Antonio Dalaksen puolesta

#65: - nyt on kysymys periaatteesta 

 Vastausta edelliseen kommenttiin:

Ensinnäkin Antonion uskosta, joka on hänen oma valintansa ja vakaumuksensa ja johon pitää suhtautua kunnioittavasti. Usko merkitsee hänelle sielun rauhaa eikä hengailua missään porukassa. Tämän olen ymmärtänyt, kun olen keskustellut hänen kanssaan. Uskolla ei ole ollut mitään yhteyttä turvapaikan hakemisen kanssa. Kristillisessä kansanopistossa opiskelu on tässä yhteydessä tuotu esille vain faktatietona Antoniosta. Opisto on sisäoppilaitos, jossa Antonio on opittu seitsemän kuukauden aikana hyvin tuntemaan. Ne, jotka hänet siellä tuntevat ihmisenä ja opiskelijana, ovat oikeita ihmisiä kertomaan, miksi hänen olisi syytä jäädä Suomeen.

Itse antaisin yhtä mielelläni turvapaikan kaikille sitä hyvin perustein hakeville kunnollisille ihmisille. Antonion puolesta toimiminen ei merkitsekään toisten turvapaikanhakijoiden tai aikaisemmin turvapaikan saaneiden väheksymistä, vaikka näissä kirjoituksissa joskus ikävästi sanotaan, että "hulttiot saavat jäädä". Se on ajattelematonta yksittäistapauksista johtuvaa leimaamista.

Sitten suhtautumisesta maahanmuuttoviranomaisiin. He tekevät vaikeaa työtä. Ei ole syytä leimata heidän työtään ja asennettaan. Useissa maailman maissa on tällä hetkellä suuria kriisejä, ja on selvää, että jotkin kriteerit on oltava siinä, missä järjestyksessä ihmisiä autetaan. Antonion tapauksessa tuli kuitenkin jälleen esille vakavia ongelmia ja epäkohtia viranomaisten toiminnassa. Niihin on oikeus myös tavallisten kansalaisten puuttua. Yhtä ihmista autettaessa voidaan jatkossa toivottavasti auttaa monia muita. Tuki Antoniolle ei siis ole keneltäkään pois vaan varmasti monen muunkin etu.