Ei kannettu vesi kaivossa pysy: paremman opetuksen puolesta

"Opiskelijat laiskoja" ja kurssisuoritukset hylättyjä? Laiskoja ehkä, mutta käsittääkseni tässä adressissa ei puututtu hylättyihin kurssisuorituksiin, vaan lähinnä opetuksellisiin ongelmiin, joita ovat mm.

1. Pedagogisesti lahjattomat, esiintymiskyvyttömät tutkijat puhuvat erittäin huonoa englantia massaluennoilla, useimmiten jopa lukevat suoraan kalvoja eivätkä tuo minkäänlaista omaa insightiä asiaan. Heistä suorastaan paistaa, että he eivät ole kiinnostuneet opettamisesta. Tämä tekee kiinnostavastakin asiasta erittäin epäkiinnostavaa ja laskee opiskelumotivaatiota. Olen itse ollut suorastaan innoissani kursseista, joilla on ollut hyvät luennoitsijat, ja suositellut myös kyseisiä kursseja tutuilleni. Eikö tämän, että luennoilla on hyvät luennoitsijat, jotka saavat opiskelijat mukaan mm. interaktiiviseen keskusteluun ja haluamaan mukaan seuraavalle luennolle, kuuluisi olla normi, eikä poikkeus?

2. Kurssisuoritukset mitataan hyvin monesti pelkällä tentillä, joka ei todellakaan mittaa ihmisten todellista osaamisen tasoa, erityisesti silloin, kun (mm. matematiikan laitoksen) tenttien kysymykset ovat vuodesta toiseen samasta 10 kysymyksen poolista valittuja kysymyksiä. Opiskelijat ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ja pänttäämään prujuja, ja hakemaan sen vitosen tentistä minimityöllä. Tenttikeskeisyys kannustaa opiskelijoita opiskelemaan tenttiä varten, ei sitä varten että kasvattaisi omia kompetenssejaan ja asiantuntemustaan esim. tulevia työtehtäviä silmälläpitäen. On monia kursseja, joissa tentistä ei ole varsinaisesti mitään hyötyä, vaan osaamisen taso/kurssisuoritus olisi parempi mitata esimerkiksi jonkinlaisella laajalla harjoitustyöllä. Tämän koen erityisesti tuotantotalouden laitoksen ongelmaksi. Laitoksilla, joilla kurssit ovat laskennallisempia, on varmasti perusteltua pitää tenttejä.

3. Yhteistyön tekemisestä rankaiseminen. Tämä on varmasti melko marginaalinen ongelma, mutta olen törmännyt tapauksiin, joissa ihmisiä on rankaistu samankaltaisten laskuharjoitusten palauttamisesta. Onko todella niin, että laskuharjoitukset tulisi tehdä yksin pimeässä kellarissa, eikä esim. yhteistyössä kurssikavereiden kanssa?

4. Kurssien jaksottuminen lukukausilla. Ei ole erityisen mukavaa opiskella 20-25 nopan periodeja 1. ja 3. periodissa ja huomata, että 2. ja 4. periodissa ei ala uusia kursseja. Myös kesäopetusta voisi olla huomattavasti enemmän. On varmasti opiskelijoita, jotka opiskelisivat mielummin kesäisin (mikäli eivät saa alan kesätöitä) kuin istuisivat Alepan kassalla. Mikäli opintoja olisi helppo valita edes 30 nopan edestä kesäksi, näkisimme varmasti huomattavasti lyhyempiä valmistumisaikoja, teoriassa esim. kandi olisi mahdollista saada pakettiin suhteellisen kivuttomasti kahdessa vuodessa.

Huomaa kyllä, että adressi ei todellakaan koske koko Aaltoa, vaan ilmeisesti vain ja ainoastaan TKK:ta. Itse adressista huokui läpi se, että opettajat ja koulu olisivat kaikesta vastuussa. Tietysti systeemi voi kannustaa oppimaan tai keplottelemaan, mutta on myös opiskelijan oma valinta prujata tai muuten kusettaa, tai ylipäänsä mennä siitä mistä aita on matalin. Jos kerran tietää, että olisi hyvä opetella asioita, niin miksei sitten opettele? Lyhytnäköisyydestä, laiskuudesta ja selkärangattomuudesta saa ensisijaisesti syyttää itseään. Korkeakouluopiskelu kuitenkin on täysin vapaaehtoista, ja sitä voisi jopa pitää etuoikeutena.

Opetushenkilökunnan tietysti soisi olevan korkeatasoista myös pedagogisilta taidoiltaan. Kysysmys tietysti on, mistä sellaisia ihmisiä saataisi? Mikä saisi heidät valitsemaan opetustyön? Tai voisiko Aalto jotenkin tukea ja auttaa opetushenkilökuntaa pedagogisten taitojen kartuttamisessa?

Ovatko Aallon opiskelijat edes niin hyviä, että mitään huippuyliopistoa kannattaa tavoitella? Ainakin TKK:lla on niin iso lauma ihmisiä, että huippuja on vain pieni osa. Koko Aallon sisällä koulutusohjelmien kokoerot ovat huimia. Opiskelijamäärän karsiminen on siis hyvin linjassa tason nostamisajatuksen kanssa.

Toisaalta, huippuuden tavoittelu ei sinänsä vaikuta kovinkaan järkeenkäyvältä. Yhteiskunnan kannalta on huono, että ihmiset yrittävät olla huippuja, kun vain pieni prosentti oikeasti voi olla. Suurin osa on tässä valossa enemmän tai vähemmän epäonnistujia, eikä se tee ihmisistä onnellisia. On paljon parempi pyrkiä kehittämään sitä, miten keskinkertaiset ihmiset kasvavat täyteen mittaansa. Keskinkertaisuus kuitenkin on se, millä tässä maailmassa pitää pärjätä. Yritystenkin pitäisi tiedostaa tämä, ja miettiä miten meidän peruspulliasten kanssa saadaan hoidettua hommat putkeen, sen sijaan että haikaillaan jotain huippumoniosaajia, joille ei ole tarjota kunnollista rahallista vastinetta eikä myöskään heidän näkövinkkelistään kunnollisia haasteita.

#8: - TKK < Aalto

Eli adressin kirjoittajien olisi pitänyt tehdä kuukausien pituinen exkursio taikkiin ja kauppikseen varmistellakseen että sisältö koskee varmasti kaikkia? Mielestäni joskus on tärkeämpää saada asioita tehtyä kuin varmistella ettei yhtään tulipaloa sammuteta väärin.

#8: - TKK < Aalto

"Jos kerran tietää, että olisi hyvä opetella asioaita, niin miksei sitten opettele?"

Eli periaatteessa, ainoa mitä tarvitaan on lista kirjoista jotka pitäisi lukea, ja niiden sisältö opetella, ja sitten proffien tehtäväksi jää tenttien teko? Mihin hittoon me sitten sitä yliopistoa tarvittaisiin? Onhan osa kyllä kiinni opiskelijoiden saamattomuudesta, mutta jos yliopisto on heidät kouluun valinnut, niin kyllä yliopisto sitten varmaan myös valmistaa heidät työelämään. Se on se ja se sama, onko kyse opiskelijoiden laiskuudesta, vai yliopiston opetuksesta jos tulokset ovat huonoja, ja niitä pitää parantaa. Kaikenkaikkiaan: Opiskelijoita pitää motivoida, ja opetusta parantaa (mikä oli adressin pointtikin).

#13: - Taas on kirjoittaja hakemassa Äidinkielen esseekokeen pisteitä,

No jaa taitaa tuolla kolmannessa kappaleessa olla jo jotain asiaa