Ei kannettu vesi kaivossa pysy: paremman opetuksen puolesta

Itse sekä TKK:lla/Aallossa että Helsingin yliopistolla opiskelleena voin todeta, että tällainen addressi osui aivan naulan kantaan. Itseäni kiinnosti TKK-opiskelujen alussa erittäin paljon kurssien sisältö, mutta suureksi pettymyksekseni kurssien suoritustapa tähtäsi enemmän opintopisteiden keräämiseen kuin asioiden todelliseen ymmärtämiseen. Yksittäiset hyvät luennoitsijat ja avuliaat assistentit olivat enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Suurelta osin tästä syystä kokeilin opiskelua myös yliopistolla, ja kun opetusmenetelmät ja yleinen ilmapiiri olivat huomattavasti toimivammat, valmistuin sieltä tavoiteajassa erinomaisin arvosanoin. Aalto-yliopisto on saanut minusta nyt ikiteekkarin :) Laiskuutta ja lahjattomuutta en kehtaa tästä syyttää.

Mielestäni tämä avoin kirje on kirjoitettu erittäin myönteiseen ja kehittävään sävyyn. Uskon, että kyseessä on nimenomaan organisaatiokulttuuri-ongelma, ei mikään yksittäisten hyvien/huonojen professorien tai assarien esiintyminen. Siksipä yksittäisten yliopiston työntekijöidenkään ei pitäisi ottaa kirjettä henkilökohtaisena kritiikkinä. Jos/kun yliopistoa halutaan kehittää huipuksi ja innovatiiviseksi, kirjeen ehdottamat tavat olisivat erittäin hyviä. Nämä ehdotukset niinsanotusti konkretisoivat yliopiston omaa strategiaa. Tätä en virallisissa käytännöissä ja papereissa ole vielä juurikaan nähnyt.

Oma asiansa on sitten kysymys "huipuista" ja "tavallisista" opiskelijoista. Itse puhuisin mieluummin yleisesti ottaen laadukkaasta opetuksesta ja kannustavasta opiskeluilmapiiristä. Mikäli "huippuyliopisto"-terminologiaa halutaan kuitenkin yliopiston virallisissa kannanotoissa käyttää, sallittakoon se sitten tällaisessa addressissakin. Käsittääkseni huipulle pääsee alalla kuin alalla ainoastaan innostuksella ja motivaatiolla, jotka johtavat tekemään kovasti töitä.