Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Jukka Finni
Adressin tekijä

/ #295 KOPOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 01.09.2012

15.11.2012 21:57

Vihreät poliitikot tulevat kalliiksi

Ympäristöministeri on suututtanut metsäalan ja maksajiksi joutuvat veronmaksajat. Hän on lisännyt Durbanin ilmastokokouksessa maamme osuutta päästökaupan maksuista 20–30 miljoonalla. Perusteluiksi on esitetty metsäpinta-alan vuotuista pienenemistä 18 000 hehtaarilla. Vähennys maksaisi noin 1 500 euroa hehtaarilta.

Ville Niinistö katsoo maailmaa yksipuolisesti vihreänä ideologina unohtaen maamme luonnonolot.

Johtavat vihreät poliitikot näyttävät kilpailevan keskenään siitä, kuka keksisi uutta verotettavaa. Vaikka tiestöön, rakentamiseen, puistoihin ynnä muuhun käyttöön otetaan metsiä, puuta kasvava pinta-ala lisääntyy silti.

Lisäksi on huomattava se, että puita kasvaa myös maalla, jota ei ole luokiteltu metsätalouden käyttöön. Puustoa tällä pinta-alalla on lähes 80 miljoonaa kuutiometriä eli melkein neljä prosenttia metsiemme kokonaistilavuudesta.

Maan eri käyttömuotojen taseessa metsäala lisääntyy maankohoamisen seurauksena pääosin Pohjanmaan rannikoilla. Se laajenee myös Pohjois-Lapissa metsänrajan noustessa. Näiden pinta-alan lisäys on vähintäänkin samaa luokkaa vähennysten kanssa.

Maankohoaminen merestä on maamme oloissa hyvin tunnettu jääkauden jälkeinen ilmiö. Painava jäämassa litisti maan kuorta pitkään. Painon hävittyä maan pinta on palautumassa ennalleen. Viime vuosituhansien aikana nousun nopeus on ollut Vaasan ympäristössä vajaan sentin vuodessa. Kaakkois-Suomenlahdella nousu on paljon hitaampaa.

Paljastunut maa saa vähitellen pensaat ja puut. Harmaaleppä on ensimmäinen niin sanottu pioneeripuulaji. Se sitoo typpeä ja parantaa näin maaperää. Pajut ja koivu tulevat lepän jälkeen. Havupuut ilmestyvät yli sadan vuoden kuluttua siitä, kun maa on noussut merestä.

Maamme metsäpinta-ala lisääntyy lähes 1 000 hehtaarilla vuodessa maankohoamisen seurauksena.

Lämpötilan nousun vuoksi metsänraja siirtyy vähitellen pohjoiseen ja tuntureille. Nykyisen metsänrajan yläpuolelta, tundralla sijaitsevista vesistä, on löytynyt isojen puiden runkoja. Ne kasvoivat 5 000 vuotta sitten, jolloin keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi. Silloinen männyn metsänraja oli 200 metriä nykyistä korkeammalla.

Maamme kolmen pohjoisimman kunnan alueella on kaksi miljoonaa hehtaaria kitu- ja joutomaita. Niistä valtaosa on kovia kangasmaita ja valtio suurin omistaja.

Luontaista metsittymistä hidastaa itämiskykyisen siemenen puute. Männyn siemen vaatii kypsyäkseen kaksi peräkkäistä lämmintä kesää. Paraikaa Lapissa kerätään käpyjä, joissa on runsaasti itävää siementä lämpimien kasvukausien tuloksena.

Siemensatoa on mahdollista lisätä nostamalla käpyjen kasvuympäristön lämpötilaa.

Metsänhoidon professori Sirén (1920–2008) oli metsänrajametsien asiantuntija. Yksi hänen eläkevuosiensa tutkimuksista keskittyi männiköiden uudistumiseen puurajalla. Hän huomasi, että yksittäisten solitaaripuiden ympäristöön alkoi ilmestyä luontaisesti taimia.

Sirén pyrki edistämään itämiskykyisten männyn siementen tuleentumista. Hän sitoi männyn oksiin käpyjen päälle pieniä valoa läpäiseviä pusseja, ansareita. Tavoitteena oli mikroilmaston lämpötilan nosto. Näin saatiin paikalliseen ilmastoon sopeutuvaa itävää siementä kylvettäväksi tundralle.

Sirén ennusti, että tundraa voitaisiin muuttaa metsäksi vähintään 200 000 hehtaaria. Lisäys olisi kymmenen prosenttia Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kitu- ja joutomaiden pinta-alasta.

Ville hyvä! Miksi ympäristöministerinä hyväksyit neuvotteluissa vain metsien vähenemisen, etkä ottanut huomioon metsäpinta-alan lisäyksiä? Käytettäköön päästöoikeusrahat oman maan tundran metsittämiseen. 1 500 eurolla saisi kaksi hehtaaria uutta metsää.

Valmistautuessasi seuraavaan kokoukseen, lue ensin Metlan metsätilastollinen vuosikirja ja tutustu metsäntutkimuksen tuloksiin.



Simo Hannelius

MMM, tutkija

Tutustu ensin
metsäntutkimuksen tuloksiin.