Röjsjö - suoalueen puolesta

Martti Peltola
Vieras

/ #4 Re: Re: Röjsjö-suoalueen odotettavissa oleva kiintoainekuormitus

20.10.2010 20:49

#3: Antti Laukkanen - Re: Röjsjö-suoalueen odotettavissa oleva kiintoainekuormitus

Antti Laukkanen,

voisit aluksi kysellä mainitsemiasi asioita Suomen luonnonsuojeluliitosta, esim. tuolta:

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri: toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598 ja luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. (09) 228 08 266, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki

SLL:n sivuilta saat myös tietoja.

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/suot

Muuten voi todeta, että turveyhtiöt ostavat jatkuvasti soita kaikessa hiljaisuudessa; mitään ei ostohankkeista kerrota ennakolta julki. Yhtiöillä on omat verkostonsa ja yhteydet myös paikallistason päättäjiin. Usein esim. metsäkeskusten palkkalistoilla työskenteleviä henkilöitä toimii myös turveteollisuuden bulvaaneina hankkimassa soita yhtiöille.

Kukaan tuskin turveteollisuuden ulkopuolisista tietää tarkasti paljonko Vapolla ja muilla energiatoimijoilla on jo ostettuna suoalueita luvitusta odottamassa. Puhtaasti arvaten tällaista suoalaa yhtiöillä on jo valmiina lupahakuun kymmeniä tuhansia hehtaareja.

Paikallispoliitikoista yllättävän moni istuu energiayhtiöiden johtoelimissä ja esim. kuntatason päätöksenteosta ja kabinettitason yhteyksistä ulkopuolisen on hankala ennakolta saada mitään tietoja, jollei itse satu olemaan "verkoston luotettu". Yhteyksien otto ja asioiden kyseleminen paikallisilta päättäjiltä on silti ympäristönäkökulmasta suotavaa, jos kohta ilmeisen kiusallista heille.

Energiayhtiöillä on energiatuotannon suunnittelussa ja päätöksissä kohtuuttoman iso valta ja asioitaan hoitamassa huomattava juristiarsenaali. Sieltä suunnatulla paineella mm. ympäristölupaviranomaisia kohtaan yritetään lupapäätöksiä nopeuttaa ilman kunnollisia ympäristövaikutusten arviointeja (YVA).

YVA on tehtävä yli 150 ha:n turvelupahakemuksiin, mutta yhtiöt kiertävät YVA-lakia hakemalla lupia omistamilleen alueille usein nimenomaan alle 150 hehtaarin paloina (tuntuu olevan nyt vallitsevana tapana). Isokin suo voidaan siis periaatteessa ottaa muutaman vuoden sisään turvekentäksi ilman ympäristövaikutusten arviointia, pienempinä paloina. Odotettavissa on, että näin saattaa käydä Loviisassakin. Lupaviranomainen voi kuitenkin (siis periaatteessa) vaatia YVA:n näihin "palaluvituksiinkin", jos alueeseen tiedetään liittyvän erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Ympäristöluvat valitettavasti tunnutaan kuitenkin myönnettävän varsin helposti.