Röjsjö - suoalueen puolesta

Vaikka kyseessä näyttää (esim. Kansalaisen karttapaikasta katsoen) olevan ojituksin jo pilattu suo, allekirjoitin silti. Turpeenkaivuun haitat tulevat tässäkin tapauksessa olemaan huomattavan isot.
Alapuolisten vesistöjen biologinen tila tulee kärsimään kuivatusvesien aiheuttamasta suuresta kiintoainekuormituksesta; ainoankaan jo käytössä olevan turvekentän vesiensuojelujärjestelmät eivät toimi vähänkään runsaammilla sateilla. Tämä on todettu ympäri maan. Lieteveden ylivuodot nykyaikaisimpienkin pintavalutus- / suodatuskenttien läpi ovat realiteetti jota turveyhtiötkään eivät pysty muuksi osoittamaan.

Suurista kiintoainepäästöistä on saatavissa myös numerotietoja, esim. tämän yle-uutisen välityksellä:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html

Laskekaapa miten paljon kaavaillun turvekentän turve-kiintoainepäästöt vesiin tulevat olemaan. Kiintoainepäästö turvekentän vesienkäsittelyjärjestelmien jälkeen(!) on n.100 grammaa vedettömäksi puristettua turvetta hehtaarilta, vuoden jokaisena 365 päivänä. Tuo ka.-luku ylittyy moninkertaisesti sadejaksoina, joten 100 g/ha on ehdottomasti aliarvio.
Suolla olevasta turpeesta n. 90 prosenttia on vettä, joten kiintoaineen tilavuus kymmenkertaistuu sen imettyä vettä ja silloin se on vasta kiinteää turvetta. Kun turve liukenee juoksevaksi turvelietteeksi, sen tilavuus (ja saastuttavuus) laajentuu valtavaksi. Se on sitä liejua jota saatte tulevaisuudessa vesistöissä harmitella, jos Röjsjö-suoalue muutetaan pölyäväksi turveautiomaaksi.