Perustulo, nyt!

Alla oleva on mielipidekirjoitus, jonka olen lähettänyt muutamaan lehteen.

Oikea asia, väärät vastaajat

Useimmat suomalaiset puoluejohtajat pitävät vihreiden esittämää perustuloa passivoivana. He eivät usko sen kannustavan työttömiä ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä. Tämä kävi ilmi Ylen uutisten äskettäin tekemästä haastattelusta. Mutta mitä poliittiset johtajat ovat vastaamaan vaikkapa työttömien tai opiskelijoiden ja yleensäkin nuorten puolesta? Näitä kansalaisryhmiähän asia viime kädessä eniten koskee.

Perustuloa tulee tarkastella paljon laajemmasta näkökulmasta, sillä kysymys on mitä suurimmassa määrin yhteiskuntapoliittinen. Tärkein myönteinen vaikutus perustulolla olisi todellisen kansalaisyhteiskunnan toteutumista ajatellen. Perustulo lisäisi kansalaisten valinnan mahdollisuuksia ja vapauttaisi heidän henkisiä voimavarojaan luovaan tuottavaan toimintaan ja yleensä itsensä toteuttamiseen. Lisätietoa voi hakea internetistä mm hakusanoilla perustulo, kansalaispalkka, Bürgergeld, Bedingungsloses Grundeinkommen.

Poliittiset päättäjämme eivät ole tähän saakka onnistuneet – ja tuskin ovat sitä halunneetkaan – ratkaisemaan ns. hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisiä ongelmia, työttömyyttä, köyhyyttä, syrjäytymistä ja vanhusten- ja sairaanhoidon epäkohtia. Ei ole pureuduttu ongelmien syihin, vaan on turvauduttu lähinnä vippaskonsteihin, joista ns. aktiivinen työvoimapolitiikka lienee räikein esimerkki. Valtavalla rahan haaskauksella on aikaansaatu tilanne, jossa kansalaisia lähinnä nöyryytetään niin Kelassa kuin työvoima- ja sosiaalitoimistoissa.

Perustulon toteuttaminen voisi olla ainakin osaratkaisu myös työvoimapulan peikon torjumiseksi kotoisin voimin. Sosiaali- ja työvoimahallinnon yksinkertaistaminen vapauttaisi kansalaisten holhoustoiminnasta tuhansia siirtymään yrityksiin tuottavaksi työvoimaksi, tarvittaessa uudelleenkoulutuksen kautta.

Globaalistuva maailmantalous kiristää kaikkinaista kilpailua yritys- ja liike-elämässä. Kvartaalitaloutta palvovan kansainvälisen kapitalismin alttarille uhrataan kannattaviakin yrityksiä ja saatetaan ihmisiä hädänalaiseen tilaan niin meillä kuin muualla. Historiaa tuntevat kyynikot saattavat todeta, että orjuutta on aina ollut olemassa, se vain muuttaa jatkuvasti muotoaan. Mutta se tuskin lohduttaa niitä, jotka kulloinkin oravanpyörään joutuvat.

Eikö ole jo korkea aika poliittisten ja muidenkin yhteiskunnan päättäjien osoittaa oikeaa johtajuutta ja tarttua toimeen kansalaisyhteiskunnan toteuttamiseksi. Perustulo voisi olla ensimmäinen askel kohti kansakunnan henkistä hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta, tie pois materialismin orjuudesta. Vasta silloin on oikeutettua puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.

Paul Betcke