Enkeli-Elisa kouluihin

#35: Kiusatun äiti minäkin -

Ihan samaa mieltä minäkin..kiva koulu. Ja pah.Nää on niin pelle hommia mitä tulee sanktioihin ja puuttumiseen. Kaikki opettajat eivät ole kehnoja, mutta väitän että on väärässä ammatissa jos ei kykene luokasta/koulusta erottaan sitä hyljeksittyä ja kiusattua.Minusta se kaipaa vaan tunneälyä ja tajua ja ihmistenluku taitoa.

Kasvatustehtävä on vanhemmilla ei koululla ja hyvät tavat opitaan kotoa

Muistelin eilen lapseni kiusaajia minäkin ja pahimpina porukassa oli erään sosiaalialan koulutuksen saaneen vanhemman lapset, kunnan virkaatekevien lapsi, kirkon työntekijöiden lapsi, yrittäjien lapset.....eli yhdyn edelliseen äitiin joka sanoi kiusaajien olevan "paremmista" piireistä. Kun ajattelee näitä nuoria työelämään näillä asenteilla meillä kasvaa taas uusi polvi Rätyjä. Eli aikaisen puuttumisen toiminta käyttöön. Itseasiassa se pitäisi saada jo sinne päiväkotiin jossa hoitotädit on pikkupoikien suussa huoria. Että mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa ettei lapsia saada kuriin vaan ne mellastaa mielivaltaisesti kuten haluavat. Aikuinen saadaan tupakoimaan ulkona ravintolasta, mutta nuorten vastaavaan toimintaan ei ole otetta vaikka on laki joka kieltää. Eli kaksinaismoralistinen tapa toimia eli tää on kielletty mutta jos en näe niin ei se mitään.

Kouluille enemmän valtaa toimia ja sellaset säännöt että koulusta erotetun lapsen opetusvelvoite erottamisen ajan kuuluu koululle, pitää poistaa. Jos sössit ja erotetaan koulusta on se kyllä kodin ja lapsen itsesnä pidettävä oppiminen ajan tasalla, kunnes palaa takaisin.Tähän vetoaa moni koulu määräaikaisen erottamisen vähäisen käytön syyksi.

On surullista ettei uskalleta toimia ja laatia uusia säännöksiä lasten turvaksi kun kyselyissäkin ilmenee että lapset ja nuoret itse HALUAA enemmän rajoja ja turvaa ja niiden puuttuminen on pelottavaa. Aikuinen määrää säännöt lapsen kuuluu totella. Edelleen rajat ovat rakkautta.

Eräs lapseni kaveri vietti kerran päivän kanssani istuttaen kukkia puutarhassa ja samalla keskustelimme elämästä. Hän ei ollut ikinä tehnyt sellaista ja tavatessamme aika ajoi nykyisin hän muistuttaa siitä. Pieni juttu mutta iso hänelle.