Pelastakaa Mankolan rantaluontopolku

On se kummallista, että vaikka kuinka yritetään ilmaista eriävä mielipide, jotenkin tällaiset päätökset menevät aina läpi. Herää kysymys siitä, kenen pussiin lantit ropisee ja kuka on luvannut kannattaa ehdotusta ja mitä siitä hyötyy. En voi yksinkertaisesti käsittää sitä, mikä vimma Jyväskylässä on rakennuttaa järvenrannat täyteen taloja niin, että luonnossa samoilemisen mahdollisuudet vähenevät. Viitaniemessäkin tällaista aiottiin, mutta ne aikeet torpattiin komeasti. Nyt samaa sisua peliin! Jos rakentaminen estettiin Viitaniemessä, sama onnistunee Mankolan rantaluontopolunkin tapauksessa.

Olen odottanut innolla, että Tuomiojärven kiertävä kevyen liikenteen väylä rakennettaisiin niin, että ei tarvitsisi aina juoksulenkillä irvistellä läpi ruman Palokankeskuksen, mutta taitaapa käydä niin että tätä menoa koko Tuomiojärven reitti näivettyy pelkäksi autotien viertä kiertäväksi esteettisesti hyvin epämiellyttäväksi reitiksi.

Viisasta olisi säilyttää tarpeeksi luontopolkuja ja muita vastaavia alueita kaupungissakin. Tästä syystä olen pitänyt Jyväskylästä kovasti asuinpaikkana. Täällä pääsee nopeasti vaikkapa järven rantaan juoksemaan hiekkapolkua pitkin.

Surullisena ja epäuskoisena istun tässä, miten kukaan voi tosissaan ehdottaa tällaista. Eivätkö päättäjät koskaan ymmärrä sitä tosi seikkaa, että rahaa ei voi syödä toisin sanoen, rahalla ei kukaan millään tavalla virkistäydy, ei pelastu, ei rentoudu. Ei pelkällä rahalla. Siksi se ei saisi määrätä kaikkea.