vuosien ajan ollut luotettava ja varsin hyvin aikataulussaan pysyvä linja. Linja tosiaan ohittaa Kampin mennen tullen kulkiessaan pitkin Arkadiankatua. Väite, että Kampin ohittava osuus Kruununhaasta Munkkivuoreen olisi heikosti kuormitettu, ei pidä lainkaan paikkaansa. Kruununhaasta päätepysäkiltään lähdettyä bussi täyttyy varsin nopeasti ja viimeistään Rautatieaseman pysäkillä bussi alkaa olla kapasiteettiasteeltaan n. 75 % -prosenttisesti täynnä. Postitalon (Postikatu 1?) pysäkillä bussi täyttyy työpäivien aikana yleensä viimeistä istumapaikkaa myöten. Ruuhka-aikoina bussit ovat täysiä, eikä istumapaikkoja ole usein edes saatavilla. Bussiin tulee ja siitä poistuu matkustajia Töölössä jokaiselta pysäkiltä, eniten poistuu Töölön sairaaloiden ja Meilahden sairaala-alueen kohdalla. Munkkivuoreen on bussissa hieman väljempää ja miellyttävää kun pääsee istumapaikoille.

Munkkivuoresta Kruununhakaan tultaessa bussi täyttyy hiljalleen Ulvilantien päätepysäkiltä alkaen ja on lähes täynnä Meilahden sairaala-alueelle tultaessa, jossa siitä poistuu ja tulee sisään matkustajia runsaasti. Ruuhka-aikoina bussi on yleensä niin täynnä, että istumapaikkoja ei usein löydy lainkaan. Töölön läpi kulkiessaan bussista poistuu ja tulee matkustajia yleensä jokaiselta pysäkiltä. Bussin ohittaessa Kampin Arkadiankadulla muutamia matkustajia tulee tai poistuu molemmilla pysäkeillä bussista, joka on yleensä tupaten täynnä työpäivän aikana. Bussin päästyä Arkadiankadulta Mannerheimintien yli Sokoksen viereen (Postikatu?) siitä poistuu paljon matkustajia. Bussin 18 pysähtymistä vaikeuttavat usein linjan 21v ”päätepysäkillä” seisovat tyhjät bussit (1 – 3 kpl).

Miksi Postikadulle (Sokoksen vierusta entistä postitaloa vastapäätä) on sijoitettu bussilinjan 21v päätepysäkki. Väylä on ainoa Töölöstä ja Mannerheimintieltä rautatieasemalle ja Rautatientorille ja sieltä eteenpäin johtava linja. Pahimmillaan linjan 21 busseja seisoo Sokoksen edessä jopa 2 tai peräti 3 peräkkäin ja tukkii toisen liikennekaistan kokonaan jopa jatkuvasti. Joskus linjan 18 bussit eivät voi pysähtyä lainkaan, kun niiden pysäkkialueella seisoo pahimmillaan 3 linjan 21 bussia tyhjänä. Ei tämä voi olla sopiva paikka linjan 21 päätepysäkiksi saati ajantasauspysäkiksi. Se tukkii toisen kaistan kokonaan liikenteeltä ja hidastaa sekä linjan 18 että kaikkea muuta liikennettä aivan turhaan.
Voisiko linjan 18 pysäkin siirtää esim. Sokoksen/Vaakunan eteen asema-aukion puolelle ja linjan 21v päätepysäkin muualle?
Ylipäänsä linja 18 on toiminut varsin hyvin ja luotettavasti. Mistä lienee selvityksen laatija keksinyt, että se on muka ”toimimaton sekä matkustajien valtaosan palvelun että yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kannalta”. Ei sellaiseen lausuntoon voi löytyä mitään järkeviä ja todellisia perusteita.
Linja 18 voisi hyvin kulkea aikaisempaa reittiään Kamppia ohittamatta Simonkadun kautta, mutta jollain konstilla Arkadiankadun asukkaiden ja mm. Luonnontieteiden museon lapsivieraiden olisi päästävä museon lähelle.
Miksi muuten jatkuu yhä käytäntö, jossa jotkut linjan 18 kuljettajat saapuessaan Kruununhaan päätepysäkille haluavat tyhjentää auton matkustajista jo Liisankadulla puistikon laidalla Sotakorkeakoulua vastapäätä olevalla linjan 16 pysäkillä ja pakottavat pysäkiltä jatkavat matkustajat siirtymään Liisanpuistikon päässä (Pohjoisranta) olevalle päätepysäkille n. 100 metrin matkan muhkuraista jalkakäytävää pitkin jalkaisin? Samalla seisova bussi tukkii kokonaan toisen kaistan ennen Liisankadun ja Pohjoisrannan risteystä. Siellä sitten noustaan uudestaan samaan bussiin, kun se siirtyy päätepysäkilleen, johon mahtuu peräkkäin jopa 3 bussia!
Linjat 14 ja 55
Linjamuutokset huonontavat osittain julkista liikennettä ja sen palveluja. Miettikää uudestaan. Toivottavasti alueiden asukasyhdistykset, asukkaat, työyhteisöt ja työssäkäyvät antavat kommentteja. Vironniemen terveysasema siirtynee lähivuosina Marian sairaalaan, mitenkähän sinne tulevaisuudessa pääsee, jos linjan 18 jatkolinja 55 poistuu. Korvaako taksikulut jatkossa kaikille?
Johtopäätöksiä
Julkisen liikenteen tehtävänä on palvella sen piiriin kuuluvia asukkaita mahdollisimman hyvin ja teknistaloudellisesti järkevästi. Julkinen liikenne on heikentynyt valitettavasti vuosien varrella niin huonoksi, että monet ydinkeskustassakin asuvat joutuvat siirtymään henkilöautokuljetuksiin parkkipaikkaongelmista huolimatta.
Liikennesuunnittelijat valittavat ruuhkautumisia ydinkeskustassa. Ruuhkista Suomessa ei ylipäänsä tiedetä juuri mitään. Suurimmat ruuhkautumiset kantakaupungissa ja ydinkeskustassa johtuvat huonosta liikenteen ohjauksesta ja tolkuttomista liikenneratkaisuista, jotka aiheuttavat ja luovat jatkuvasti lisää liikenneongelmia. Liikennesuunnittelu on ollut jo vuosien ajan osaamattomissa käsissä.
Liikennöintisuunnitelman 2012 – 2013 tekijät väittävät laatineensa suunnitelmansa julkisten liikennepalvelujen parantamiseksi ja kustannussäästöjen vuoksi. Säästöjen vuoksi julkisen liikenteen voisi lopettaa kokonaan! Asukkaiden palvelu jäisi tällöin tosin olemattomaksi.
Koko rautatieaseman seudun liikennejärjestelyt (Postikatu, Kaivokatu, Keskuskatu, Sokoksen kortteli, Rautatientori, Mikonkatu) tulisi suunnitella uudelleen. Nykyisellään alue on huonosti suunniteltujen liikennejärjestelyjen sumppu, jollaisia kantakaupunkiin on tehty muuallekin. Parantamistarpeita olisi runsaasti myös muun muassa Kampin keskuksen alueella.
Näyttää siltä, että Liikennöintisuunnitelman 2012 – 2013 laadinnan lähtökohtana eivät ole olleet asukkaiden ja työssäkäyvien tarpeet, vaan jotkin aivan muut tekijät. Yhteiskunnalle liikennöintisuunnitelmasta ei koidu säästöjä, päinvastoin: matkustusajat kasvavat, työajan menetykset lisääntyvät ja asukkaille sekä työssäkävijöille ja työnantajille koituu merkittäviä lisäkustannuksia.
Helsingin kaupungilla on käytössään muun muassa valtavat tilasto- ja kiinteistötiedot asukaslukuineen, työpaikkoineen, katuleveyksineen, liikennetietoineen, terveyden/sairaudenhoitopisteineen, suosituimmista käyntikohteista lukuisine monine suunnittelussa käytettävissä olevine lähtötietoineen. Niitä ei ole ilmeisesti edes käytetty tai edes ymmärretty käyttää.
On suorastaan pöyristyttävää, että tällaisia useita kymmeniä tuhansia asukkaita ja työssäkäyviä koskevia laajakantoisia liikennöintisuunnitelmia pyritään tekemään salassa ja asukasjärjestöjä saati asukkaita, työssäkäyviä ja työpaikkoja kuulematta sekä Helsingin kaupungin strategiasuunnitelmien vastaisesti.
Helsingissä 8. tammikuuta 2012

Pertti Uomala
Rauhankatu 5 D 19
00170 Helsinki
Puhelin: 09-1357 711
Matkapuhelin: 0400447840