Kelujärven kyläkoulu on säilytettävä aluekouluna

Kävin itse 3 vuotta Kitisenrannan ala-astetta. Siellä oli kuppikunnat, koulukiusaamista, opettajat eivät välittäneet tai ehtineet puuttua. Siellä oli mentaliteettina se, että joko olet kiusaaja tai kiusattu, ja uskon että sama jatkuu edelleen. Ystäviltäni olen kuullut, että ongelmat eivät ole loppuneet vieläkään, vaikka puhutaan, että kiusaamiseen puututaan nykyään helpommin.

Kirjat olivat erit, mutta sama sisältö kuin Kelujärven koululla, ehkä lauseen muodostus oli eri, ihan samalla tavalla olen oppinut molemmista kirjoista.

Siirtyminen yläasteelle ei tuottanut mitään ongelmia. Koulumenestys oli tasan itsestäni kiinni. Yläasteella näin taas ne kuppikunnat jotka näin jo ala-asteella, pahempana vain…
Ihan samalla tavalla olen töitä saanut kuin muutkin, kyläkoulun käyneenä.
Liikuntaa oli, ja on edelleen. Oli rekkitangot, köydet, koripallot, jääkiekkokaukalo, jalkapallokenttä, pituushyppypaikka, korkeushyppy, ja maamiesseurantalolla isossa salissa pelasimme lentopalloa. Nykyään samat urheilulajit ovat mahdollisia ko. koulussa.

Terkkari kävi määrävälein sekä tarvittaessa, ja kun kerran loukkasin itseni, opettajat antoivat ensiavun, niin kuin kuka tahansa olisi antanut, ja siitä taksilla terveyskeskukseen paikattavaksi, ja aivan hyvin pärjättiin. Koulussa kävi lääkärikin määräajoin.

Käsityöt oli samanlaiset, ei koulukohtaisia eroja. Sahat ja vasarat jne tarveaineet löytyi. Tekstiilityössä kankaita oli riittämiin, ompelukoneet jne löytyi.

Itselläni on kaikin puolin paremmat kokemukset pienestä kyläkoulusta kuin kirkonkylän suuresta koulusta. Toivon, että lapseni saavat myös kokea kyläkoulujen ihanuuden, ja olla lapsia.